Analyysi: SDP notkahti kannatusmittauksessa, kun kohuihin kyllästyneet boomerit liikahtivat demareista vihreisiin

Puolueiden kannatus saattaa vaihdella päivän kohujen mukaan. Mutta kahden päähallituspuolueen – SDP:n ja keskustan – keskinäinen ärhentely näyttää tympivän suurten ikäluokkien edustajia eli boomereita kuukaudesta toiseen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä torstaina 7. lokakuuta Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Vihreät on Ylen loka-marraskuun kannatusmittauksen täsmällisin kannatuksen palauttaja.

Pienehköllä, yhden prosenttiyksikön pyräyksellä puolue nousi viime kuun kannatuskuopasta täsmälleen samoihin syyskuun lukemiin, joista se kuukausi sitten putosi.

Tuolloin yksi pudotuksen syy lienee ollut kannabiksen laillistamista koskevan puoluekokousaloitteen hyväksymisestä aiheutunut kiivas keskustelu.

Tunnettu ilmiö on, että SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat liikkuvat kannatusmittauksissa eräänlaista kolmiota puolueesta toiseen, mutta loikkaavat harvemmin tämän kolmion ulkopuolelle. Siksi näiden kolmen puolueen kokonaiskannatus pysyy yleensä suurin piirtein samantasoisena.

Tuoreimmassa mittauksessa kävi juuri näin. Sen minkä vihreät mittauksessa sai, SDP menetti. Vasemmistoliitto taas pysyi desimaalia myöten samassa lukemassa kuin kuukausi sitten.

Taloustutkimuksen tausta-aineistosta selviää, että SDP:stä kannatusta siirtyi nimenomaan vihreisiin. Eniten siirtyi yli 50-vuotiaita ja eläkeläisiä.

Oli SDP:n vuoro kokea boomerin kosto.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Tuomo Turjan mukaan SDP:n notkahdus ajoittuu juuri samoille lokakuun keskivälin viikoille, kun julkisuudessa velloivat pääministeri Sanna Marinin (sd.) Kesäranta-bileet sekä Instagram-päivitys, jossa Marin kehotti "boomereita" rauhoittumaan.

– On ollut kiistelyä Veikkauksen rahoista, kohua pääministerin järjestämistä jatkoista Kesärannassa ja boomer-päivitys. Kaikki nämä selittävät osittain kannatuksen laskua, Turja sanoi Ylelle.

Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon vanhempainvapaan takia tehdyt puheenjohtajavalinnat ja ministerikierrätys toivat puolueen henkilöitä ja asiakysymyksiä julkisuuteen.

Kohuihin kyllästyneet ja politiikan sisällöistä kiinnostuneet boomerit liikahtivat takaisin punavihreän kolmion vihreään kulmaan.

Hallituspuolueiden nokittelu: Uhka vai mahdollisuus?

Pääministerin vapaa-ajan viettoa merkityksellisempi politiikan vääntö käytiin lokakuussa SDP:n ja keskustan välillä valtion rahankäytöstä.

Marinin aloitteesta hallitus päätti korvata menetetyt Veikkaus-miljoonat kulttuurialan työntekijöille – siitä huolimatta, että keväällä puolueet olivat sopineet toisin. Tähän suostuneen keskustan aloitteesta varat päätettiin korvata kaikille muillekin Veikkauksen edunsaajille ensi vuonna kokonaan.

Sekä keskusta että SDP ovat siinä mielessä boomer-puolueita, että molemmilla on laajaa kannatusta niin suurten ikäluokkien kuin sitä vanhempien keskuudessa.

Vaikka itse asia on politiikan ydintä, valtion rahankäyttöä ja budjettiperiaatteita, ei kahden merkittävimmän hallituspuolueen pitkään jatkunut keskinäinen valtataistelu näytä sekään olevan voittava strategia.

Veikkaus-linjaus tuotti paljon näkyvyyttä, mutta kumpikaan ei kerryttänyt sillä itselleen kannatusta, päinvastoin. SDP:n ja keskustan kannatusnotkahdukset osuivat juuri Veikkaus-varoja koskevan budjettiriidan aikaan.

Ironista onkin, että keskusta on pitkin hallituskautta yrittänyt haastaa ja nokittaa SDP:tä, ja nyt näyttää että SDP:n kannatusnotkahduksen aiheutti Marinin oma toiminta.

Mutta keskustan todellinen päänsärky ei johdu yhdestä kannatusmittauksesta vaan pitkän aikavälin kannatuksesta. Kuntavaalipiristyminen nuupahti, vaikka puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) on yrittänyt peliliikkeitä: esittänyt yllättäviä avauksia, kuten palkkaveron madaltamista, profiloinut keskustaa julkisuudessa vastuullisen taloudenpidon puolueena.

Kuten Taloustutkimuksen Turja kysyy:

– Mikä on, kun mikään ei vaikuta, vai vaikuttaako mikään?

Uusi strategia pitäisi keksiä, sillä tammikuun aluevaalit tulevat pian.

Toivoa voi tuoda tuore puoluebarometri, jonka mukaan keskustan kannattajista selvästi suurin osa, 68 prosenttia, aikoo äänestää aluevaaleissa varmasti.

Heille pitäisi olla jotain tarjottavaa, varsinkin kun pahimmat vastustajat eli kokoomus ja perussuomalaiset ovat vielä äänestysinnokkuudessa kaukana takana. Kokoomuslaisista 52 ja perussuomalaisista 32 prosenttia kertoi äänestävänsä aluevaaleissa varmasti.

Hallituspuolueiden yhteinen kannatus nousi hivenen

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Voit keskustella aiheesta 5.11. klo 23:een saakka.

Lue myös: