Suomen viennin odotettu kasvupyrähdys on tyssäämässä raaka-ainepulaan – miljoonan kone saattaa odottaa muutaman sentin arvoista osaa

Teknologiateollisuuden jäsentiedustelun perusteella yritysten saamat tarjouspyynnöt johtivat entistä huonommin tilauksiin. Taustalla on raaka-ainepula ja hintojen nousu. Etlan mukaan suomalaisyritykset ovat kärsineet koronan häiriöistä monia muita vähemmän.

Telakoiden osuus teknologiataeollisuuden tilauskannasta on erittäin suuri. SH Vega, risteilylaivaa rakennetaan Helsingin kuivatelakalla. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Nopein kasvupyrähdys alkaa olla teknologiateollisuudessa ohi. Heinä–syyskuun tilausten määrä on odotuksiin nähden pettymys, kertoo Teknologiateollisuuden tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.

Teknologiateollisuuden yritysten tilauskertymän arvo oli kuusi prosenttia pienempi kolmannella kuin toisella vuosineljänneksellä.

Yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä oli kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Tarjouspyynnöt johtivat siis entistä huonommin tilauksiin.

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras arvelee, että taustalla vaikuttaa maailmanlaajuinen pula raaka-aineista ja komponenteista. Pula on johtanut rajuun kustannusten nousuun.

– Tuotantokustannukset ovat nousseet erittäin rajusti teollisuudessa, mikä voi johtaa siihen, että vaikka kysyntää olisi, niin sillä hintatasolla tilauksia ei kuitenkaan ole syntynyt siinä määrin kuin aiemmin.

Toinen selitys tilausten vähenemiseen voi Rautaportaan mukaan olla se, että tilauskannat ovat varsin täynnä, jolloin uusia tilauksia ei pystytä ottamaan paljoa vastaan.

Esimerkiksi miljoonan euron kone saattaa odottaa toimitusta pitkäänkin, kun muutaman sentin arvoista komponenttia ei saa mistään. Ilmiö on johtanut tilauskantojen paisumiseen koko Euroopassa, raportissa todetaan.

Yli puolet tiedusteluun vastanneista yrityksistä kertoi tilausten arvon pienentyneen, 12 prosentilla tilauskertymä pysyi ennallaan ja 35 prosentilla se oli kasvanut.

Teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka.

Yritykset hamstraavat komponentteja

Raaka-ainepula koskettaa yrityksiä maailmanlaajuisesti. Suomalaisyritykset eivät välttämättä häviä tilauksia muille, vaan kalliiden hintojen takia tilauksia jätetään kokonaan tekemättä ja investointeja pannaan odottamaan.

Raaka-ainepulaa ei helpota se, että monet yritykset myös hamstraavat pelätessään tavaran loppuvan ja hintojen nousevan.

Koronan alkuaikaan puuttui kysyntää, jolloin varastoja ajettiin tyhjiksi, eikä puskureita jätetty. Nyt on samaan aikaan hankittu raaka-aineita tilattuihin tuotteisiin ja täytetty varastoja.

Osa yrityksistä on pystynyt siirtämään tuotantokustannukset hintoihin. Osa yrityksistä hyötyy kohonneista hinnoista kun taas osa kärsii merkittävästi.

Rautaporras kertoo, että ääritapauksessa yritys on mieluummin maksanut sopimussakot tilauksen perumisesta kuin toimittanut tilauksen alkuperäisellä hinnalla ja suurilla tappioilla.

Yritysten liikevaihdon odotetaan kasvavan aikaisemman tilauskertymän perusteella. Vauhti tulee kuitenkin hiipumaan aikaisemmasta.

Teknologia-aloista varsinkin metallin jalostuksessa hintataso on noussut rajusti ja liikevaihto kasvaa kovaa vauhtia.

Telakoiden osuus teknologiataeollisuuden tilauskannasta on erittäin suuri. Laivojen toimitukset kestävät kuitenkin pitkään, eikä uusia tilauksia ei ole tullut aikoihin.

Elektroniikka - ja sähköteollisuudessa liikevaihto sekä tilausten arvo kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä.

