Hyppää sisältöön

Kalapuikkogate, intin kasvisruoka ja kauramaitosuru – lihasta luopuminen Helsingissä on vain yksi monista ruokakohuista vuosien varrella

Montako kalapuikkoa saa ottaa, miksei lapset saa eettisistä syistä kauramaitoa ja riittääkö varusmiehelle lounaaksi pussikeitto ja proteiinipatukka? Myös näistä ruoka-aiheista on kohuttu.

Kasvisruokaskandaalit viimeiseltä 10 vuodelta
Kasvisruokaskandaalit viimeiseltä 10 vuodelta

Päätöstä on myös kiitelty.

Ruoka on nostanut tunteet pintaan aiemminkin: Milloin on kohistu sallittujen kalapuikkojen määrästä, milloin kauramaidosta, milloin varusmiesten kylmistä lounaspusseista. Kokosimme muutamia tunteita kuohuttaneita ruokakohuja vuosien varrelta.

Vain kolmen kalapuikon tähden

Vantaalla purettiin keväällä koulu (HS) (siirryt toiseen palveluun), joka muistettiin loppuun saakka kalapuikkokohustaan.

Vuonna 2009 uutisoitiin, että 13-vuotias koulupoika otti lautaselleen neljä kalapuikkoa sallitun kolmen sijaan (IL) (siirryt toiseen palveluun). Välikohtaus johti lähes mellakkaan ja siihen, että koululle soitettiin poliisit.

Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä eivät olleet kalapuikot vaan isommat kalapalat, joita sai ottaa kolme kappaletta, jotta niitä riittäisi kaikille.

Kalapuikkokohu johti keskusteluun paitsi kouluruuan riittävyydestä myös siitä, voiko byrokraatti päättää, kuinka monta kalapuikkoa ihminen syö, sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä (HS) (siirryt toiseen palveluun).

Kalapuikkokoulu joutui selvittämään myös viranomaisille kouluruoan annosten kokoa ja laatua.

Rasvattoman maidon juottaminen lapsille haitallista?

Kouluruokailussa on vuosikymmenten ajat puhuttanut maito.

Jotkut ovat pitäneet maidonjuontisuosituksia ja maitomainoksia suorastaan salaliittona tai ainakin meijeriteollisuuden voimakkaan lobbauksena.

Rajua keskustelua sosiaalisessa mediassa herätti vuonna 2017 se, kun muuttuneiden tukien vuoksi kouluissa alettiin tarjota rasvatonta maitoa ykkösmaidon sijaan.

Ylen jutun mukaan somessa kuohuvassa keskustelussa rasvatonta maitoa epäiltiin sokeroiduksi, värjätyksi ja lapsille haitalliseksi.

Äiti: Miksi lapseni ei saa kauramaitoa

Vuonna 2019 Iltalehti kirjoitti (siirryt toiseen palveluun) helsinkiläisäidistä, joka olisi halunnut lapselleen kauramaitoa päiväkotiin.

"Tähän ei kuitenkaan ole kaupungin päiväkodissa suostuttu, koska lapsi ei ole vegaani, eikä hänellä ole lääkärintodistusta maitoallergiasta", lehti kertoi tuolloin. Äiti kertoi olevansa pettynyt, että edelläkävijänä itseään pitävälle Helsingin kaupungille ei riittänyt eettiset syyt kauramaidon saamiseksi lapselle.

Kauramaito saapui helsinkiläisiin koululuihin ja päiväkoteihin lopulta Oma Stadi -äänestyksen myötä viime vuoden syksyllä. (siirryt toiseen palveluun) Äänestyksessä perusteluna luki: "kotimainen kaurajuoma on eettinen ja ekologinen vaihtoehto, joka sopii myös maitoallergikoille".

Kaupunki arpoi neljä ensimmäistä päiväkotia ja koulua, joissa kauramaitoa alettiin tarjota. Tämän vuoden syksystä lähtien kauramaitoa on saanut ryystää kaikissa päiväkodeissa ja kouluissa.

Maidosta on kiistelty iät ja ajat. Nyt kouluissa ja päiväkodeissa Helsingissä kauramaitoa. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Lehti: Puolittaako pappa lihansyönnin?

Helsingin uutiset huolestui mummojen ja pappojen puolesta vuonna 2019 (siirryt toiseen palveluun), kun Helsingin kaupunki kertoi tavoitteestaan puolittaa liha- ja maitotuotteiden käyttö vuoteen 2025 mennessä.

"Puolittaako pappa lihansyönnin? Saako vanhus puuroon vielä maitoa?" lehti kysyi.

Valtuustossa oli tuolloin vastikään vaadittu selvitystä siitä, voiko kasvijuomia tuoda kouluihin lehmänmaidon lisäksi (HU). (siirryt toiseen palveluun)

Kokoomuksen valtuutettu teki Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen maidon tarjoamisen lopettamiseksi kaupungin yksiköissä.

"Ihminen ei tarvitse maitoa. Eikä maapallo lypsykarjan aiheuttamia päästöjä", Otto Meri kirjoitti Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).

Viime keväänä tehdyn Ylen kyselyn mukaan kansa jakautuu kasvisruoka-asiassa edelleen kahtia: lähes puolet vastanneista puoltaa ja puolet vastustaa sitä, että kasvisruokaa tulisi tarjota enemmän julkisin varoin tuetuissa ruokaloissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa.

Kalapuikot ovat olleet monessa kohussa mukana. Kuva: Yle

Armeijan kasvisruokapäivä ja kylmät lounaat

Vuonna 2018 uutisoitiin, että varusmiehille aletaan tarjota kaksi kasvisruoka-annosta viikossa.

Päätös on ollut arvatenkin mullistava, koska Ylen jutussa kerrotaan Ruotuväki-lehden selvityksestä, jonka mukaan 20 000:sta varusmiehestä vain 88 on kasvissyöjiä. Tuolloin Tilastokeskuksen mukaan 17–24-vuotiaista nuorista vajaa viidennes sanoi luopuneensa lihan syönnistä.

Pakollinen kasvisruokapäivä jakoi lukijoiden mielipiteitä voimakkaasti.

Seuraava kohu varusmiesten ruokailusta syntyi, kun kylmän lounaan sisältäneet eväspussukat järkyttivät osaa kansalaisista vuonna 2019. Kohu sai alkunsa, kun alokas lähetti äidilleen kuvan eväspussista, jossa oli proteiinipatukka ja pähkinöitä (HS) (siirryt toiseen palveluun).

Äidin mukaan ruoka ei riittänyt pojalle, joka joutui maastoon 26 asteen pakkasessa. Puolustusvoimien lounaspussikokeilua kuitenkin laajennettiin, vaikka osalle varusmiehistä jäi kylmästä lounaasta nälkä, kertoi Helsingin Sanomat. (siirryt toiseen palveluun)

Riittävä ravinnonsaanti puhutti jälleen vuosi sitten, kun lomalta palanneet varusmiehet laihtuivat armeijan ruuille takaisin päästyään. Ylen jutussa syynä pidettiin jälleen riittämätöntä energiansaantia. Keskusteluosiossa vedottiin niin talvisotaan kuin pullamössösukupolveenkin.

Jutussa energiajuomia verrattiin pervitiiniin: jatkosodassa piristyslääkkeenä käytettyyn saksalaisten kehittämään metamfetamiinipohjaiseen lääkkeeseen – tai pikemminkin huumausaineeseen.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lue myös: