Joni Sarajärven kuukausien työttömyys vaihtui 12-tuntisiin työpäiviin – Lapin matkailukeskuksissa on töitä, mutta tekijöitä on yhä vaikeampi löytää

Lappi vetää jälleen matkailijoita kotimaasta ja ulkomailta, mutta työt Lapin matkailukeskuksissa eivät kiinnosta entiseen malliin. Työntekijöiden houkuttelemiseksi järjestetään työtehtäviin pikakoulutuksia ja työolosuhteita pyritään kohentamaan.

Joni Sarajärvi työskentelee vuoropäällikkönä ravintolassa Luostolla. Arkistokuvassa Sarajärvi työssään vuosi sitten syksyllä. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Lapland Hotels -ketjussa työskentelevä vuoropäällikkö Joni Sarajärvi on helpottunut, kun hän vertaa olotilaansa vuoden takaiseen.

Tuolloin mieli oli matalalla, kun tulevaisuudesta ei ollut tietoa ja koronapandemia pyyhkäisi hotellien varauskalenterit tyhjiksi. Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi.

– Viime vuonna olin 9 kuukautta työttömänä, mutta nyt on saanut tehdä sitäkin enemmän töitä.

Henkilöstövuokrausyrityksen kautta työskentelevän Sarajärven ja kollegojen työpäivät venyivät kesällä pienellä porukalla välillä 12–13 tunnin mittaisiksi, kun ihmisiä ei ollut enempää pistää työvuoroihin.

Työvoimapulasta kärsittiin Lapin matkailuyrityksissä jo ennen koronaa, mutta nyt tilanne on entistä vaikeampi. Rekrytointi on vaikeutunut, myöntää henkilöstövuokrausyritys Staffpointin toimitusjohtaja Anu Ahokas.

– Tyypillisesti Lappiin on palannut noin 60 prosenttia vanhoista työntekijöistä ja nyt paluuprosentti näyttää olevan noin 40. Ihmiset ovat siirtyneet muille aloille töihin.

Työvoimasta entistä pahempi pula

Ahokas kertoo, että puolet talven paikoista on vielä täyttämättä, mutta osa täytetään vuodenvaihteen jälkeen.

Staffpoint välittää ensi talvena noin tuhat työpaikkaa Lapin matkailun eri toimialoille. Lukumäärä on suurempi kuin vuonna 2019, ennen korona-aikaa.

Samalla alalla toimiva Barona välittää Lapin talvisesonkiin noin 250 matkailualan työntekijää. Aluejohtaja Kimmo Gauriloff kertoo, että heillä on täyttämättä noin 20 prosenttia talven sesonkiajan työpaikoista.

– Kotimaan markkinoilta ei löydy työntekijöitä kuten takavuosina, ja olemme hakeneet työntekijöitä maan rajojen ulkopuoleltakin, valaisee Gauriloff.

Joni Sarajärven työpaikkaan, Luostotunturin à la carte -ravintolaan pitäisi löytyä lähes puolet enemmän työntekijöitä, jotta talvi pystyttäisiin viemään kunnialla läpi. Tällä hetkellä ravintolassa on 2–3 henkilöä töissä.

Koronarajoitusten tuoma epävarmuus on näkynyt erityisesti vuokratyöntekijöiden tilanteessa: moni joutui työttömäksi, kun hissit hiljenivät. Nyt töitä taas olisi. Kuva Saariselältä toukokuulta. Kuva: Vesa Vaarama / Yle

Sesonkityö ei kiinnosta entiseen malliin

Mistä sitten johtuu, että kausityö esimerkiksi Lapissa ei enää kiinnosta ihmisiä kuten aiemmin?

Sarajärvelläkin on useita tuttavia, jotka ovat vaihtaneet alaa esimerkiksi kaupan alalle ravintola-alan työtä parempien lisien ja inhimillisempien työaikojen perässä.

Henkilöstövuokrausalalla nähdään, että ihmiset hakevat turvallisuutta. Valtionhallinnon toimet ovat olleet vaikeasti ennakoitavia ravintola- ja hotellialalla.

