Hyppää sisältöön

Ruotsista tuli murhien ja kranaatti-iskujen keskus, ja näitä virheitä Suomen pitäisi välttää – ruotsalaisekspertti: "Me olimme naiiveja"

Ruotsi on epäonnistunut niin poliisin toiminnassa, kouluissa kuin kotouttamisessa, sanovat ruotsalaiset asiantuntijat. Heillä on vinkki Suomelle: ottakaa jengiytymisen varhaiset signaalit vakavasti.

12-vuotias koiraa ulkoiluttanut tyttö ammutaan vahingossa autosta Botkyrkanissa elokuussa 2020.

Paria viikkoa aiemmin leikkimässä olleet 5- ja 6-vuotiaat lapset joutuvat keskelle tulitusta Visättrassa.

Syyskuussa 2021 käsikranaatti heitetään väärän (siirryt toiseen palveluun) asunnon olohuoneeseen Sollentunassa.

Ruotsista kantautuvat väkivaltauutiset hätkähdyttävät. Ampumisia tai räjähdyksiä on lähes päivittäin (siirryt toiseen palveluun), ja raa’an väkivallan kohteeksi joutuvat myös sivulliset.

Pelkästään Tukholmassa on kymmeniä (siirryt toiseen palveluun) järjestäytyneitä jengejä, jotka taistelevat vallasta ja huumekaupan reviireistä. Ne eivät rajoitu niin sanottuihin ongelmalähiöihin tai syrjäytyneisiin maahanmuuttajiin.

Tästä saatiin esimerkki lokakuussa, kun Ruotsin viime vuoden kolmanneksi striimatuin artisti, näyttelijä-äidin ja ravintoloitsijaisän lapsi Einár teloitettiin keskellä Tukholmaa. 19-vuotiaan oletettu palkkamurha (siirryt toiseen palveluun) liittyi jengien välienselvittelyyn.

Keväällä julkaistun tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Ruotsi on paristakymmenestä Euroopan maasta ainoa, jossa aseelliset kuolemat ovat 2000-luvulla selvästi lisääntyneet. 15–29-vuotiaat miehet ovat Ruotsissa moninkertaisessa (siirryt toiseen palveluun) riskissä tulla ammutuiksi muihin maihin verrattuna.

Jengiväkivalta on jo “giganttinen (siirryt toiseen palveluun) yhteis­kunnallinen ongelma”, Stefan Löfven myönsi HS:lle väistyttyään Ruotsin pääministerin tehtävästä.

Miten Ruotsi on tullut tähän pisteeseen?

Tämä juttu kertoo siitä, mitä virheitä Ruotsissa on tehty ja mitä muut maat voisivat niistä oppia. Poliisi on kertonut myös Suomessa orastavasta jengiväkivallasta.

Räppäri Einár kasvoi hyvämaineisella alueella ja ajautui rikollispiireihin nuorena. Ruotsissa yhteydet gangsta rapin ja rikollisuuden välillä ovat tiiviit. Ne huolettavat nyt myös Suomessa. Kuva: STELLA Pictures/Patrik Österberg

1. Poliisi ei pysäyttänyt rikollisia ajoissa

Ruotsin poliisi ei havainnut merkkejä rikollisuuden kasvusta eikä reagoinut siihen tehokkaasti.

Poliisi saa Ylen haastattelemilta ruotsalaisasiantuntijoilta eniten kritiikkiä. Merkkejä jengirikollisuuden koventumisesta oli vuosia, mutta poliisi on ollut jälkijunassa eikä ole keskittänyt voimia sen laadukkaaseen tutkintaan.

Jengit eivät ole syntyneet tyhjästä. Järjestäytynyt rikollisuus sai Ruotsissa jalansijan jo 1990-luvulla, kun moottoripyöräjengit ammattimaistuivat. 2000-luvulla lähiöihin ilmestyivät katujengit.

– Emme reagoineet yhteiskuntana voimakkaasti ensin moottoripyöräjengiläisiin ja sitten katujengeihin, sanoo rikosopin apulaisprofessori Amir Rostami Gävlen yliopistosta.

Hän on tutkinut järjestäytynyttä rikollisuutta ja työskennellyt poliisina jengirikollisuuden parissa.

