Sitran selvitys: Keski-Suomen kuntien välillä suuria eroja koulutustasossa

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran selvityksen mukaan koulutuserot ovat kasvaneet, vaikka koko maan koulutustaso on noussut.

Ammattiopintoja voi Keski-Suomessa suorittaa usealla paikkakunnalla. Kuvassa autoalan opiskelijoita Äänekoskella. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Alueiden väliset koulutuserot eivät ole kaventuneet Suomessa, vaikka koulutuksen kokonaistaso on noussut. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan myös Keski-Suomessa kuntien väliset koulutuserot ovat suuria.

Keski-Suomi sijoittuu kuitenkin viidenneksi eli kärkikastiin 18 maakunnan joukossa, jos vertailulukuna käytetään koulutustasoindeksiä.

Indeksi osoittaa yli 20-vuotiaan väestön perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden vuosina henkeä kohti. Yksi vuosi on indeksilukuna sata.

Koko maan koulutustasoindeksi on Sitran vertailussa 380. Keski-Suomen väestön koulutustasoindeksi jäi vain hieman tämän alle, luku on täällä 374.

Koulutustasoerojen suuruudesta kertoo se, että indeksiluvun vaihteluväli kunnissa oli 222 – 594.

Koko maan alhaisin indeksiluku on Kivijärvellä, 222. Maakunnan korkein koulutustaso on Muuramessa, indeksiluku 435, ja Jyväskylässä, 426. Koko maan korkein koulutustaso on Kauniaisissa, 594.

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita Keski-Suomessa on vähän enemmän kuin maassa keskimäärin.

Keski-Suomen yli 15-vuotiaista yli kolme neljännestä eli 75,2 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon. Koko maan keskiarvo on 73,8.

Sitra on selvittänyt myös koulutettujen työllistymistä (siirryt toiseen palveluun) ja työvoiman liikkeitä. Keski-Suomen haasteena on erityisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden heikko työllistyminen omaan maakuntaan.

Sitra on käyttänyt selvityksessä vuoden 2019 tietoja.