Nuori mies hiipi ikkunan taakse, kun uhrit harrastivat seksiä – salakatselija on yleensä parikymppinen, käyttää kännykkää ja hakee tyydytystä

Rikosilmoitukset salakatselusta ovat nelinkertaistuneet 10 vuodessa. Ylen selvityksen mukaan toiseksi yleisin tuomioon johtava salakatselu on teko, jossa mies kuvaa naisia piilokameralla esimerkiksi pukuhuoneessa.

Ylen selvityksessä yksi vakavimmista salakatseluista oli nuoren miehen rikossarja, jossa hän kuvasi ikkunoiden takaa ihmisiä harrastamassa seksiä. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Nuori mies tiesi, milloin ikkunan taakse kannatti asettua. Hän oli todennäköisesti tarkkaillut uhrejaan pitkään.

Hän hiippaili tuntemattomien ihmisten kotien pihaan etenkin aamutoimien aikaan tai illalla, jolloin oli suurin todennäköisyys yllättää uhri alastomana.

Kun tilaisuus tuli, hän ei antanut eteen vedettyjen verhojen häiritä. Hän tuli aivan ikkunalasiin kiinni ja kurkki sisään verhojen raosta.

Mies käytti teoissaan salakatselijan yleisintä rikoksentekovälinettä: älypuhelinta.

Jyväskylässä hän kuvasi verhojen raosta esimerkiksi pariskuntaa, joka oli seksin harrastamisen ajaksi sulkenut verhot.

Vuosina 2014–2015 mies syyllistyi kaikkiaan kuudentoista ihmisen salakatseluun. Suurin osa uhreista oli naisia, mutta joukossa oli myös naisten seurassa olleita miehiä. Kaikkia miehen kännykästä paljastuneita uhreja poliisi ei pystynyt tunnistamaan.

Jyväskylän lisäksi mies oli tehnyt rikoksiaan ainakin Tampereella.

Oikeudessa uhrit kertoivat, että he tunsivat olonsa turvattomaksi rikoksen paljastumisen jälkeen. Ainakin yksi heistä joutui hakeutumaan ammattiapuun.

Keski-Suomen käräjäoikeus piti jyväskyläläismiehen tekoa poikkeuksellisen vakavana ja tuomitsi hänet salakatselusta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.

Tuomitun motiivi vaikuttaa ilmiselvän seksuaaliselta. Ylen selvityksen perusteella se on yleisin motiivi salakatselulle.

Yle pyysi käräjäoikeuksista vuosilta 2015–2020 tuomiot, joissa salakatselu oli päärikosnimikkeenä. Yle sai haltuunsa 93 tuomiota, joista syyksilukevia on 73. Aineisto käsittää noin kolmanneksen kaikista salakatselutuomioista.

Jyväskyläläinen tirkistelijä oli tekoaikaan 26-vuotias. Ylen aineiston perusteella salakatselusta tuomittu onkin useimmiten kaksikymppinen mies.

Älypuhelin ja "piilokamera" yleisimmät tekovälineet

Ylivoimaisesti yleisin salakatselun rikoksentekoväline aineistossa on älypuhelin.

Osassa tapauksia salakatselija käytti älypuhelinta piilokamerana asettamalla sen kuvaamaan esimerkiksi suihkutiloihin. Useissa tapauksissa salakatselija käytti myös pienikokoista kameraa, jonka voi piilottaa esimerkiksi vessapaperitelineeseen.

Tällainen tapaus sattui Imatralla vuonna 2014. Tuolloin 23-vuotias mies jäi kiinni siitä, että hän oli asettanut pienen kameralla varustetun muistitikun taloyhtiönsä saunaosastolle.

Oman seksikumppanin salakuvaamisesta oli kyse yhdessätoista tuomioon johtaneessa tapauksessa. Kuuluisin tällainen tapaus lienee juontaja Axl Smithin salakatseluvyyhti.

Hovioikeus tuomitsi Smithin vuonna 2017 vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen kolmestakymmenestä salakatselusta. Smith kuvasi yli kahden vuoden ajan salaa kymmeniä naisia, joiden kanssa hän harrasti seksiä.

