Hyppää sisältöön

EU:lla on pian 900 miljardia euroa yhteisvelkaa, joka voi jäädä pysyväksi – vaikea siitä on irrottautua, arvioi meppi Nils Torvalds

Euroopassa on paineita kanavoida rahoitusta yhä enemmän Brysselin kautta, koska EU-lainat ovat osoittautuneet menestykseksi, RKP:n Nils Torvalds sanoo meppisarjassa. Asiantuntijat arvioivat, että yhteinen velka on järkevä rahoitusväline EU:lle.

Meppi Nils Torvalds - Paineet ottaa lisää yhteistä EU-velkaa kasvavat
Meppi Nils Torvalds - Paineet ottaa lisää yhteistä EU-velkaa kasvavat

Muistatteko vielä viime kevään kiihkeän ja tunteellisen keskustelun EU:n yhteisestä 750 miljardin euron lainasta?

Kantaa otettiin rajusti niin somessa kuin eduskunnassakin – "ei ikinä enää", "tämä on kertaluonteista". Keskustelu yltyi piinalliseksi väsytystaisteluksi, kun kansanedustajat äityivät lukemaan jopa satuja täysistunnossa.

Kun päätös sitten meni läpi, yhteisvelkarintamalla tuli melko hiljaista.

Paljonko velkaa nyt on?

Komissio on kerännyt kulisseissa jo 160 miljardia euroa yhteistä velkaa – kolminkertaisesti Suomen budjetin verran – ja jakanut saman verran rahaa lainoina, tukina ja avustuksina jäsenmaille viime vuoden kesästä lähtien.

Velalla rahoitetaan sekä pandemian jälkihoitoa varten perustettua elpymisvälinettä että viime vuonna perustettua sosiaalirahasto Surea. Komissiolla on valtuudet hankkia velkaa yhteensä 900 miljardia euroa vuoden 2026 loppuun mennessä.

Liikkeelle on laskettu hyvin erimittaisia lainoja: niiden erääntymispäivät ovat 3, 5, 7, 10, 20 ja 30 vuoden päässä. Näin unionista on tulossa iso peluri Euroopan velka- ja korkomarkkinoilla.

Miten velanotto on sujunut? Alla olevasta kuvasta näkyy, että EU saa lainaa erittäin edullisesti – hieman halvemmalla kuin Ranska, hieman kalliimmalla kuin Saksa ja suurinpiirtein samalla hinnalla kuin Suomi.

Lainat on ylimerkitty eli halukkaita lainanantajia on selvästi enemmän kuin velkapapereita. Sijoittajat pitävät EU-velkaa turvasatamana.

Yhteisestä velasta on nyt erittäin vaikea rimpuilla irti, parlamentin budjetti- ja ympäristövaliokunnissa istuva ruotsalaisen kansanpuolueen ja parlamentin Renew-ryhmän meppi Nils Torvalds uskoo.

– Rahaa tulee erittäin halvalla. Jos yksittäinen jäsenmaa alkaa kilpailla sijoittajista, lainaaminen on sille todennäköisesti paljon kalliimpaa, Torvalds sanoo Ylen meppisarjan haastattelussa.

Ylivoimainen enemmistö EU-maista maksaa lainoistaan enemmän kuin Suomi tai Saksa.

Torvaldsin mukaan parlamentissa on poliittisia paineita hoitaa asioita yhä enemmän EU:n budjetin kautta. Kun yhteiset lainat tulevaisuudessa erääntyvät, kiusaus korvata niitä uusilla lainoilla niiden lyhentämisen sijaan on suuri.

Etenkin Itä- ja Etelä-Euroopassa on haluja lisätä avustusten osuutta EU-budjetissa. Siihen löytyy Torvaldsin mielestä selitys historiasta: valtiot ovat yhä poliittisesti epävarmalla pohjalla.

– Kun puna-armeija marssi kaduille Budapestissä, kansalaisjärjestötoiminta tuhoutui samalla. Kansalaisyhteiskunta on näissä maissa ohut ja heikko, politiikka velloo laidasta laitaan ja puolueita syntyy ja häviää.

Kun kansalaiset eivät luota järjestelmäänsä ja ajattelevat, että oman maan hallitsijat eivät tee mitään, se herättää Torvaldsin mielestä halun siirtää valtaa ja vastuuta EU:lle.

– Se herättää myös haluja saada ilmaista rahaa. Vanhoille jäsenmaille ja Pohjoismaille tämä on äärimmäisen vaikea kysymys. Meillä on vakaa yhteiskunta, ja siitä syystä tämä heidän tulokulmansa asioihin on aika mahdoton.

Alkaako EU "rullata" velkoja?

Tällä erää lainsäädäntö sallii EU:lle vain kertaluonteisen lainanoton. Komissio alkaa sovitun mukaan lyhentää lainoja viimeistään vuonna 2028. Lyhennykset maksetaan seuraavasta seitsenvuotisesta budjetista.

Valtionvelkamarkkinoilla on kuitenkin tavallista, että velkoja ei makseta pois vaan ne "rullataan" eteenpäin. Se tarkoittaa, että vanha velka korvataan uudella. Tämä on ollut taloudellisesti järkevää etenkin viime vuosina, kun uuden lainan korko on jäänyt usein vanhaa matalammaksi.

Jos EU haluaisi ottaa uutta lainaa vanhan tilalle, tarvittaisiin ensin kaikkien maiden ja parlamenttien hyväksyntä.

