"Kollegat ympäri maailmaa kehuvat" – Maavoimien komentaja jää eläkkeelle ja ylistää joukkojen suorituskykyä parhaaksi sitten toisen maailmansodan

Kenraaliluutnantti Petri Hulkon mukaan 2000-luvun alussa vallitsi kriisinhallinnen "hypetys" ja Suomen puolustusratkaisua väheksyttiin. Venäjän toimet Ukrainassa vuonna 2014 olivat käännekohta.

Maavoimien komentajan Petri Hulkon sotilasura on kestänyt 41 vuotta. Kuva: Puolustusvoimat

Suomen puolustusvoimat nauttivat tällä hetkellä kansainvälisesti erittäin hyvää mainetta, ja maavoimien osalta suorituskyky on turvallisuustilanteeseen nähden parempi kuin koskaan sotien jälkeen. Näin arvioi maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko, joka jää tehtävästä eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Hulkon mukaan kansainvälisessä politiikassa tapahtui iso asennemuutos Ukrainan kriisin jälkeen vuonna 2014.

– Kriisinhallinnan hypetyksessä 2000-luvun alussa meitä väheksyttiin ja pidettiin vanhanaikaisina, että me keskitymme vain oman maan puolustamiseen, mutta nyt asenteet ovat kääntyneet 180 astetta ympäri, ja kollegat ympäri maailman kehuvat järjestelmäämme.

Hulkon mukaan puolustusvoimien kansainvälisen maineen arvonnousun syynä on se, että Suomessa ei missään vaiheessa ajettu puolustusta alas toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, joka luopui asevelvollisuudesta 2010 ja palautti sen seitsemän vuotta myöhemmin.

Nyt Suomella ei ole puolustuskyvyssä sellaista takamatkaa kuin joillakin läntisen Euroopan verrokkimailla.

– Näyttää siltä, että se kiinni kurominen kestää vähintään kymmenen vuotta, jos sekään riittää, Hulkko sanoo.

Pandemian opetukset

Hulkko on toiminut maavoimien komentajana elokuusta 2017 alkaen. Komentajavuosina puolustusvoimia koskevaa julkisuutta ovat hallinneet hävittäjäkaupat ja merivoimien alushankinnat.

– Minusta on hyvä, että ne ovat olleet mediahuomion keskipisteenä. Me olemme maavoimissa saaneet tehdä työtä rauhassa ja olemme onnistuneet paikkaamaan puolustuskykyä erinomaisilla käytetyn puolustustarvikemateriaalin kaupoilla.

Maaliskuussa 2020 alkoi koronapandemia, ja sen jälkeen kasarmeilla on muun maailman tavoin totuteltu poikkeusaikojen elämään koronaviruksen kanssa.

– Pandemia on vaikuttanut voimakkaasti, mutta siinä on ollut myös hyviä puolia. Olemme oppineet paljon kriisiajan toiminnasta, vaikka kyseessä ei olekaan ollut sotilaallinen kriisi.

– Kun on ollut pitkiä kiinnioloaikoja ja pidempiä maastojaksoja, koulutus on muuttunut tehokkaammaksi. Olemme aiemmin eläneet sellaisessa virkamiesrytmissä tajuamatta sitä.

Luonnossa liikkumista ja penkkiurheilua

Nyt 41 vuotta kestänyttä uraa sotaväessä on jäljellä vajaat kaksi kuukautta. Mikkeliläisen eläkepäiviin kuuluu ainakin paljon luonnossa liikkumista.

– Eläkkeellä arki koostuu kahdesta koirasta, nikkaroimisesta ja mökillä olosta. Vaimo on vielä kymmenen vuotta työelämässä, joten se voi olla yksinäistäkin puurtamista välillä, mutta en näe, että minulla olisi tekemisestä puutetta.

Jännitystä eläkeläisen elämään tuo ainakin penkkiurheilu. Hulkon 22-vuotias tytär, uimari Ida Hulkko on pitkän radan EM-mitalisti ja Suomen uinnin vahvimpia nimiä.

Tulevana lauantaina hän ui Kazanin EM-kisoissa päämatkallaan, 50 metrin rintauinnin alkuerissä.

– Kaikki korona-aikana peruuntuneet uinnit ovat kasaantuneet, ja tässä saa olla sydän syrjällään vähän väliä. Äidille ja isälle se on paljon jännittävämpää kuin tytölle.