Pikkukoira Helmi selvisi ihmeen kaupalla isojen koirien hyökkäyksestä – poliisi voi määrätä ongelmakoiria jopa lopetettavaksi, mutta usein ratkaisu haetaan oikeudesta

Koirahyökkäykset käsitellään usein perinteistä reittiä eli tutkinnan, syyteharkinnan ja oikeuskäsittelyn kautta, vaikka se voi kestää pitkään. Poliisilta löytyy työkaluja tehdä takavarikko- ja lopetuspäätös, jos rikoksen tunnusmerkistö täyttyy.

Chihuahua Helmi joutui isojen koirien hyökkäyksen uhriksi, mutta on taas oma pirteä itsensä
Chihuahua Helmi joutui isojen koirien hyökkäyksen uhriksi, mutta on taas oma pirteä itsensä

Helmi kertoo vieraan tulosta kipakalla räksytyksellä. Saman tien chihuahua on tunkemassa tulijan syliin ja laukkuun, johon hyvin mahtuisikin. Rapsutuksia se ottaisi niin paljon kuin saisi.

Koira on taas oma itsensä, mutta keväällä oli toisin. Kolmikiloisen Helmin kimppuun kävivät omalla pihalla Kokkolassa sinne yllättäen sännänneet, alun perin taistelu- ja metsästyskoiraksi jalostetut lemmikit. Asiasta uutisoi tuolloin esimerkiksi Keskipohjanmaa (siirryt toiseen palveluun).

Heidi Tuunainen oli varma, että koira kuolee, mutta kuin ihmeen kaupalla toisin kävi, sillä hampaat menivät läpi peräpäästä, kylkiluiden alta.

Eläinlääkäri lähetti koiran kuvattavaksi, koska epäili sisäisiä vammoja. Ainoiksi vammoiksi jäivät kuitenkin kolme reikää, jotka puhdistettiin. Koira tokeni kipulääkkeillä ja antibiooteilla.

Se on toipunut tapahtuneesta odotettua paremmin myös henkisesti. Paniikkiin Helmi menee tosin nähdessään hyökkääjät, mutta muihin koiriin – isoihinkin – se suhtautuu jo normaalisti.

– Helmi on aina ollut pieni, suuri koira, sanoo Tuunainen.

Hän teki asiasta rikosilmoituksen. Asian tutkinta on yhä kesken. Samojen koirien hyökkäyksistä on tehty useita rikosilmoituksia, vahvistaa poliisi. Tilanne on uuvuttanut alueen asukkaita ja kaupungin koiraharrastajia.

Syksyllä Tuunainen perusti nettiadressin (siirryt toiseen palveluun), jolla toivoo viranomaisten puuttuvan vastuuttomaan eläintenpitoon.

Keinoja puuttua on jo olemassa

Keinoja puuttua koirahyökkäyksiin on, sanoo rikosylikomisario Anne Hietala Helsingin poliisista.

Hietala johti kolmisen vuotta sitten perustettua eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmää sen alusta viime aikoihin asti ja on antanut asiantuntija-apua myös muille poliisilaitoksille.

Hän kommentoi koirahyökkäyksiä ja niihin tarttumista yleisellä tasolla. Tapauksia sattuu eri puolilla maata, eivätkä ne varmaankaan vähene.

– Niitä tulee lisää, koska koirien määrä kasvaa, ja aina on ihmisiä jotka eivät osaa niiden kanssa toimia, sanoo Hietala.

Kun koira puree ihmistä

Erilaisia koirahyökkäyksiä yhdistää omistajan vastuu eläimestään, sillä lainsäädännössä koira on esine.

Kyse voi olla yhdestä kerrasta: eläin pääsee vahingossa karkuun ja puraisee. Asia sovitaan, omistaja maksaa kaikki viulut ja homma on sillä selvä eikä poliisia tarvita.

– Mutta omistajia on monenlaisia. On niitäkin, jotka eivät piittaa toiselle aiheutuneista vahingoista, vaan pakenevat vastuuta tai näyttävät pahimmassa tapauksessa koko tapahtumalle keskisormea. Silloin kyseessä on monesti poliisiasia, sanoo Hietala.

Sillä on merkitystä, onko koira hyökätessään irti vai kiinni ja mikä on hyökkäyksen kohde.

Jos omistaja tietää koiran olevan vihainen ihmisille eikä pidä sitä aisoissa, hän voi syyllistyä eläimen vartioimatta jättämiseen.

Jos koira pääsee puremaan ihmistä ja ihmiselle tulee vähäistä vakavammat vammat, täyttyy vamman tuottamuksen tunnusmerkistö. Jos koiran purettamisella uhitellaan, voidaan omistajaa epäillä laittomasta uhkauksesta tai mikäli peräti puretetaan ihmistä tahallaan, voidaan pohtia pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön täyttymistä.