– Se on osaltaan saanut ihmiset hakeutumaan toisille sektoreille. Yksi kysymys on sosiaaliturva ja byrokratia. Ihmisten on vaikea arvioida, voiko ottaa osa-aikaista työtä vastaan ja menettääkö sitten tukia, harmittelee Anu Ahokas.

Palkka ja työttömyyden edut ovat ratkaisevia, mainitsee pitkäaikainen vuokratyöntekijä Joni Sarajärvi.

– Se ei ehkä oikeuksien polkemista ole, mutta kyllä aina tällaisessa pandemiatilanteessa vuokratyöntekijä on huonossa asemassa.

Työolosuhteet ja ravintola-alan palkkaus puhuttavat

Sarajärvi ei itse ole nykyisessä työssään törmännyt suuriin ongelmiin työolosuhteissa. Hän kertoo kuitenkin, että suurimmat ongelmat ovat ilmenneet asumisjärjestelyissä.

– Isommissa keskuksissa, missä asuu kahdeksan ihmistä samassa tilassa, on mennyt joillakin kovastikin tunteisiin. Sitä ei välttämättä ole kerrottu heille ihan suoraan etukäteen, vaan asiaa on yritetty mahdollisesti peitellä.

Myös Baronan aluejohtaja Kimmo Gauriloff on pitkällä urallaan törmännyt monenlaiseen työntekijöiden kohteluun.

– Se liittyy työnjohtoon ja muun muassa majoituksiin. Jos havaitaan poikkeavaa ikävään suuntaan, niin on meidän velvollisuus puuttua asioihin, jotta työntekijä viihtyy parhaalla mahdollisella tavalla.

Staffpointin Anu Ahokas uskoo, että huonojen työolosuhteiden ja asumisjärjestelyjen aika alkaa olla ohi, sillä työntekijöistä halutaan pitää kiinni.

Matkailuala työllistää talvisesonkina tuhansia kausityöntekijöitä, joista iso osa tulee vuokratyöfirmojen kautta. Kuvassa laskettelijoita Levillä maaliskuussa 2021. Kuva: Annu Passoja / Yle

Matkailu työllisti Lapissa talvisesonkina ennen korona-aikaa noin 8000–10000 henkilöä. Sesonkiajan kausityöntekijöistä noin puolet saapuu Lappiin henkilöstövuokrausyritysten kautta.

Lapin Matkailuelinkeinon liitossa uskotaan, että samoja kokonaislukuja lähestytään jo ensi talvena.

– Tässä vaiheessa tarkkaa lukua tarpeesta on vaikea sanoa, kun sesonki on vielä edessä ja tilauksia saapuu yrityksille, liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell arvioi.

Pikakoulutuksesta ratkaisu työvoimapulaan?

Yhtenä ratkaisuna yrityksissä on otettu käyttöön uusia keinoja rekrytoinnissa. Enää ei tuijoteta ammatilliseen koulutukseen, vaan pyritään järjestämään joillakin aloilla pikakoulutusta ja ohjausta työhön.

– Olemme yhdessä yritysten kanssa luoneet lyhyitä koulutuskonsepteja, joilla saadaan koulutettua uudenlaisia osaajia alalle. Jos on halua ja asennetta, niin opetamme varsinaiseen työhön, sanoo Staffpointin toimitusjohtaja Anu Ahokas.

Molemmissa suurissa henkilöstövuokrausyrityksissä katseet ovat vahvasti ulkomailla. Barona pyrkii paperisodan ja byrokratian vuoksi rekrytoimaan ulkomaista työvoimaa pääasiassa Euroopasta.

– Olemme hakeneet työvoimaa pääasiassa Euroopasta, ei EU:n ulkopuolelta. Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on nyt prosentuaalisesti aiempaa suurempi, kertoo aluejohtaja Gauriloff.

Ulkomaisen kausityövoiman rekrytoiminen alkaa kuitenkin sekin olla aiempaa hankalampaa ja syy on yksinkertainen.

– Työvoimapula on ilmiö myös muissa maissa, toteaa Ahokas.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.10. kello 23 saakka.