Paineet yhteisen lainanoton jatkamiseen eivät tule vain idästä ja etelästä. Myös esimerkiksi Saksan hallitusneuvotteluissa on nostettu esiin vaihtoehto, että ilmastoinvestointeja rahoitettaisiin uudella yhteisellä EU-lainalla.

Belgian entinen pääministeri Guy Verhofstadt (vas.) on yksi EU-parlamentin liittovaltiomyönteisenä tunnettuja poliitikkoja. Entisessä Alde-ryhmässä, nykyisessä Renew'ssä ovat puhaltaneet Emmanuel Macronin vaalivoiton jälkeen selvästi ranskalaiset tuulet, Nils Torvalds kertoo. Kuva kahvitauolta alkuvuodesta 2020. Kuva: Nils Torvaldsin kotialbumi

Torvaldsin mielestä rahanjaossa olisi itse velkaa olennaisempaa keskittyä siihen, miten rahoja käytetään ja kenelle tukia jaetaan. Ilmastotoimet ovat kiireellisiä, mutta nyt korostuu liikaa poliitikkojen rooli, hän sanoo.

Poliittinen koneisto pelkää ilmastosiirtymää, mutta yritykset ymmärtävät toimenpiteiden tarpeet paremmin. Valtioiden sijaan pitäisi tukea suoraan yrityksiä.

– Siirtymässä kannattaa tukea yrityksiä, mutta ei valtioita, koska se johtaa siihen, että poliittisella tasolla aletaan ajatella, että “mä voisin ehkä alentaa veroja, jos mä saan enemmän rahaa EU:sta”, Torvalds sanoo.

Ranskalaisten valta parlamentin Renew-keskustaryhmässä on Torvaldsin mielestä kasvanut:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"Yhteisvelassa on taloudellista järkeä"

Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja eläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius pitävät tärkeänä, että velkaraha käytetään kasvun tukemiseen. Kumpikin pitää todennäköisenä, että EU-velka jää pysyväksi.

Brysselissä on nähty paljon aikaa ja vaivaa sen eteen, että rakennelma on saatu kokoon.

– Nyt jo on kuultu aika isoja ääniä sen puolesta, että tästä tulisi pysyvä ratkaisu. Kyllä instrumentti on tullut jäädäkseen, ja sen hyödyt tulevat nähtäviksi tulevien vuosien varrella. Yllättyisin, jos se jäisi kertaluonteiseksi ja ajettaisiin suunnitelmien mukaan alas, von Gerich sanoo.

Jo pääomamarkkinoiden logiikka tukee velanoton jatkuvuutta.

– Euroalueelta ja EU:sta on puuttunut pitkään tämmöinen suuren mittakaavan aito turvasatama. Ei tämä [EU-velka] vieläkään sitä täysimääräisesti ole, mutta se täyttää aukkoa, joka markkinoilla on ollut.

Eläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius ja Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioivat, että yhteisessä EU-velassa on järkeä, kun sillä rahoitetaan kasvupotentiaalin vahvistamista eikä sitä käytetä esimerkiksi jäsenmaiden budjettivajeiden tilkitsemiseen. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Sekä uusi elpymisrahasto että yhteisvelka tukevat von Gerichin mielestä komission tavoitteita luoda "syvät, yhteiset velkakirjamarkkinat". Elpymisrahasto pönkittää myös euron kansainvälistä asemaa valuuttana.

Von Gerichin mukaan EU-velka voisi jopa kiilata Saksan velan ohi eurooppalaisten korkomarkkinoiden vertailukohtana eli benchmarkina. Nyt sijoittajat seuraavat esimerkiksi Italian tai Suomen velkojen hintaa suhteessa Saksan korkoihin.

– Kun EU rakentaa korkokäyräänsä, ja tässä pikkuhiljaa selkiytyvät nämä suunnitelmat, että tämä ei ole kertaluonteinen, niin varmasti EU kilpailee Saksan kanssa benchmark-asemasta. Se ei tapahdu ihan lähivuosina, mutta kyllä EU-velassa on monta elementtiä, jotka tekevät sen ihan varteenotettavaksi kilpailijaksi, von Gerich sanoo.

Elon Tiina Heleniuksen mielestä yhteisen EU-velanoton jatkuminen on "suorastaan järkevää", jos varat käytetään koko euroalueen kasvuedellytyksiä parantavasti.

– Tällaisen välineen jatkuvuudesta tulee hyötyjä. Ne ovat silmälle näkymättömiä, mutta ennen kaikkea hyödyt tulevat siitä, että ne helpottavat vakauden ylläpitämistä, Helenius muotoilee.

Velkamarkkinoilta vetäytymisessä on myös omat vaaransa. Esimerkiksi heikoimpien eurotalouksien valtionlainojen korot saattaisivat nousta, kun EU-velkainstrumenttien tarjoama vahvimpien EU-talouksien tuki poistuisi niiltä.

– Jos rahoitusmarkkinoilla nähtäisiin, että nyt tämmöinen keskeinen vakauden ylläpitäjä poistuu, niin sen vaikutus korkoihin voisi olla ihan tuntuvakin, Helenius sanoo.

Tämä juttu on osa sarjaa, jossa avataan suomalaisten meppien vaikuttamista ja ajankohtaisia EU-asioita – aiemmat jutut täällä:

.
.