– Meillä on osaamattomissa käsissä koiria, jotka todellakin ovat väärissä käsissä vaarallisia yksilöitä, sanoo Hietala.

.

Helmi tarkkailee mielellään pihan lintuja ja luulee olevansa lintukoira, nauraa omistaja Heidi Tuunainen. Kuva: Sari Möller / Yle

Kun koira puree toista koiraa

Koiraa ei saa pitää kaupungilla tai taajamassa irrallaan. Jos pitää, syyllistyy järjestysrikkomukseen. Jos koira irrallaan juostessaan puree toista koiraa, tapahtuma voidaan tutkia järjestysrikkomuksena.

Asia voidaan viedä käräjäoikeuteen, jolloin koiran omistajalle tuomitaan maksettavaksi kaikki vastapuolelle kertyneet vahingot oikeudenkäyntikuluineen. Hietala muistuttaa, että oma-aloitteisuus vahinkojen korvaamisessa kannattaa.

Jos irtokoira puree toisia koiria jatkuvasti, voidaan lähteä jo liikkeelle vahingonteosta, sillä omistaja vahingoittaa toisen omaisuutta "esineellään" eli koiralla – vaikka tietää näin käyneen jo aiemminkin. Vaikka koira olisi näissä jatkuvissa tilanteissa kytkettynäkin, voidaan lähteä liikkeelle samasta rikosnimikkeestä.

Vahingontekorikos ei täyty tuottamuksellisena toimintana, mutta mikäli koira puree jatkuvasti, tapahtuma ei ole enää vahinko ja tuottamuksellinen, vaan ennalta arvattavissa ja tiedossa. Silloin rikoksen tekoväline voidaan takavarikoida ja ottaa poliisin haltuun.

Eläinsuojelulain nojalla poliisin takavarikoima eläin voidaan lopettaa, myydä tai luovuttaa, jos sen arvo on vähäinen tai hoidon järjestäminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

Rikosten ehkäisykin kuuluu poliisille

Helsingissä on Hietalan mukaan linjattu selkeästi, että vihaisia, purevia koiria ei koskaan myydä tai anneta eteenpäin, vaan lopetetaan.

– Poliisi on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaaja, ja purevat koirat ovat huomattava turvallisuuden uhka, mitä ei voida pidemmän päälle katsoa hyvällä, sanoo rikosylikomisario Anne Hietala.

Poliisin tehtävä on myös estää rikoksia ennalta. Jos jotkut koirat aiheuttavat jatkuvasti ongelmia ja uhkaa, ne ovat Hietalan mukaan väärissä käsissä ja otettava pois.

Vihaisten koirien hoidon järjestäminen ei ole Hietalan mukaan tarkoituksenmukaista, eikä niitä elätetä valtion kustannuksella, vaan eläinlääri lopettaa ne lopetetaan poliisin päätöksellä.

– Eutanasia on monessa tapauksessa paras eläinsuojeluteko, vaikka se kuulostaa pahalta, sanoo Hietala.

Hän sanoo myös, että hyvässä hoidossa olevat eläimet eivät hyökkäile toistuvasti toisten ihmisten tai koirien kimppuun. Vastuuntuntoinen ihminen oppii yhden vahingon jälkeen pitämään koiransa paremmin kontrollissa – ja myös luopuu oma-aloitteisesti koirasta, jota ei osaa kouluttaa yhteiskuntakelpoiseksi tai vie sen itse lopetettavaksi.

– Hyökkäilevä koira ei voi hyvin eikä sillä ole asiat kunnossa. Meillä on liikaa vaarallisia rotuja väärissä osaamattomissa käsissä.

Yhteinen hyvä menee ohi yksilön hyvän

Takavarikko- ja lopettamispäätöksen voi näissä tapauksessa tehdä poliisi. Helsingissä toimintapoja on pohdittu tarkasti talon lakimiehen kanssa. Rikosylikomisario Anne Hietala korostaa, että toiminta vaatii tietysti hyvät perustelut ja tarkan dokumentoinnin.

– Se on äärimmäinen keino. Ei ole tarkoitus lähteä kevein perustein ja laittomasti tappamaan ihmisten eläimiä.

Toisaalta poliisin tehtävä on turvata rauha yhteiskunnassa. Jatkuvissa uhkatilanteissa kyse on myös rikosten estämisestä, johon poliisilla myös on oikeus ja velvollisuus.

– Yksityinen hyvä väistyy silloin yhteisen hyvän ja muiden ihmisten turvallisuuden tieltä.

Valtaosa koirahyökkäysten käsittelystä hoituu Suomessa silti vielä perinteistä reittiä: tutkinta, syyteharkinta ja mahdollisesti käräjille, missä syyttäjä voi vaatia eläintenpitokieltoa.

– Nopeampikin tapa on. Monesti käytettävissä olevia lain suomia työkaluja ei havahduta käyttämään, mikäli näin ei ole aiemmin toimittu, sanoo Hietala.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5.11. kello 23 saakka.