Teknologiateollisuuden mukaan on mahdollista, että yritysten suhteellinen kannattavuus heikkenee tänä vuonna jopa koronavuoteen verrattuna. Tuotannon taso ei ole saavuttanut koronaa edeltänyttä aikaa.

Koska ongelma on yhteinen, Suomen kilpailukyky ei kärsi

Koska raaka-ainepula on maailmanlaajuinen, tilanne ei haittaa eikä hyödytä suomalaisyritysten kilpailukykyä. Teknologiateollisuus viittaa kuitenkin Suomen Pankin varoituksiin, joiden mukaan Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee euroalueeseen nähden, koska työvoimakustannukset nousevat Suomessa kilpailijoita nopeammin. Alan työehtosopimusneuvottelut ovat meneillään.

Kohonneiden kustannusten lisäksi yrityksiä haittaa pula osaavasta työvoimasta.

Rautaporras ei usko raaka-ainepulan hellittävän nopeasti vaan yritykset voivat kärsiä tilanteesta pitkälle ensi vuoteen. Puolijohteiden saatavuudessa normaaliin tarjontaan saatetaan päästä vasta vuoden, parin kuluttua. Tilannetta vaikeuttaa tuotannon supistuminen Kiinassa.

Etla: Koronan tuomat häiriöt haittasivat Suomea muita vähemmän

Arvoketjujen häiriöt eli muun muassa raaka-aineiden saannin ja kuljetusten ongelmat jäivät Suomessa useimpia muita maita pienemmiksi korona-aikana, kertoo Etlan tutkimus.

Etla arvioi, että teollisuuden kohtaamat arvoketjuhäiriöt pudottivat Suomen bruttokansantuotetta noin puoli prosenttia vuonna 2020.

Pulan ja kuljetushäiriöiden syy on koronan kestäessä muuttunut.

– Yli vuosi sitten eri maissa oli tautitapauksia ja tehtaita meni kiinni. Sillä tavalla tuli komponenttipula. Nyt taas arvoketjuhäiriöt johtuvat siitä, että meillä on erittäin voimakas koko maailmaa koskettava kysyntä, Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo.

Hänen mukaansa yritykset pyrkivät nyt uudistamaan arvoketjujaan, mutta se ei tapahdu hetkessä. Vaihtoehtoisten toimittajien löytäminen ja heidän tuotteidensa laadun varmistaminen vie aikaa.

Yritykset pyrkivät myös vähentämään välikäsiä ja saamaan suoria yhteyksiä valmistajiin.

Suhdanteet heiluttavat Suomea muita enemmän

Suomen suhdannevaihtelut ovat kriisien tullen olleet herkästi muita maita suurempia, mutta korona oli poikkeus. Suomen talous kärsi monia muita vähemmän.

– Yksi syy voi olla se, että meillä on paljon investointitavaroita valmistavia yrityksiä, joiden tilauskannat ovat hyvin pitkiä. Nyt pitkillä tilauskannoilla oli tasoittava vaikutus, Ali-Yrkkö sanoo.

Joissakin aiemmissa kriiseissä investointitavaroiden kysynnän heilahtaminen on lisännyt suhdannevaihteluita.

Lisäksi korona iski kovaa esimerkiksi turismiin ja autoteollisuuteen, joilla ei ole suurta roolia Suomen taloudessa.

Aiemmin Suomen suhdannevaihtelut ovat olleet suurempia Ruotsiin, Tanskaan ja moniin muihin maihin verrattuna, vaikka vaihteluiden voimakkuus onkin vähentynyt 25 vuodessa. Suomen talous supistui selvästi muita enemmän 1990-luvun laman aikana ja toipui hitaammin vuoden 2010 finanssikriisistä.

Suhdannevaihteluita vähentää Etlan mukaan kansantalouden suuri koko ja korkea elintaso. Esimerkiksi Ruotsia suojelee monipuolinen tuotanto. Suomea on haitannut riippuvuus yhdestä toimialasta kuten paperista sekä aikoinaan yhdestä yrityksestä, Nokiasta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5.11. klo 23:een asti.