Hyppää sisältöön

Taloustieteilijät: Ilman koronasulkuja taloudellisia tappioita ja kuolleita olisi tullut paljon enemmän

Suurin osa kulutuksen laskusta on tullut ihmisten varovaisuudesta, ei yhteiskunnan suluista, Ylen haastattelemat koronatutkimukseen perehtyneet taloustieteilijät arvioivat. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan kuolleita olisi kymmenkertainen määrä Ruotsin kaltaisella koronapolitiikalla.

Ihmisiä ostoksilla Ison Omenan kauppakeskuksessa Espoossa 20. lokakuuta 2021. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutkimustieto ei tue sitä näkemystä, että koronan torjunta olisi tullut Suomelle halvemmaksi ilman yhteiskunnan sulkuja, koronatutkimukseen perehtyneet taloustieteilijät sanovat Ylelle.

Aalto-yliopiston tuotantotalouden professori Paul Lillrank esitti Ylen jutussa, että koronaa olisi pitänyt torjua kevyemmin ja halvemmin, ilman yhteiskunnan sulkuja. Iäkkäitä ja muita riskiryhmiä olisi suojattu, ja muulle väestölle olisi annettu suosituksia.

Lillrankin mielestä koronatoimet ovat tulleet suhteettoman kalliiksi. Hänen laskelmansa mukaan koronakuolemalta säästetyt elinvuodet ovat maksaneet nyt kymmeniä kertoja enemmän kuin normaalioloissa pidetään kohtuullisena.

Lillrankin laskelma on Suomessa ensimmäinen konkreettinen esitys koronan torjunnan kustannusvaikuttavuudesta.

Taloustieteilijät huomauttavat, että Lillrankin laskelmasta puuttuu tutkimustieto.

– Tarvitaan tutkimusta, joka arvioi uskottavalla tavalla, millaisia talous- ja terveyskustannukset olisivat, jos olisimme toimineet toisin, Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen sanoo.

Suomessa tällaisia tutkimuksia ei ole vielä julkaistu, mutta muista pohjoismaista ja esimerkiksi Yhdysvalloista niitä kuitenkin löytyy.

Lillrankin laskelman keskeinen oletus, että ilman sulkuja talous olisi pyörinyt pandemian aikana melko normaalisti, on pielessä, Helsingin yliopiston empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti sanoo.

– Laskelma ei ota huomioon, miten pandemia itsessään vaikuttaa ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen. Isot kustannukset syntyvät siitä.

Ripatin mukaan tutkimustieto osoittaa, että pandemian aiheuttama varovaisuus – eivät yhteiskunnan sulut – selittää pääosan kulutuksen vähenemisestä ja talouden tappioista.

Millaista tutkimusta asiasta on julkaistu?

Espoon Ison Omenan kauppakeskuksessa ravintolan asiakaspaikat olivat pois käytöstä 16. maaliskuuta 2021. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Taloustieteen professori: Varovaisuus selittää jopa 80–90 prosenttia kulutuksen laskusta

Koronan torjunnan kustannuksia on vaikea tarkasti mitata, koska emme tiedä mitä olisi tapahtunut, jos olisimme toimineet toisin.

Kustannuksia voidaan kuitenkin arvioida vertaamalla kahta erilaista koronapolitiikkaa harjoittanutta vertailukelpoista maata tai aluetta, kuten Ruotsia ja muita pohjoismaita.

Tanskassa tehty tutkimus kertoo, että vuoden 2020 keväällä yksityinen kulutus putosi Tanskassa vain vähän enemmän kuin Ruotsissa, vaikka Tanskassa oli selvästi tiukemmat koronarajoitukset kuin Ruotsissa.

– Varovaisuus oli voimakasta molemmissa maissa, joten kulutus laski voimakkaasti reaktiona epidemian tasoon, professori Antti Ripatti sanoo.

Danske Bankin maksukorttitietojen perusteella kulutus romahti Tanskassa 29 prosenttia ja Ruotsissa 25 prosenttia pandemian iskettyä maaliskuussa 2020.

Tutkimus (siirryt toiseen palveluun) on julkaistu Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-julkaisusarjassa elokuussa 2020.

Professori Antti Ripatti arvioi tanskalaisen ja muun tutkimuksen perusteella, että jopa 80–90 prosenttia pandemian aikaisesta kulutuksen vähenemisestä johtuu pelkästään ihmisten varovaisuudesta.