Kun rikolliset ovat nähneet, että ammuskeluista ei seuraa juuri mitään, se on ruokkinut ilmiötä, Rostami sanoo. Muualla rikollisryhmät pitävät mieluummin matalaa profiilia, mutta Ruotsissa niistä on tullut röyhkeitä.

Hän kutsuu joitakin lähiöitä hallitsevia klaaneja (siirryt toiseen palveluun) jo mafiaksi.

Kesällä 2020 rikollisjoukkiot perustivat tiesulkuja muun muassa Göteborgin Hjällbohon. Samana syksynä yksi jengi julisti Tukholman Tenstaan osittaisen ulkonaliikkumiskiellon. Kuvassa ihmisiä Hjällbohon kulkevassa raitiovaunussa kesällä 2021. Kuva: ullstein bild/ All Over Press

Ruotsissa poliitikot ovat puhuneet paljon poliisin resursseista ja ovatkin nostamassa poliisien määrän 38 000:een (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2024 loppuun mennessä. Vertailun vuoksi: Suomessa poliiseja on noin 7 450.

Resursseista menestys ei ole vain kiinni, sanoo Karin Svanberg. Hän johtaa rikosten ehkäisyn kehitystä Ruotsin rikostorjuntaneuvostossa.

– En pysy perässä, mitä kaikkia valtuuksia poliisille on annettu viime vuosina, hän sanoo.

Hänen mukaansa poliisi ei ole onnistunut saavuttamaan oireilevien yhteisöjen luottamusta. Tärkeää on tehdä asiat oikeassa järjestyksessä: puuttua ensin päivittäisiin ongelmiin kuten roskaamiseen, kaahailijoihin tai avoimeen huumekauppaan, sitten vasta vaikeampiin kysymyksiin.

Poliisin työtä ohjaavat liikaa organisaation sisäiset mittarit, Svanberg ja Rostami sanovat. Vaikka poliisi takavarikoi paljon aseita, saako se oikeat aseet pois oikeilta ihmisiltä, jotta kaduilla on turvallisempaa? Vaikka rikosten selvitysprosentti näyttää hyvältä, ratkeavatko vakavimmat rikokset, kuten murhat?

Vastaus on selvä: eivät ratkea.

– Jos saa yhden ihmisen lukkojen taakse, se voi olla poliisille menestys. Mutta konflikti ryhmien välillä jatkuu edelleen, Svanberg kuvaa.

Poliisi onkin ollut yllättynyt (siirryt toiseen palveluun), kuinka vähän kiinniotoilla on ollut vaikutusta ja kuinka nopeasti vangittujen jengiläisten tilalle on liittynyt uusia jäseniä.

Botkyrkanin 12-vuotiaan tytön surma on edelleen ratkaisematta. Kolme miestä on tuomittu aserikoksista tapaukseen liittyen. Yksi heistä on 20-vuotias rap-artisti.  Kuva: Stina Stjernkvist / AOP

2. Rangaistukset ovat olleet lepsuja

Nuoriin jengirikollisiin on suhtauduttu armollisesti.

Jengiläiset ovat yhä nuorempia, usein vain 16–18-vuotiaita (siirryt toiseen palveluun).

Alle 21-vuotiaille on Ruotsissa Suomen tapaan alennetut tuomiot, eikä jengirikoksista ole kovennettuja rangaistuksia, kuten esimerkiksi Tanskassa.

Eroon havahduttiin viimeistään viime vuonna, kun naapurimaassa kaksoismurhaan syyllistyneet ruotsalaisjengiläiset saivat ankarat tuomiot.

Tanskassa 17-vuotiaat ampujat tuomittiin 16 vuoden (siirryt toiseen palveluun) vankeuteen, kun Ruotsissa he olisivat selvinneet puolustusasianajan arvion mukaan ehkä neljällä vuodella (siirryt toiseen palveluun). Alaikäiset rikolliset määrätään Ruotsissa suljettuihin nuorisokoteihin, joista he usein karkaavat (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsin hallitus valmistelee (siirryt toiseen palveluun) nyt kovempia tuomioita, myös huumerikoksista ja nuorten värväyksestä. Suomessa jengeihin liittyvien rangaistusten kiristämistä väläytti äskettäin sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) Ilta-Sanomissa. (siirryt toiseen palveluun)

Kriminologi Amir Rostami sanoo, että myös nuorten kuntoutukseen on kiinnitettävä huomiota, jos heitä passitetaan enemmän vankilaan.

