Siirtääkö Riihimäen kaupunki opistotalon Peltosaareen?

Vuonna 1987 tehtiin luovutussopimus, jossa Riihimäen kaupunginhallitus sitoutui säilyttämään opistotalon entisessä käytössään. Lisäksi kansalaisopiston talo on asemakaavassa suojeltu rakennus opetustoimintaan varatulla tontilla.

Arkkitehti J. Emil Valorinnan suunnittelema opistotalo valmistui Koivistonmäkeen 1929 ja se on toiseksi vanhin opistotalo Suomessa. Kuva: Harri Oksanen / Yle

Riihimäen kansalaisopiston opiskelijat ovat huolissaan opistotalonsa kohtalosta. Oppilaskunta lähestyi lokakuun lopulla kaupunginhallitusta kannanotollaan. Siinä opiskelijat toivovat kaupunginhallitukselta selkeätä päätöstä kansalaisopiston toiminnan jatkamiseksi opistotalossa.

Kannanoton mukaan ihmettelyä on aiheuttanut myös se, että vuonna 1987 tehtiin luovutussopimus, jossa kaupunginhallitus sitoutui säilyttämään opistotalon entisessä käytössään. Nyt palveluverkkouudistukseen liittyen Kansalaisopiston toimintoja ollaan siirtämässä Peltosaareen suunnitteilla olevaan Lasten ja nuorten taloon.

– Siitä sopimuksesta olisi hyvä pitää kiinni ja kyllä on kyselty sitäkin, onko se (sopimus) miten lainvoimainen tai rikotaanko lakia, jos sopimusta rikotaan. Mutta onhan siinä tietenkin semmoinen eettinen, moraalinen ja monella tavalla historiallinenkin mielipide, että vanhaakin pitää säilyttää, jos sitä voi käyttää vielä, sanoo Riihimäen kansalaisopiston oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Marja Leena Rimpinen.

Harri Oksanen haastattelee kansalaisopiston oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaa Marja Leena Rimpistä.

Kansalaisopiston talo on asemakaavassa suojeltu rakennus opetustoimintaan varatulla tontilla.

Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.