25 miljoonan euron laitoksen piti tehdä vihreämpää öljyä, mutta nyt se seisoo tyhjän panttina Lieksassa – bioöljyn kysyntä on ollut olematonta

Bioöljystä on puhuttu jo vuosia paljon. Joensuussa Fortumin bioöljytuotanto tyssäsi teknologiapulmiin. Lieksassa Green Fuel Nordicin laitos ei pyöri, koska tuotteelle ei ole kysyntää riittävästi.

Lieksan Kevätniemeen rakennettu bioöljylaitos ei ole vielä pystynyt lunastamaan sijoittajien ja lieksalaisten suuria odotuksia. Kuva laitoksen rakentamisajalta elokuussa 2020. Kuva: Green Fuel Nordic / Timo Saarelainen

Joulukuussa 2020 olivat Pohjois-Karjalassa odotukset korkealla, kun Green Fuel Nordic Lieksa -yhtiön laitos pyörähti käyntiin Kevätniemessä. Bioöljyn raaka-aineena hyödynnettiin sahanpurua lähiseudun sahoilta.

Jo seuraavana kesänä kuitenkin uutisoitiin, että tuotanto on pysähtynyt ja henkilöstö lomautettu toistaiseksi. Syynä oli tilausten puuttuminen.

Tällä hetkellä 25 miljoonaa euroa maksanut ja yhteensä lähemmäs kymmenen miljoonaa euroa julkista avustusta saanut laitos seisoo hiljaisena Pielisen rannalla eikä muutosta ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa.

– Toiminta on edelleen seisahduksissa ja lomautukset jatkuvat. Meillä ei ole tällä hetkellä riittävän suuria toimitussopimuksia, että laitos kannattaisi käynnistää, emoyhtiö Green Fuel Nordicin (GFN) hallituksen puheenjohtaja Matti Virtaala toteaa.

Bioöljyn eli pyrolyysiöljyn valmistaminen puun sivuvirroista kuten hakkeesta, sahanpurusta tai kuoresta on harvinaista sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa uraa uursi Fortumin voimalaitos Joensuussa, jossa toiminta kuitenkin päättyi kannattamattomana.

Muita vastaavia laitoksia Suomessa ei ole ollut. Bioöljyä kuitenkin tutkitaan vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille (siirryt toiseen palveluun).

Maailmalla puupohjaista bioöljyä on valmistettu ja käytetty Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Uusin yrittäjä on Ruotsissa Gävlessä syyskuussa avattu laitos, joka kertoo tiedotteessa tekevänsä pyrolyysiöljyä. Pyrolyysiöljy jalostetaan uusiutuvan dieselin ja bensiinin raaka-aineeksi Ruotsissa toimivan öljy-yhtiö Preemin Lysekilin jalostamolla.

GFN:n toisen tytäryhtiön tontilla Iisalmessa ei ole vielä tuotantorakennuksiakaan.

– Iisalmeen olemme valmistautuneet laajentumaan. Siellä on ympäristölupa ja rakennuslupa neljälle laitokselle, mutta on varmasti aika kaukana ennen kuin nämä asiat tulevat esille, Virtaala arvioi.

Käytännössä yhtiöllä ei ole tarvetta rakentaa Iisalmeen, ellei Lieksaan jo rakennetun laitoksen bioöljy mene kaupaksi.

Lieksan Kevätniemen bioöljyalueen rakentaminen on maksanut kaupungille noin 3 miljoonaa euroa. Green Fuel Nordic on alueen keskeisin toimija. Kuva: Green Fuel Nordic Oy

Lomautetuista osa jättänyt yhtiön

Usko bioöljyn kysynnän nousuun arveluttaa Lieksassa. Muutamat lomautetuista työntekijöistä ovat jo jättäneet yhtiön. Asia mietityttää myös kaupungin johdossa.

– Tietysti huolestuttaa. Toimivat yritykset ovat meille elintärkeitä kaupungin toiminnan ja tulevaisuuden kannalta. GFN:n osalta iso toive on, että tuotanto jälleen käynnistyy, jatkuu häiriöttä ja toiminta kasvaa tulevaisuudessa, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen toivoo.

Kovimmalla koetuksella on bioöljyteollisuuteen jo sijoittaneiden usko. Joensuulainen Matti Virtaala myöntää pettymyksensä.

– Kaikki sijoittajat, jotka silloin lähtivät tähän mukaan, ajattelivat aivan toisenlaista tulevaisuutta. On kyllä todella raskasta ollut ja yllättävää – olemme hieman pettyneitä siihen, mitä tässä on tapahtunut, Virtaala tunnustaa.