– Eivätkä tuomiot ratkaise ongelmaa, koska jengit rekrytoivat sitten uusia, entistä nuorempia jäseniä, Rostami huomauttaa.

Näin on jo käynyt. Rikollisryhmät ovat alkaneet käyttää hyväkseen (siirryt toiseen palveluun) alaikäisten lievempiä rangaistuksia ja värvätä heitä yhä enemmän jopa murhiin.

Nykyään nuorimmat jengiläiset saattavat olla vain 12-vuotiaita (siirryt toiseen palveluun).

Rostami kaipaisi kovempia rangaistuksia myös petos- ja sosiaalietuuksien väärinkäyttörikoksista, joilla järjestäytyneet ryhmät keräävät rahaa.

17-vuotias jengiläinen ampui poliisin kesällä Göteborgissa. Poika oli muuttanut Ruotsiin vuonna 2015 ja oli ollut edellisen murhayrityksen jälkeen nuorisolaitoksessa, josta hän vapautui ennen surmatekoa. Poliisikollega tutki ampumapaikkaa 1. heinäkuuta. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

3. Ruotsi jätti maahanmuuttajat yksin kurjistuviin lähiöihin

Vapaa kouluvalinta ja yksipuolinen asuntokanta ovat johtaneet siihen, että maahanmuuttajilla ei ole kontakteja ruotsalaiseen arkeen.

Ruotsiin rakennettiin 1960–70-luvuilla betonilähiöitä, joihin asutettiin töiden perässä tulleet ulkomaalaiset, myös suomalaiset.

Lähiöt ovat yksitoikkoisia, eikä niissä ole mahdollista edetä “asumisuralla”, sanoo sosiaalityön professori Torbjörn Forkby Linné-yliopistosta. Lähes kaikki kynnelle kykenevät lähtevät.

Jotta paremmin pärjäävät jäisivät osaksi yhteisöjä, niihin pitäisi luoda erilaisia asumismuotoja, Forkby sanoo. Kun alueella ei ole edes ruotsalaisen yhteiskunnan merkkejä, kuten pankkeja ja kauppaketjuja, ihmiset jäävät omiin oloihinsa.

Nyt Rinkebyn kaltaisissa kaupunginosissa jopa 90 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, 40 prosenttia alle 25-vuotiaita ja työttömiä lähes kolme kertaa enemmän kuin Tukholmassa keskimäärin.

Naamioituneet nuoret sytyttivät yli 80 autoa palamaan Göteborgin seudulla elokuisena yönä vuonna 2018. Kuva: AOP

Torbjörn Forkby on tutkinut jengeistä irtautumista ja haavoittuvassa asemassa olevia nuoria ja sanoo, että yksi tilannetta pahentaneista asioista on ollut Ruotsin vapaa kouluvalinta.

Vanhemmat ovat ottaneet lapsensa pois heikkoina pitämistään kouluista, jolloin nuoret ovat jakautuneet yhä selvemmin voittajiin ja häviäjiin – myös he, joilla on ruotsalaiset juuret.

– Tilanne on todella vakava, jos meillä on kouluja, joissa valtaosa oppilaista ajattelee: me olemme siis niitä, jotka eivät tule menestymään elämässä, Forkby sanoo.

Tällaisessa tilanteessa ainoa vaihtoehto nuorelle voi olla jengi: se tarjoaa rahaa, asemaa ja turvaa.

Viime vuonna Löfven tunnusti ensimmäistä kertaa, että jengiväkivallan kasvu on yhteydessä laajaan maahanmuuttoon ja siihen, että Ruotsi on epäonnistunut tulijoiden kotouttamisessa.

Se oli iso uutinen, koska Ruotsi on perinteisesti pitänyt itseään solidaarisen maahanmuuton mallimaana. Vuoden 2015 pakolaiskriisissä Ruotsi otti vastaan 160 000 turvapaikanhakijaa, asukaslukuun nähden eniten Euroopassa.

– Olisi tyhmää sanoa, että tulijoiden määrällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka helppoa tai vaikeaa sopeutuminen on. Jos ottaa vastaan enemmän ihmisiä, se vaatii myös edistyksellisempää integraatiopolitiikkaa, Forkby vaatii.

Hänen mukaansa viranomaisten pitäisi panna enemmän paukkuja siihen, että haavoittuvien alueiden asukkaille luodaan töitä ja julkisia tiloja, jotka parantaisivat yhteisöllisyyttä.

Asukkaat kärsivät myös itse valtavasti jengien toiminnasta.

Iskujen silminnäkijät ja uhrit eivät usein puhu poliisille. He pelkäävät kostoa tai eivät luota viranomaisiin. Husbyn lähiössä tapahtui kaksi samanaikaista räjähdystä kerrostaloissa tammikuussa 2020. Kuva: Fredrik Sandberg / AOP

4. Ruotsalaiset ovat vähätelleet ongelmia

Ruotsalainen konsensuskulttuuri suosii sitä, että asioihin ei reagoida voimakkaasti.

Ruotsalaiset uskottelivat pitkään itselleen, että ampumisten kasvu on vain ohimenevä vaihe, sanoo rikostorjuntaneuvoston kehityspäällikkö Karin Svanberg.

– Me kaikki olimme vähän naiiveja. Kukaan ei uskonut, että näin kävisi Ruotsissa, Svanberg sanoo Ylelle.

Ruotsissa on haluttu välttää leimaamista. Mentaliteettiin kuuluu, että asioissa edetään pienin askelin, kriminologi Amir Rostami sanoo.

– Vielä pari vuotta sitten vain harvat myönsivät, että Ruotsi kulkee eri suuntaan kuin muut maat. Nyt lähes kaikki myöntävät sen, hän sanoo.

Hänen mukaansa poliitikot eivät toimi tarpeeksi pitkäjänteisesti tai tarjoa kunnon näkymää siihen, mikä Ruotsia odottaa viiden tai 15 vuoden päästä.

Hän muistuttaa, että Ruotsissa on jengien lisäksi paljon äärioikeistolaisia ja islamistiradikaaleja. Hän kutsuu ilmiötä ruotsalaiseksi ristiriidaksi.

– Ruotsi on maailman hienoimpia maita, ja talous porskuttaa. Meillä ei ole ongelmaa yleisesti rikollisuuden kanssa, mutta meillä on ongelma niiden kanssa, jotka järjestäytyvät – oli se sitten poliittisesti, uskonnollisesti tai taloudellisesti motivoitua, Rostami sanoo.

Rikollisjoukkioiden Ruotsissa tekemät räjähdeiskut ovat Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisia maassa, jolla ei ole pitkää terrorismi- tai sotahistoriaa, Amir Rostami sanoo. Helsingborgin poliisiasemalla räjäytettiin pommi lokakuussa 2017. Kuva: Johan Nilsson / AOP

5. Viranomaiset ovat jumiutuneet byrokratiaan

Sosiaalityöntekijät eivät ole ymmärtäneet jengien dynamiikkaa.

Ruotsissa on hyvät sosiaalipalvelut, mutta ne ovat kangistuneet kaavoihinsa, Svanberg sanoo. Kun auttajat ovat kysyneet Malmön kokeiluhankkeessa (siirryt toiseen palveluun) jengiläisiltä, mitä he tarvitsisivat päästäkseen eroon elämäntavastaan, vastaus on saattanut olla: petipaikan.

– Ja se pitää antaa heti, koska sillä viikolla hänet saatetaan ampua tai hän saattaa ampua jonkun. Ei voi sanoa, että tule kahden kuukauden päästä toimistolle hakemaan maksusitoumus, Svanberg havainnollistaa.

Malmössä ampumisluvut onkin saatu laskemaan viranomaisten yhteistyöllä. He vaihtavat Svanbergin mukaan tietoja jatkuvasti, koska jengisuhteet elävät: liittolaisista voi tulla hetkessä vihamiehiä.

Sosiaalityöntekijöiltä puuttuu ymmärrystä jengien luonteesta, aihetta tutkinut professori Torbjörn Forkby kertoo. He kirjoittavat yksilöllisiä arvioita nuorista ja työskentelevät heistä etäällä.