Ylen aineistossa kiikarit olivat suhteellisen harvinainen tekoväline. Syynä saattaa olla se, että kiikarien avulla salakatselu onnistuu pitkänkin etäisyyden päästä, jolloin kiinnijäämisriski pienenee. Lisäksi kiikaroinnista ei jää tallennetta, jota voisi käyttää näyttönä rikoksesta.

Joskus kiikaroitsijakin jää kiinni. Esimerkki tästä on onanoivan vanhuksen tapaus Espoossa vuonna 2018.

Tuolloin 78-vuotias mies katseli kiikareilla sisään naapuriperheen kotiin ja todennäköisesti masturboi samaan aikaan.

Syyte sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta kuitenkin hylättiin. Poliisin mittauksissa ilmeni, että miehen sukupuolielin ei ollut voinut näkyä ikkunalaudan takaa, vaikka käden liike olikin ollut selvästi havaittavissa. Hän sai 35 päiväsakkoa salakatselusta.

Todennäköinen seksuaalimotiivi oli tarkastellussa aineistossa ylivoimaisesti yleisin. Rajanveto esimerkiksi seksuaalisen nöyryyttämisen ja tyydytyksen hakemisen välillä on tosin monissa tapauksissa vaikeaa.

Tekijänä useimmiten nuorehko mies

Tuomituista naisia oli vain kuusi. Heistä kenelläkään ei vaikuta olleen seksuaalista motiivia, vaan salakatselu on pikemmin liittynyt jonkinlaiseen riitaan esimerkiksi naapurin kanssa.

Ylen läpikäymässä aineistossa seksuaalimotiivin jälkeen yleisin tapaus olikin erilaisten riitojen yhteydessä tapahtunut oikeudeton kuvaaminen. Kaksi tapausta liittyi eläinaktivismiin, jossa aktivistit asensivat laittoman kameran saadakseen todisteita eläinten kaltoinkohtelusta.

Tuomituista kuusi oli alaikäisiä. Vuosina 2010–2020 Suomessa salakatselurikoksista epäillyistä 11 prosenttia oli alle 20-vuotiaita ja kahdeksan prosenttia alaikäisiä.

Tuomioon johtaneista tapauksista yksikään ei liittynyt koulumaailmaan, joskin yksi tapaus sijoittui ammattikorkeakouluun.

Eräässä alaikäisten tapauksessa 17-vuotiaat pojat kuvasivat nukkumassa ollutta tuttuaan postiluukusta Salossa ja jakoivat kuvaamaansa videota Snapchatissa.

Pojat puolustautuivat sillä, että kyse oli harmittomasta pilasta. Oikeus kuitenkin tuomitsi pojat salakatselusta kahteenkymmeneen päiväsakkoon.

Poliisin tietoon tulee vuosittain satoja ilmoituksia epäillyistä salakatseluista. Ilmoitusten määrä on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Syyttäjälaitos pystyy toimittamaan vain tilaston, jossa on syyttäjän tekemät ratkaisut päärikosnimikkeen mukaan.

Tilaston perusteella voi päätellä, että jos salakatselusta aloitetaan esitutkinta, useimmissa tapauksissa se päättyy syyttäjän tekemään esitutkinnan rajoittamispäätökseen. Rajoittaminen tarkoittaa esitutkinnan lopettamista esimerkiksi sillä perusteella, että rikoksesta ei todennäköisesti saataisi näyttöä.

Toiseksi yleisin päätepiste salakatseluilmoitukselle on syyttäjän tekemä syyttämättäjättämispäätös. Enimmäisrangaistus salakatselusta on suhteellisen lievä, joten oletettavasti poliisi tutkii erityisellä huolella vain törkeimmät tapaukset.

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari arvioi, että syynä suureen määrään lopetettuja esitutkintoja on usein se, että näyttöä rikoksesta on vaikea saada.

– Ruotsissa tätä on tutkittukin, ja syynä vaikuttaa olevan ainakin se, että on aika vaikea saada näyttöä rikoksesta. Jos kuvia ei tutkinnassa löydy, tuomioon asti on hankala edetä, Korpisaari sanoo.

Esimerkiksi Axl Smithin tapauksessa muutamia syytteitä hylättiin juuri siksi, että niistä ei löytynyt tallenteita, joita olisi voinut käyttää näyttönä oikeudessa.

Vuosina 2016–2020 syyksi lukevia tuomioita on vuosittain tullut noin 13 prosenttia rikosilmoitusten määrästä.

Lue myös: