STT:n päätoimittaja: On väärin, että toimittajat joutuvat selittämään virkamiehille, mitkä asiat ovat julkisia – viranomaisten pitäisi tuntea laki

Kun vastauksia ei saada, media turvautuu tietopyyntöihin. Valtioneuvoston kanslian viestinnän ja median suhde on muuttunut pandemian aikana jännitteiseksi, toteavat päätoimittaja Minna Holopainen ja tutkija Matti Ylönen.

Onko Valtioneuvoston kanslian viestintä mielikuvien kiillotusta vai avoimen hallinnon edistämistä?
Onko Valtioneuvoston kanslian viestintä mielikuvien kiillotusta vai avoimen hallinnon edistämistä?

Päätoimittajien yhdistys on ollut huolissaan maan hallituksen päätösten valmistelun läpinäkyvyydestä ja julkisuusperiaatteen toteutumisesta poikkeusolojen aikana.

Korona-aikana on valmisteltu isoja ja yllättäviä asioita kiihkeään tahtiin. STT:n päätoimittaja ja päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja Minna Holopaisen mukaan median näkökulmasta valmistelu ei ole ollut aidosti avointa.

Hän painottaa, että myös valmistelussa olevia päätöksiä pitäisi tuoda julkiseen keskusteluun. Se kuuluu demokratiaan.

– En kutsuisi avoimuudeksi sitä, että asioista kerrotaan vasta kun niistä on päätetty, Holopainen sanoo.

Holopainen ja tutkija Matti Ylönen olivat vieraina Ylen mediakriittisessä Viimeinen sana -ohjelmassa, jossa tällä kertaa kritiikki kohdistui VNK:n viestintään. Voit katsoa ohjelman tästä.

Esimerkiksi Valtioneuvoston kanslian viestinnän ja median suhde on muuttunut jännitteiseksi.

Oikean tiedon saamisessa jo tehdyistä päätöksistä ei ole ongelmia, Holopainen sanoo. Ongelma on vastaaminen tietopyyntöihin ja valmistelussa oleviin asioihin.

Oikean tiedon saamisessa jo tehdyistä päätöksistä ei ole ongelmia, STT:n päätoimittaja Minna Holopainen sanoo. Ongelmia on tietopyyntöihin vastaamisessa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

– Me ajattelemme, että valmisteilla oleva asia on kansalaisille tärkeä tieto, ja kansalaisten pitää päästä miettimään asiaa jo ennen kuin se on taputeltu, hän sanoo.

– Se valmisteltiin täysin salassa. Oli vaikea saada tietoa poliittisista lähteistä ja viranomaislähteistä. Siinä vedottiin varautumisasioiden salassapitoon, Holopainen sanoo. Hän painottaa, että siviilikriisien varautumisasiat eivät oleautomaattisesti salassapidettäviä. Sotilasasioissa tilanne on eri, niissä salassapito on lähtökohtana.

“Kun vastauksia ei saada, media turvautuu tietopyyntöihin”

Viranomaisviestinnässä pitäisi toteutua avoimuus, luottamus, palveluperiaate ja vastuullisuus, mielipidevaikuttamisen ei. Miten Valtioneuvoston kanslian viestintä tasapainottelee tämän kanssa?

– Aihetta ei ole juuri tutkittu, ja koronakriisi on ollut ainutlaatuinen tilanne, tutkija Matti Ylönen muistuttaa.

Hän arvioi, että viranomaisten resursseja on vähennetty, ja sekin on saattanut vaikuttaa valmistelusta viestintään.

Myös Holopainen sanoo ymmärtävänsä, että koronakriisi vei viranomaiset äärimmilleen.

– Jos ajatellaan nimenomaan viestintää, on keinoja, joilla sitä painetta voidaan vähentää, Holopainen sanoo.

Siinä vaiheessa kun eri mediat kokevat tarpeeksi tehtailla tietopyyntöjä, on jo menty metsään, Holopainen arvioi. Kun vastauksia ei saada, media turvautuu tietopyyntöihin. Niitä voi ehkäistä avoimuudella.

– Meidän journalistien tehtävä on palvella yleisön tarvetta. En voisi tehdä tätä työtä, jos en olisi vakuuttunut, että on yleisön ja yhteiskunnan etu, demokratian ehto, että tietoa liikkuu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisimman paljon, Holopainen sanoo.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että esimerkiksi pandemiassa tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, joten on asioita, joista ei voi antaa tarkkoja tietoja ennakkoon. Pandemian tuoma tilanne on silti korostanut ongelmia avoimuudessa.

Toimittajat, seuratkaa isoja rahavirtoja

Ylönen antaa myös medialle kritiikkiä. Median pitäisi seurata suuria rahavirtoja, esimerkiksi julkisomisteisia yhtiöitä.

Suomessa on hyvä julkisuuslaki, Ylönen muistuttaa. Sen soveltaminen ei ole aivan yhtä kohdillaan.

– Jos katsotaan vallankäyttöä yhteiskunnassa, on tärkeää seurata isoja koronatoimia ja sen sellaisia. Toisaalta rahan liikkeiden seuraaminen on tärkeä asia.

Iso osa julkista toimintaa tapahtuu julkisomisteisissa yhtiöissä ja liikelaitoksissa, jotka ovat julkisuuslain ulkopuolella.

Tältä osin julksuuslakia pitäisi uudistaa, Ylönen sanoo.

– Ja hallitus onkin luvannut uudistaa, hän sanoo.

Suomessa on hyvä julkisuuslaki, mutta julkisomisteisiin yhtiöihin liittyen siinä on puutteita, tutkija Matti Ylönen sanoo. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

STT:n Minna Holopaisen mukaan julkisuuslakia käytetään niin, että asia salataan jos vain voidaan, vaikka lain henki on juuri päinvastainen, avoimuuden lisääminen.

Hän toteaa, että usein toimittajat joutuvat neuvomaan viranomaisia siitä, mikä on julkista ja mikä ei, vaikka viranomaisten pitäisi tuntea julkisuuslaki.

Onko satiiri joutunut journalismissa ahtaalle? Viimeinen sana kysyy.

juttua muokattau 29.10. 18.07, lisätty siviilikriisinhallinta-kohtaan sana automaattisesti.