Voidaanko hoitajilta vaatia koronarokotusta? Oikeuskansleri ja STM eri linjoilla, hoitajaliitot ja työnantajat kiirehtivät selvyyttä sekavaan tilanteeseen

Oikeuskanslerin mukaan hoitajilta voidaan vaatia koronarokotuksia jo voimassa olevan lain perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriössä lakia tulkitaan toisin. Työnantajat ja työntekijäjärjestöt vaativat ministeriöltä ohjeistusta selkeyttämään tilannetta.

Rokottamattomien hoitajien levittämät tartunnat huolestuttavat erityisesti ikääntyneiden palvelukeskuksissa. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ovat eri linjoilla siitä, voidaanko nykyisellä lailla edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä koronarokotuksia potilaiden suojelemiseksi.

Pöystin Helsingin Sanomissa esittämän tulkinnan (siirryt toiseen palveluun) mukaan voimassa olevan tartuntatautilain perusteella työntekijöiltä voitaisiin edellyttää rokotussuojaa. Pöystin mukaan työnantaja voisi myös kysyä rokotuksista työntekijöiltä.

Pöystin mukaan ministeriöllä on laissa säädetty velvollisuus antaa ohje laintulkinnasta, mikäli asiasta on alan työnantajien keskuudessa epäselvyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään parhaillaan, millä tavoin hoitohenkilöstön pakolliset koronarokotukset voitaisiin järjestää. Julkisuudessa vaihtoehdoiksi on nostettu jo tartuntatautilaissa olevan rokotelistan päivittäminen koronalla tai koronapassin vaatiminen sote-alan työntekijöiltä.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila ei halunnut kommentoida oikeuskanslerin uutta tulkintaa tartuntatautilaista.

Varhila toteaa Ylelle tekstiviestillä, että ministeriön tämän hetken kanta rokotusten velvoittavuuteen on se, että niistä pitää säätää erikseen tarkkarajaisesti.

Varhilan mukaan työnantaja voi kuitenkin ohjata työntekijän terveystarkastukseen työsuojelullisena toimenpiteena ja pyytää työterveyshuollolta arviota tehtävään soveltuvuudesta.

Hänen mukaansa tällöin työnantaja ei käsittele työntekijän arkaluonteisia henkilötietoja. Hän kertoo konsultoivansa asiassa vielä Työterveyslaitosta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.

Kuntatyönantaja toivoo ministeriöltä ohjeistusta

Epäselvä tilanne ja vaihtelevat tulkinnat hämmentävät sekä työnantajia että työntekijöitä.

Epäselvyydet kiertyvät tartuntatautilain 48. pykälän ympärille. Pykälässä säädetään työntekijän ja opiskelijan rokotussuojasta potilaiden suojaamiseksi.

Pykälän ensimmäisessä momentissa puhutaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden hoidosta, johon saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Toisessa momentissa puolestaan listataan erikseen taudit, joiden kohdalta edellytetään hoitohenkilökunnalta joko rokotusta tai sairastetun taudin antamaa suojaa.

Näihin kuuluvat tuhkarokko ja vesirokko. Lisäksi edellytetään rokotuksen antamaa suojaa influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Mikäli suoja ei ole lainmukaisessa kunnossa, työnantajan on siirrettävä työntekijä hauraiden potilasryhmien parista muihin tehtäviin.

Koronavirustauti on määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Se voidaan katsoa vakavammaksi kuin muut laissa mainitut tartuntataudit.

Tämän vuoksi oikeuskansleri Pöystin mukaan pykälän ensimmäistä momenttia voisi tulkita itsenäisesti jo nyt niin, että hoitajilta voidaan edellyttää rokotussuojaa koronavirusta vastaan.

Työnantajien käsityksen mukaan tartuntatautilakia ei ole aiemmin tulkittu Pöystin esittämällä tavalla.

– Tämä on uusi tulkinta. Kaksi eri viranomaistahoa tulkitsee lakia eri tavalla. Totta ihmeessä meille käy tämä oikeuskanslerin tulkinta, mutta siinä ymmärryksessä me emme ole olleet aikaisemmin, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo.

Nybondas-Kangas toivoo, että ministeriö lähettää pikaisesti ohjeistuksen, mikäli oikeuskanslerin tulkinta on oikea ja koronarokotussuojaa voitaisiin edellyttää nykyisen lain puitteissa.

KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas toivoo koronarokotevaatimuksen selkeää kirjaamista tartuntatautilakiin. Kuva: Kommunarbetsgivarna / Jarmo Teinilä

Työnantajille nykyinen tilanne on hankala. Työnantajat voivat kysyä työntekijän rokotussuojasta, mutta työntekijän ei tarvitse vastata.

Nybondas-Kankaan mukaan työntekijää ei myöskään voida rangaista siitä, mikäli tämä jättää vastaamatta.

– Meistä olisi ensiarvoisen tärkeää, että työnantajilla olisi tieto siitä, kenellä on koronarokotus tilanteissa, joissa on erityisen hauraita potilaita. Olisi tärkeää, että voisimme edellyttää rokotesuojaa näissä tehtävissä toimivilta ja siirtää tarvittaessa toisiin tehtäviin.

Työnantajat toivovat tarkennusta tartuntatautilakiin, mikäli lakia ei voi ministeriön mielestä tulkita oikeuskanslerin ehdottamalla tavalla.

Osa hoitajajärjestöistä kirjaisi koronarokotteen lakiin

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäjärjestöt ovat kallistumassa sille kannalle, että vaatimus hoitohenkilöstön koronarokotteista kannattaisi lisätä tartuntatautilakiin.

Ammattijärjestö Tehyn alkuviikosta lähettämän tiedotteen (siirryt toiseen palveluun) mukaan koronarokotteen päivittäminen lakiin voisi olla tässä tautitilanteessa järkevää. Tehyn mukaan ministeriön tulisi ryhtyä selvittämään asiaa.

Myös toinen suuri sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäliitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) kannattaa koronarokotteen kirjaamista lakiin.

– Näen, että oikeuskanslerin tulkinta ja henki voidaan löytää tartuntatautilaista, mutta selkeitä olisi, että se koronarokote olisi suoraan kirjattu lakiin. Tilanne on nyt epäselvä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa.

Hänkin hämmästelee oikeuskanslerin uutta tulkintaa, mutta ymmärtää kannan potilasturvallisuuden näkökulmasta.

– Olen keskustellut tästä meidän juristien kanssa ja se ei ole aivan selkeä meillekään. Miten työnantaja pystyy pitämään potilasturvallisuudesta kiinni tässä tilanteessa esimerkiksi vanhusten hoitolaitoksissa, kun ei voi selvittää työntekijöiden rokotuksia. Kysely voidaan tehdä, mutta yksilöllä on oikeus olla vastaamatta, Niemi-Laine sanoo.

Myös Niemi-Laine odottaa STM:n ohjauskirjettä, miten asiassa pitäisi menetellä.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toivoo epäselvään tilanteeseen ratkaisua potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Kuva: Janne Lindroos / Yle

JHL:n jäseninä on lähihoitajia, jotka työskentelevät esimerkiksi kuntien kotihoidossa. Liittoon kuuluu myös monisairaiden parissa työskenteleviä henkilökohtaisia avustajia.

Hoitohenkilöstön ei tarvitse kertoa terveystietojaan työnantajalle. Niemi-Laine kertoo, että osassa sote-alan yrityksistä ongelma on ratkaistu vapaaehtoisella kyselyllä.

Ne työntekijät, jotka eivät ole vastanneet kyselyyn koronarokotuksista on siirretty toisiin tehtäviin.

– On sitten ajateltu, ettei ole ottanut rokotetta, kun on jättänyt vastaamatta. Tästä koituu muita hankaluuksia, pystytäänkö järjestämään muita tehtäviä tai voidaanko lomauttaa, jos on vaaraksi potilasturvallisuudelle.

– Terveys ja henki ovat ne isot asiat, mitkä pitää kuitenkin turvata ja tähän asiaan pitää löytää ratkaisu. Nyt on tarkan keskustelun paikka. Ettei enää menetetä henkiä epäselvän tilanteen takia, Niemi-Laine painottaa.

Niemi-Laine viittaa tilanteisiin, joissa rokottamaton työntekijä on tartuttanut potilaita hoivayksiköissä kohtalokkain seurauksin.

Lokakuussa Yle uutisoi Eurajoella kuolleesta iäkkäästä henkilöstä, joka oli saanut koronatartunnan rokottamattomalta hoitajalta palvelukeskuksessa.

Perus- ja lähihoitajaliitto Super on suhtautunut tartuntatautilain muuttamiseen penseästi. Superin puheenjohtaja Silja Paavola ei lisäisi koronarokotusta hoitajilta vaadittaviin rokotuksiin.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lisää aiheesta: