Hyppää sisältöön

Tukes: Montolan sukellusturman taustalla riittämätön varautuminen – virastolta suosituksia kaivossukellusten turvallisuuden parantamiseksi

Tukesin onnettomuustutkintaraportti keväällä tapahtuneesta sukellusonnettomuudesta on valmistunut.

Sukeltaja Montolan kaivoksessa. Kuvituskuva. Kuva: Sami Paakkarinen

Vaativien sukellustapahtumien suunnittelua ja onnettomuuksiin varautumista tulee Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan parantaa.

Tukes on tutkinut Montolan kaivoksessa Pieksämäellä viime keväänä tapahtunutta onnettomuutta, jossa sukeltaja menehtyi sukeltaessaan käytöstä poistetussa kaivoksessa.

Tukes antaa onnettomuustutkintaraportissaan (siirryt toiseen palveluun) kaikkiaan 12 suositusta kaivossukellusten turvallisuuden parantamiseksi.

Huhtikuussa 2021 tapahtuneessa onnettomuudessa kaksi sukellusharrastajaa sukelsi kaivoksessa 88 metrin syvyyteen. Toiselle sukeltajalle tuli laskeutumisen aikana ongelmia hengityslaitteiston ja varajärjestelmän kanssa.

Sukeltajat eivät saaneet ongelmia ratkaistua ja alkoivat nousta takaisin pintaan. Lopulta toisen sukeltajan käyttämästä varajärjestelmän kaasupullosta loppui hengityskaasu, minkä seurauksena hän menehtyi.

Suunnittelua ja varautumista on parannettava

Tutkinnan perusteella turvallisuuskäytännöt eivät vastanneet sellaisten sukellusten riskitasoa, jollaisia Montolassa on mahdollista suorittaa. Syville kaivossukelluksille tyypillisiin hätätilanteisiin ei Tukesin mukaan oltu varauduttu riittävästi.

Sukellusta suunniteltaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tapahtuman turvallisuuteen ja kohteen erityispiirteisiin.

– Tärkeintä on ymmärtää, minne on sukeltamassa ja millaisia vaaroja siellä voi olla, sanoo ylitarkastaja Johanna Soppela Tukesista.

Soppelan mukaan vaara- ja poikkeustilanteita on harjoiteltava ja kommunikointiin on kiinnitettävä huomiota. Lisäksi sukelluksella on oltava riittävästi henkilöitä vaaratilanteen varalta.

Tukes ehdottaa, että vaativille sukelluksille laaditaan erillinen turvallisuussuunnitelma, joka käydään ryhmän kesken läpi sukellusta edeltävässä turvallisuuskeskustelussa.

Tavoitteena on sopia, miten sukelluksen aikana kommunikoidaan, miten sukelletaan yhdessä toisia huomioiden, miten viestitään pienistäkin häiriöistä ja ongelmatilanteista sekä miten tehdään päätökset keskeyttämisestä.

Tukesin mukaan sukellusten järjestäjillä tulisi olla nykyistä yhteneväisemmät säännöt sille, millaisella koulutuksella, kokemuksella ja sukellustaustalla pääsee sukeltamaan vaativia sukelluksia.

Montolan onnettomuuden sukellusvarusteissa ei havaittu teknisiä puutteita. Varusteisiin liittyen Tukes kuitenkin painottaa, että kaasupullot tulee täyttää hyväksytyissä täyttöpaikoissa.

Kaivossukelluksissa on menehtynyt aiemminkin sukeltajia

Montolan kaivoksella on tapahtunut aiemminkin sukeltajan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

Vuonna 2008 sukeltaja katosi kaivokseen ja hänet löydettiin viiden päivän kuluttua menehtyneenä. Vuonna 2013 sukeltaja menehtyi vain muutaman minuutin sukelluksen jälkeen.

Kuolemaan johtaneita sukellusonnettomuuksia sekä läheltä piti -tilanteita on Johanna Soppelan mukaan tapahtunut myös muilla käytöstä poistetuilla kaivosalueilla. Tukes ei ole tutkinut näitä onnettomuuksia.

Nyt julkaistussa raportissaan Tukes muistuttaa, että sukellustoimintaa järjestävän tahon tulee selvittää kaivoksen rakenne ja varmistaa sen turvallisuus.

Selvitettäviä asioita ovat esimerkiksi tunneliverkostot, kuilut, ilmanvaihto- ja kaatonousut, louhokset sekä muut louhitut tilat.

Montolassa on muutettu sukellustapahtumien käytäntöjä onnettomuuden jälkeen.

Lue myös:

Kokenut sukeltaja hukkui kaivokseen Pieksämäellä – "Yhteisö ottaa kuoleman raskaasti", sanoo yhdistyksen puheenjohtaja

Kirkasvetinen kaivos vetää sukeltajia kuolonuhreista huolimatta – Tältä oudoissa onkaloissa näyttää