Virtaalan mielestä vain aika näyttää, miten sijoitukset GFN-yhtiöön kannattavat. Samalla hän muistuttaa, että start up -yrityksiin sijoittavat ottavat tietoisia riskejä.

– Start up -maailmassa on hyvin vaikea nähdä tarkasti tulevaisuuteen. Tässäkin tapauksessa sijoittajat ovat ottaneet isoja riskejä ja ne ovat sillä tavalla realisoituneet, että on tarvinnut laittaa lisää rahaa, Virtaala toteaa.

Sijoittajana ja yhtenä pääomistajista Virtaala vakuuttaa uskovansa yhä bioöljybisneksen nousuun "niin kauan kuin näkymä on positiivinen".

Yhtiö neuvottelee aktiivisesti potentiaalisten asiakkaiden kanssa, mutta kysyntä ei ole ainakaan vielä lähtenyt kasvuun.

Tilauksia ei tipu, syynä teknologia

GFN-yhtiön Matti Virtaalan mukaan paine vihreään siirtymään (siirryt toiseen palveluun) ja biopolttoaineisiin siirtymiseen on suuri, mikä on tullut ilmi myös kansainvälisessä ilmastokokouksessa Glasgow'ssa parhaillaan.

– Varsin monet ovat siirtymässä tämän tyyppisiin ratkaisuihin, mutta siinä on yllättävän suurta muutosvastarintaa, sen murtaminen ottaa aikansa, Virtaala pohtii bioöljyn mahdollista roolia energiamurroksessa.

Toisena syynä tilausten puuttumiseen lieksalaisyhtiölle sijoittaja näkee ajoituksen, mutta länsinaapurissa on jo edistytty (siirryt toiseen palveluun).

– Ollaan vähän etuajassa, jalostamoilla vasta valmistaudutaan teknisesti bioöljyyn. Esimerkiksi Ruotsissa samanlainen laitos kuin Lieksassa valmistaa jo bioöljyä paikallisen jalostamon käyttöön, Virtaala kertoo.

Mahdollisia asiakkaita bioöljylle hän näkee kahdella taholla.

– Kotimaisissa lämpövoimaloissa bioöljyä voisi käyttää korvaamaan kevyttä polttoöljyä. Öljynjalostajat voisivat tehdä bioöljystä sopivaa sekoitettavaa toteuttaakseen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen, Virtaala esittää.

Bioöljyn käyttö esimerkiksi lämpövoimaloissa vaatisi kuitenkin investointeja laitteistoihin, että ne kestäisivät bioöljyn ominaisuuksia. Virtaalan mukaan tällä hetkellä yritetään teknisesti ratkaista, miten asiakkaiden investointitarve eli tarve uudistaa laitteistoa saataisiin kevyemmäksi.

Odotusaika käy kuitenkin kalliiksi bioöljy-yhtiölle.

Uudella osakeannilla pidetään laitos tuotantovalmiudessa

GFN:n toiminta on toistaiseksi ollut tappiollista. Yhtiöllä ei käytännössä ole ollut liikevaihtoa, esimerkiksi viime vuonna vain 2 000 euroa. Tappiota on kuitenkin vuosina 2017–2020 kertynyt joka vuosi, tilinpäätöstietojen mukaan yhteensä noin 700 000 euroa.

Keväällä yritys sai osakeannilla kokoon noin miljoona euroa maksuvalmiuden parantamiseksi. Marraskuun alussa yhtiö on ilmoittanut uudesta osakeannista.

– Nyt haetaan useampaa miljoonaa, varmistetaan , että yhtiö pysyy tuotantovalmiudessa. Kun laitos ei pyöri, niin jostakin täytyy rahaa saada, hallituksen puheenjohtaja Matti Virtaala perustelee.

Green Fuel Nordic on ollut tuulinen paikka. Yhtiön johtajat ja tehdaspäälliköt ovat vaihtuneet taajaan. Tuoreimpana yhtiötä vetämään nimitettiin lokakuussa uusi toimitusjohtaja Olli Honkanen.

Virtaala sanoo, että Lieksassa on valmius aloittaa tuotanto heti, kun tuotteelle saadaan riittävästi kysyntää. Hän uskoo, että paikkakunnalta löytyy tarvittaessa lisätyövoimaa ja edelleen raaka-ainetta paikallisilta sahoilta.

– Kilpailu sahojen sivuvirroista on aina olemassa, mutta olemme varmistaneet materiaalin saannin erityyppisillä sopimuksilla, kun tarvetta alkaa olla, Virtaala vakuuttaa.

Lue lisää: