Riihimäen talous hyvillä raiteilla – ylijäämää kertyy, vaikka terveydenhuollon menokasvu tuokin omat riskinsä

Riihimäen kaupungin ensi vuoden talousarvio näyttää lähes kahdeksan miljoonaa euroa plussaa. Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin kustannukset voivat kuitenkin haukata osan ylijäämästä.

Riihimäen kaupunginjohtajan Jere Penttilän ensimmäinen talousarvio näyttää reilua ylijäämää. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Riihimäen uuden kaupunginjohtajan Jere Penttilän ensimmäinen talousarvio osoittaa kaupungin talouden olevan hyvällä mallilla. Talousarvion laadintaa ovat helpottaneet aiempien vuosien päätökset, jotka ovat tasapainottaneet taloutta ja pienentäneet velkamäärää.

– Vaikka asetettuun kahden prosentin kasvuraamiin ei ole kaikilta osin päästy, kokonaisuus on kuitenkin olosuhteet huomioon ottaen hyvä, toteaa Penttilä.

Käyttötalousmenoja on Riihimäellä saatu vastaamaan väestörakennetta. Lapsimäärän vähentyessä sivistyksen ja osaamisen talousarvio on voitu tehdä edellisvuotta noin puolitoista prosenttia pienemmäksi. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspuolella menojen kasvupaine ylittää kahden prosentin rajan.

Ylijäämää jää mukavasti

Riihimäen kaupungin ensi vuoden talousarvion loppusumma on noin 192,5 miljoonaa euroa. Kaupungin omat tulot kattavat siitä 28,2 miljoonaa. Verotuloiksi ennakoidaan 131,3 miljoonaa ja valtionosuuksiksi 47,6 miljoonaa. Kun huomioon otetaan poistot, ylijäämää kertyy lähes 8 miljoonaa euroa.

Terveyskeskuskuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kohonneet kustannukset voivat kuitenkin haukata osan ylijäämästä ja kaupunki on varautunut 1,7 miljoonan euron riskiin. Silti ylijäämää on jäämässä mukavasti.

Penttilä korostaa vakaata taloudenpitoa ja äkkiliikkeiden välttämistä. Se luo turvaa etenkin huono-osaisille ja vaikeammassa asemassa oleville, kun palveluita ei tarvitse karsia, huomauttaa Penttilä.

Uimalaa ja kirjastoa remontoidaan

Riihimäen kaupungin investoinnit ovat ensi vuonna noin 14 miljoonaa euroa, jonka lisäksi vesilaitos investoi noin viidellä miljoonalla. Suurimmat investoinnit ovat noin viisi miljoonaa maksava uimalan ja maauimalan perusparannus sekä 1,8 miljoonaa maksava kirjaston perusparannus. Keskustaa ja Asemanpuistoa kehitetään 1,4 miljoonalla sekä katuja ja puistoja 1,6 miljoonalla.

– Me panostamme elinvoimaan ja kasvuun sekä kaupungin imagoon, henkilöstöön ja työnantajamielikuvaan. Esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntasetelit otetaan käyttöön, lupaa Penttilä.

Talousarvioon sisältyy kertaluonteisina menoina muun muassa Peltosaaren koulun purkaminen ja maaperän puhdistaminen. Tilalle suunnitellaan lasten ja nuorten taloa.

Verotus ennallaan

Kaupunginjohtaja Jere Penttilä toteaa, ettei paineita verojen korotuksiin ole. Tuloveroprosentti pysyy myös ensi vuonna 20,50:ssä eikä kiinteistöveroihinkaan kosketa. Talousarviossa Riihimäen lainamäärä kasvaa ensi vuonna runsaalla miljoonalla eurolla 72,4 miljoonaan euroon.

Suuri muutos kaupunkien ja kuntien toiminnassa koetaan vuoden 2023 alussa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Sen myötä lähes 500 kaupungin työntekijää tulee siirtymään hyvinvointialueen palvelukseen. Kaupungin organisaatiolle merkittävä muutos tapahtuu myös vuonna 2024, kun työllistämispalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle.

Riihimäen kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2022 talousarviota ensi maanantaina ja valtuusto lyö budjetin lukkoon viikkoa myöhemmin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riku Bitter (kok.) ei usko, että kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen kohdistuu suuria muutospaineita.