Suden DNA-näytekeräyskausi käynnistyi – kuka tahansa jätöksiä ja jälkiä tunnistava luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi näytekerääjäksi

Jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen marraskuusta helmikuun loppuun.  Olosuhteet suden jätösten keräämiselle DNA-näytteiksi ovat otollisimmat talvella pakkassäällä, sillä DNA säilyy kylmässä hyvin jätöksen pinnalla.

Suden DNA-näytekeräyskausi käynnistyi maanantaina. Kuva: Seppo Haavisto/All Over Press

Tulevana talvena susien DNA:ta tutkitaan entistä tarkemmalla menetelmällä. Suden jätöksestä analysoitavan DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma.

Tietoja pitää päivittää, koska susikanta muuttuu vuoden aikana. Uusia reviirejä syntyy ja vanhoja häviää. Itärajalta vaeltaa Suomeen uusia yksilöitä, ja meiltä liikkuu susia toiseen suuntaan.

Reviirit sijaitsevat muun muassa Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon raja-alueilla. Kainuussa näytteitä keretään muun muassa Itä-Kainuusta.

Olosuhteet suden jätösten keräämiselle DNA-näytteiksi ovat otollisimmat talvella pakkassäällä. Lumijäljet helpottavat susien liikkeiden seuraamista, ja pakkasessa DNA säilyy hyvin jätöksen pinnalla.

Suden DNA-näytekeräyskausi käynnistyi maanantaina. Jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen marraskuusta helmikuun loppuun.

Kuka tahansa jätöksiä ja jälkiä tunnistava luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi DNA-näytekerääjäksi.

Lisää Kainuun uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.