Liian usein nuoren tilanteeseen puututaan vasta, kun se on kärjistynyt. Hänen perheensä ei edes välttämättä tiedä, keneen pitäisi ottaa yhteyttä ongelmien ilmaantuessa, Forkby sanoo.

– Kääntäkää katse kouluihin, aloittakaa varhaisessa iässä. Olkaa niin lähellä nuorten olosuhteita, että todella ymmärrätte, miltä tulevaisuus näyttää eri ryhmille, hän neuvoo suomalaisia.

Rikollisuus on noussut Ruotsissa äänestäjien ykköshuolenaiheeksi. Jengiväkivallan pysäyttäminen on yksi pääministeri Magdalena Anderssonin prioriteeteista. Kuva Einárin surmapaikalta Hammarby Sjöstadista.  Kuva: Jeppe Gustafsson/Shutterstock/All Over Press

6. Väkivalta on lisännyt väkivaltaa

Ruotsi on ajautunut vaikeasti hallittavaan kierteeseen, jossa jengit inspiroivat toisiaan.

Ruotsi ei ole ongelmineen yksin. On myös monia muita maita, joissa on eriarvoisuutta, huonoja kouluja ja vielä huonompia sosiaalipalveluja, Karin Svanberg muistuttaa.

Mikä tekee sitten Ruotsista erityisen?

Kyse on väkivallan spiraalista, Svanberg sanoo.

Ruotsalaiset eivät sisäistäneet, että väkivalta synnyttää väkivaltaa ja jengit synnyttävät lisää jengejä. Kun koston kierre syvenee, panokset kovenevat. Ennen toista ammuttiin polveen, mutta nyt hänet tapetaan – ennen kuin tulee itse tapetuksi.

Siksi sama voi tapahtua Amir Rostamin mukaan missä tahansa maassa, jossa on jengejä.

Suomessa poliisi on ollut tänä syksynä huolissaan katujengeistä, joiden toiminta on muuttunut väkivaltaisemmaksi. Suurimmalla osalla jengiläisistä on maahanmuuttajatausta.

Pääkaupunkiseudulle syntyneiden jengien välillä on ollut ampumisia, joista on ollut vaaraa myös sivullisille. Poliisin mukaan ryhmät liittyvät tiettyihin kaupunginosiin, huumekauppaan ja rikollisuutta ihannoivaan gansta rap -kulttuuriin. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Ruotsissa ongelmat ovat jo niin syvällä, että niiden korjaamiseen menee vielä sukupolvi, Svanberg uskoo.

Maan poliisiylijohtaja on varoittanut (siirryt toiseen palveluun), että Ruotsin demokratia saattaa olla uhattuna, jos väkivaltaa ja mahdollisesti kehittyviä rinnakkaisyhteiskuntia ei saada pysäytettyä. Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät tähän usko.

Vaikka ongelmat ovat vakavia, ne liittyvät hyvin rajattuihin ryhmiin, he sanovat.

Ruotsi on yhä vahva ja toimiva yhteiskunta, mutta siitä voi tulla entistä jakautuneempi, Amir Rostami sanoo.

Hän kehottaa suomalaisia reagoimaan voimakkaasti jengiytymisen varhaisiin merkkeihin.

– Jos emme kontrolloi kehitystä, kehitys kontrolloi meitä. Meillä oli vuosia signaaleja. Ottakaa ne todella, todella vakavasti.

Korjattu 20.11.2021 klo 9.10 poliisien määrä Suomessa 7 300:sta 7 450:een. Lisätty 24.11.2021 klo 20.52 sanat "asukaslukuun nähden" lauseeseen, jossa kerrotaan Ruotsin ottaneen vastaan eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa vuonna 2015.

Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast:

Nuorten muodostamista rikollisjengeistä uutisoidaan paljon, mutta onko Suomessa todella uhkaa jengien valtaamista kaduista? Aseman Lapset ry:n Pietro Saari ja Heikki Turkka kohtaavat työssään rikoskierteeseen ajautuneita nuoria ja nyt he kertovat Samille, mitä Helsingin kaduilla tapahtuu.

Lue lisää: