Kisälleistä tehdään ammattikalastajia eläköityvien mestareiden opastuksella – järvikala käy hyvin kaupaksi, mutta pyytäjät käyvät vähiin

Sisä-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia ammattikalastajien kouluttamisesta perinteisellä mestari-kisälli -mallilla. Uusia kalastajia on jo viisi, mutta tarvetta olisi useammallekin.

Ammattikalastajat nostavat muikkusaalista Päijänteellä.
Ammattikalastukseen on saatu Sisä-Suomessa uusia pyytäjiä mestari-kisälli-koulutusmallilla. Parin vuoden aikana uusia ammattikalastajia on työllistetty viisi.

Mestarit kaipaavat kisällejä, koska suomalainen kalastajakaarti ikääntyy kovaa vauhtia. Ari Sorvari on kalastanut ammatikseen Päijänteellä vuodesta 1979. Intoa ja voimia raskaaseen työhön riittää edelleen, ja troolia laskiessaan mies liikkuu veneessään ketterästi kuin nuori mies. Silti eläkepäivät siintävät jo horisontissa.

Sorvari on yksi ammattikalastajista, jotka ovat lupautuneet siirtämään arvokkaita oppejaan nuoremmille polville. Hän on mestarina Sisä-Suomen kalatalousryhmän hankkeessa, jossa vesille koulutetaan uusia kalastajia. Hänen troolarillaan on ollut jo yksi kisälli, ja toinen on tulossa. Kokeneen kalamiehen mielestä mestari-kisälli -hanke on erinomainen.

– Tämä on parhaita hankkeita, joita olen nähnyt. Vuosien saatossa on ollut vaikka mitä "kalatalous nousuun" -hankkeita. Tämä on ensimmäinen, jossa on jotain konkreettista, Sorvari summaa.

Ari Sorvari on tyytyväinen kisällikoulutushankkeeseen. Hän sanoo oppineensa itsekin esimerkiksi tietotekniikkaan liittyviä asioita. Kuva: Mika Moksu / Yle

Kalalle on kysyntää, jos tarjontaa riittää

Sisä-Suomen alueella työskentelee kolmisenkymmentä päätoimista ammattikalastajaa. Se on noin kymmenesosa kaikista maamme sisävesien aktiivisista ammattikalastajista. Mestari-kisälli -koulutuksella on saatu työllistettyä viisi uutta kalastajaa Sisä-Suomen vesille. Kaksi uutta kisälliä on koulutuksessa.

Useammalle olisi tarve. Lähiruokabuumi ja hoitokalastussaaliina tulevan särkikalan käytön lisääntyminen ovat lisänneet järvikalan suosiota. Kaikki suomukalat, esimerkiksi ahven ja kuha, ovat erittäin suosittuja. Samoin iso muikku.

– Pienemmälle muikulle ja kuoreelle pitäisi vielä löytää markkinoita. Kysyntää on niin paljon, että uusille kalastajille on kova tarve, koska kalastaja ikääntyvät, muistuttaa kalatalouskoordinaattori Janne Niemimäki Sisä-Suomen kalatalousryhmästä.

Toni Eriksson halusi kouluttautua ammattikalastaksi, koska on harrastanut kalastamista koko ikänsä. Kuva: Mika Moksu / Yle

Kestävätkö kalakannat?

Suomen ammattikalastajien keski-ikä on rahtusen yli 50 vuotta. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tilastoissa kalastajien eläkemaksua maksavien keski-ikä on pysynyt samalla tasolla viimeiset viisi vuotta. Sisävesillä aktiivisesti pyytävien ammattikalastajien määrä kääntyi viime vuonna pieneen laskuun. Nyt heitä on hieman yli 300.

Luonnonvarakeskuksen mukaan sisävesien ammattikalastajien saalis laski viime vuonna hivenen. Yksi syy on kalan kysynnän vähentyminen ravintoloissa koronan vuoksi.

Asiantuntijan mielestä järvissä riittäisi hyvin pyydettävää isommallekin joukolle.

– Monet järvet ovat jopa vajaakäytöllä. Uutta kalastettavaa löytyy esimerkiksi aiemmin vähempiarvoisena pidetyistä särkikaloista, sanoo kalatalouskoordinaattori Niemimäki.

"Kalastus on verissä"

Mäntyharjulainen Toni Eriksson on kisälliharjoittelussa Heinolassa. Miehellä on vakaa aikomus työllistyä alalle, mahdollisesti jopa yrittäjäksi. Ammattikalastaja Simo Laurilan yrityksessä tutuksi tulee muikunpyynti rysillä ja saaliin käsittely myyntikuntoon.

Kisällikoulutus kestää kuusi kuukautta. Sinä aikana kisällille ja mestarille maksetaan 500 euron korvaus kuukaudessa. Kisälli saa ammattipätevyyden, hygieniapassin ja esimerkiksi vuokraveneen kipparin pätevyyden.

Kisällit saavat koulutuksessa ammattipätevyyden, sekä muun muassa vuokraveneen kuljettajan pätevyyden. Kuva: Mika Moksu / Yle

Toni Eriksson on harrastanut kalastusta koko ikänsä, joten ratkaisu uuteen ammattiin hakeutumisesta oli lopulta helppo. Mestari-kisälli -koulutukseen hän törmäsi Facebookin kalastaja-ryhmässä. Hakemuksen täyttöä ei tarvinnut kauaa miettiä.

– Kun on kalastanut pikkupojasta asti, se on tavallaan verissä. Koulutus on silti opettanut joka päivä jotain uutta, Eriksson kiittelee.

Myös mestari ja kaiken kokenut kalastajakonkari on päässyt kisällinsä kautta jyvälle uusista asioista.

– Tämähän pelaa kahteen suuntaan. Nuorilta oppii esimerkiksi tietotekniikasta, he ovat siinä tavattoman hyviä. Olisikin parasta, jos ammattikalastaja olisi koulutukseltaan koneinsinööri, mieluiten diplomi-insinööri, Ari Sorvari virnistää.