–Ihmiset välttävät kontakteja sisältävää kulutusta, sitä enemmän mitä vanhempi ihminen on eli mitä isompi riski on kuolla, jos sairastuu. Tästä seurasi se, että meillä kulutus romahti liki neljänneksen huhtikuussa 2020.

Varovaisuus on vaikuttanut ihmisten kulutukseen sitä enemmän mitä suurempi riski heillä on ollut sairastua vakavasti ja kuolla koronaan. Kuva: Silja Viitala / Yle

Mistä ihmisten varovaisuus syntyy?

Vastaavia tuloksia varovaisuuden osuudesta kulutuksen vähenemiseen on saatu Yhdysvalloissa tehdyistä (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksista (siirryt toiseen palveluun). (siirryt toiseen palveluun)

Tutkimuksista voi tehdä sen johtopäätöksen, että pelko ja varovaisuus toimivat pandemian hillitsijänä tehokkaammin kuin yhteiskunnan sulut.

– Tämähän on juuri ollut Ruotsin kansanterveysviraston (Folkhälsomyndigheten) ja hallituksen linja: ei määrätä vaan kehotetaan, professori Paul Lillrank huomauttaa.

Toinen kysymys on, mistä pelko ja varovaisuus syntyvät: viruksen havaituista vaikutuksista ja ihmisten oman riskin arvioimisesta vai siitä miten yhteiskunnassa yleisesti virukseen suhtaudutaan?

Näitä tekijöitä voi olla mahdoton erottaa. Selvää silti on, että hallituksen valitsema politiikka ja median uutisointi vaikuttavat siihen, millaista pelkoa ja varovaisuutta syntyy ja miten se ihmisten kulutukseen vaikuttaa.

Ylen haastattelemien taloustieteilijöiden mukaan myös sulkuja on tarvittu epidemian leviämisen estämiseksi, vaikka pandemia jo itsessään on saanut ihmiset välttämään kontakteja. Sulut ovat rajoittaneet sairastumisia, kuolemia, terveydenhuollon kustannuksia ja kulutuksen laskua.

Entä voiko tutkimuksen perusteella sanoa jotain siitä, kuinka paljon enemmän koronakuolemia Suomessa olisi tullut ilman sulkuja?

Tutkimus Norjasta: Koronakuolemia olisi tullut 10-kertainen määrä Ruotsin politiikalla

Norjassa on tehty tutkimus, jossa on arvioitu vaikutuksia Norjan ja Tanskan terveydenhuoltoon, jos niissä olisi toteutettu Ruotsin kaltaista koronapolitiikkaa – enemmän suosituksia, vähemmän sulkuja.

Tutkimus (siirryt toiseen palveluun) julkaistiin Journal of Population Economics -tiedejulkaisussa heinäkuussa 2021.

– Suomea voi verrata koronatoimien osalta hyvin Norjaan, ja erot Ruotsiin ovat selkeitä. Lisäksi ainakin kuolleisuus kehittyi samalla tavoin Norjassa ja Suomessa sulkujen jälkeen keväällä ja kesällä 2020. Tämä tutkimus yleistyy terveysvaikutusten osalta siten myös varsin hyvin Suomeen, terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen sanoo.

Tutkimuksen mukaan Ruotsin politiikalla Norjassa sairaalapotilaita olisi ollut epidemian huippuaikana 3,5 kertaa enemmän kuin nyt oli.

Koronakuolemia olisi tullut Norjassa yli 10 kertaa nykyistä enemmän eli 900:n sijasta noin 10 000.

Jos Norjaa koskeva arvio siirretään suoraan Suomeen, meillä olisi kuollut lähes 13 000 henkeä nykyisen noin 1 150 sijasta.

Tämänlaajuinen epidemia olisi myös todennäköisesti kuormittanut tehohoitokapasiteettia sen äärirajoille pitemmäksi aikaa, vaikka suurin osa koronaan liittyvistä kuolemista on tapahtunut tehohoidon ulkopuolella, hoivakodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Norjalaistutkimuksen tekijät arvioivat, että Norjassa yhteiskunnan suluilla säästettiin miljardeja kuolleisuuden kustannuksina. Arvio riippuu suuresti siitä, mikä hinta säästetyille elinvuosille asetetaan.

Ylen haastattelemat taloustieteilijät sanovat, että koronan kustannusten laskeminen on hyvin haastavaa. He kuitenkin arvioivat, että korona olisi tullut yhteiskunnalle selvästi kalliimmaksi ilman sulkuja.

– Isot kustannukset tulevat siitä, jos epidemia pääsee leviämään laajaksi ja ihmiset rajoittavat kuluttamistaan. Olisimme saaneet silloin terveyshaitat ja lisäksi talous olisi sakannut, Helsingin yliopiston empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti sanoo.

Kauppakeskukset ovat olleet auki koko korona-ajan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Professori: Ilman sulkuja kulutus olisi romahtanut paljon enemmän

Professori Ripatin mukaan ilman sulkuja -strategia olisi voinut johtaa kulutuksen romahtamisen vuoksi konkurssiaaltoon ja jopa finanssikriisiin.

– Taloudellisten tappioiden mittakaava olisi Lillrankin suosittelemassa vaihtoehdossa valtava, Ripatti sanoo.

Nykyisellä koronapolitiikalla kulutus on laskenut Suomessa puolentoista vuoden aikana noin 6–7 miljardia euroa. Se on noin kolme prosenttia vastaavan ajanjakson normaalista kulutuksesta.

– Suomessa harjoitettu politiikka onnistui pitämään epidemian tason toukokuun puolivälistä 2020 eteenpäin niin alhaisena, että sen vaikutukset kulutukseen jäivät alhaisiksi, professori Ripatti sanoo.

Ilman sulkuja kulutuksen romahdus olisi ollut ainakin 40 miljardin euron luokkaa eli parikymmentä prosenttia, Ripatti arvioi.

Arvio perustuu niihin oletuksiin, että ilman sulkuja epidemia olisi jäänyt huhtikuun 2020 korkealle tasolle ja että ihmiset olisivat pysyneet sen vuoksi puolentoista vuoden ajan yhtä varovaisina kulutuksessaan kuin keväällä 2020 pandemian alettua.

Ripatin mukaan maailmasta tuskin löytyy puhdasta vertailukohtaa siitä, miten kulutukselle olisi käynyt, jos sulkutoimia ei olisi asetettu lainkaan.

Ruotsi on Suomen lähin vertailumaa, jossa on luotettu koronan torjunnassa enemmän suosituksiin kuin sulkuihin. Siellä talous ei kokonaisuudessaan kärsinyt viime vuonna kuitenkaan Suomea enempää. Molemmissa maissa bruttokansantuote (bkt) laski vajaat kolme prosenttia.

– Vaikka Ruotsin bkt putosi vuoden 2020 toisella neljänneksellä enemmän kuin monessa verrokkimaassa, on Ruotsin kansantalous hyvin vahva ja se näkyy myös koronan oloissa, professori Ripatti arvioi.

Koronapassi otettiin Suomessa käyttöön lokakuussa 2021. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

“Epidemian hallinta nähdään vain sulkutoimien kautta”

Professori Ripatin mielestä terveydenhuollon toimijoiden hallitsemassa keskustelussa on se ongelma, että epidemian hallinta ja sen kustannukset nähdään vain sulkutoimien kautta.

Niiden varjoon on jäänyt se, että kasvomaskit sekä testaa, jäljitä, eristä -toimintamalli ovat hyvin kustannustehokkaita keinoja epidemian hallinnassa.

Niiden kustannukset ovat pieniä verrattuna niiden kykyyn rajoittaa epidemian leviämistä.

– Valitettavasti tämä mittaluokaltaan valtava väärinymmärrys näyttää ohjanneen myös hallituksen viimeaikaisia toimia, professori Ripatti sanoo hallituksen linjauksista vähentää testaamista ja jäljittämistä.

Ripatin mielestä myös halvat pikatestit olisi pitänyt ottaa Suomessa laajasti käyttöön. Julkisessa terveydenhuollossa on suhtauduttu pikatesteihin nihkeästi.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 1.11. klo 23:een saakka.

Lue myös:

Onko COVID-19 opettanut, miten pandemiat tästedes torjutaan? Professori vastaa vertaamalla pandemiaa bassosooloon

Hoitaja kuvasi tehohoidon arkea kännykkäkameralla Ylen pyynnöstä – vierailukiellon vuoksi kuvat sairaaloista ovat puuttuneet koronauutisista

Suomi purki koronarajoituksia, vaikka THL:n käyrät varoittivat uhkaavista seurauksista – tautiekologi: "Masentavinta, että meni juuri niin kuin ajateltiin"

Pääkaupunkiseudun koronaryhmä kehottaa rokottamattomia välttämään joukkoliikennettä ja ravintoloita, vaatii hoitohenkilökunnalle rokotepakkoa