Ruotsalaiskaivos lisäisi jätevesiä lohia vilisevään rajajokeen – miksi äärimmäisen kriittisestä viranomaisraportista ei ilmoitettu suomalaisille?

Ruotsin ja Suomen viranomaiset eivät ilmoittaneet kriittisiä viranomaisarvioita kaivoshankkeen ympäristöhaitoista suomalaisille. Oikeusprofessorin mukaan ne olisi pitänyt ilmoittaa.

Ruotsalainen kaivoshanke lisäisi jätevesiä Suomen, Ruotsin ja koko Itämeren tärkeimpään lohijokeen.
Ruotsalainen kaivoshanke lisäisi jätevesiä Suomen, Ruotsin ja koko Itämeren tärkeimpään lohijokeen.

Pohjois-Ruotsissa suunnitellaan Kaunisvaaran rautakaivoksen laajentamista. Kaivos haluaa kolminkertaistaa Tornionjoen vesistöön kuuluvaan Muonionjokeen laskettavien jätevesien määrän ilman haitta-aineiden raja-arvoja.

Suomalaisilta pyydetään parhaillaan lausuntoja vireillä olevaan ympäristölupaan.

Kummastusta herättää se, että usealta suomalaistaholta on jäänyt saamatta kaivokseen ja sen laajentamiseen erittäin kriittisesti suhtautuvat arviot, joita on tehnyt Ruotsin ympäristönsuojeluviranomainen, Naturvårdsverket (NV).

Sen lausunnoista paljastuu, että kaivoksen louhosjätteistä on valunut uraania Tornionjoen vesistöön kuuluvaan Muonionjokeen. Uraanin määrä on ylittänyt kolminkertaisesti ympäristölaatunormin ainakin vuonna 2018.

NV vaatii kaivosyhtiön lupahakemuksen hylkäämistä kaivoksen ympäristölle vaarallisten vaikutusten vuoksi. Se on vaatinut jo vuosia myös Kaunis Iron AB:n rautakaivoksen nykyisen luvan peruuttamista.

Viraston kriittisiä lausuntoja ei mainita lainkaan Ruotsin Suomelle tekemässä ilmoituksessa hankkeen asiakirjoista.

Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) olevassa kuulutuksessa hankkeesta on mainittu vain kaivosyhtiö Kaunis Iron Ab:n teettämiä ympäristövaikutusarvioita ja uusi ympäristölupahakemus.

Lausuntoaika Kaunisvaaran kaivoshankkeen ympäristölupaan päättyy 8. marraskuuta eli ensi maanantaina. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Professori: Kritiikki olisi pitänyt kuuluttaa Suomessa

Ruotsissa asiantuntijaviranomaisten kriittiset lausunnot käynnistivät vilkkaan keskustelun jo kesällä. Niiden poisjättäminen Suomessa syyskuussa aloitetussa kuulemisessa herätti ihmetystä.

Kysyimme asiaa kansainvälisen oikeuden professori emeritus Martti Koskenniemeltä sähköpostitse.

Hänen mukaansa kuulutuksessa pitäisi “ilman muuta” olla mainittuna Naturvårdsverketin kaltaisen asiantuntijaviranomaisen arvio.

Hänen mukaansa siihen velvoittaa niin kutsuttu Espoon sopimus. Kaivoshankkeiden valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnissa ja lupahakemuksissa pitää kuulla naapurimaan kansalaisia.

Myös EU-ohje YVA-menettelyn toteuttamisesta edellyttää informoimaan kaikista olennaisista projektiin liittyvistä näkökohdista.

Uraania ja raskasmetalleja jokeen

Naturvårdsverketin (NV) lausunnoissa Kaunis Iron Ab:n arviot ja suunnitelmat ympäristöhaittojen hallinnasta tyrmätään kohta kohdalta. Viraston arvion mukaan kaivoksen suunnitelmat jätevesien käsittelystä vilisevät puutteita.

NV:n mukaan jo rajajokikomission vuonna 2010 antama kaivoksen ympäristölupa on puutteellinen, eikä kaivosyhtiö ole noudattanut edes sen säännöksiä.

NV:n lausunnosta ilmenee, että jätealue on suojattu ja levitetty luvan vastaisesti ja vesistöihin on päästetty metalleja ja uraania.

Viranomaisen mukaan pohjavesivaikutuksia koskevissa Kaunis Iron AB:n arvioissa on merkittäviä epävarmuuksia ja puutteita sekä nykyisten että tulevien ympäristövaikutusten kannalta. Yhtiö arvioi pohjaveden laskevan laajennuksen seurauksena 10 senttiä.

Konkurssiin vuonna 2014 menneen ensimmäisen kaivosyhtiön Northlandin teettämässä ympäristövaikutusten arvioinnissa pohjaveden arvioitiin laskevan parikymmentä senttiä. Arvio meni pieleen. Pohjaveden pinta laski 16 metriä avolouhoksen seurauksena Kokkovuoman aapasuolla.

Viranomaisen mukaan kaivosyhtiön suunnitelmia ei ohjaa ympäristövaikutusten minimointi vaan kustannustehokkuus. Päästöjen käsittelyssä siis yritetään päästä halvalla.

Ruotsin ympäristötuomioistuin käsittelee luvan peruuttamista marraskuun lopulla.

Suomen viranomaiset ovat vaienneet Ruotsin tiedoista

Suomessa ympäristöministeriö ja Lapin ely-keskus ovat jättäneet kertomatta kansalaisille Ruotsin viranomaisten vakavasta kritiikistä.

NV:n lisäksi myös Ruotsin vesistöviranomainen Havs- och vattenmyndighet ja Norrbottenin lääninhallitus ovat esittäneet vakavaa kritiikkiä kaivoshankkeesta.

Suomen vastuuviranomaisten mukaan Espoon sopimus ei vaadi ilmoittamaan asiasta.

Suomen ympäristöministeriön mukaan NV:n lausuntoa ei ole tarvinnut mainita tai kääntää suomeksi. Lapin ely-keskus on samalla kannalla.

Ministeriö kiistää, että kyse olisi kritiikin pimittämisestä.

– Pimittämisestä ei tosiaan ole kysymys ollenkaan vaan kyllä me mennään ihan näiden sopimusten ehtojen mukaisesti. Meillä on tietyt vakiintuneet tavat, miten me toimitaan tässä sopimuksessa ja tavallaan me mennään sen mukaisesti, sanoo ympäristöneuvos Seija Rantakallio ympäristöministeriöstä.

Myös Naturvårdsverket (NV) on itse sitä mieltä, ettei sopimus vaadi sen oman lausunnon liittämistä Suomeen ilmoitettuun kuulemismateriaaliin ja lausunnon suomentamista.

– Espoon sopimus ei vaadi myöskään asiakirjojen kääntämistä toisten maiden kansalaisille, vastaa Richard Kristoffersson NV:stä sähköpostilla.

Hän vastaa Espoon sopimuksen vaatimista ilmoituksista naapurimaille. NV:n arviot Kaunisvaaran kaivoksesta ovat viraston muiden asiantuntijoiden tekemiä.

Kriittinen lausunto palvelisi tietopohjaa

Kaunisvaaran kaivoksesta tehtyihin Ruotsin viranomaisten arvioihin perehtynyt Leif Ramm-Schmidt pitää NV:n lausuntoja olennaisina tietoina hankkeesta. Kielitaitoisena teollisuuskemikaalien asiantuntijana hän itse on pystynyt lukemaan niitä.

– Nämä tiedot olisi ehdottomasti tarvittu myös Suomessa käyttöön kuulemisessa ja ne olisi pitänyt kääntää myös suomeksi, toteaa Ramm-Schmidt.

Ympäristöoikeuteen perehtyneen asianajajan Sakari Niemelän mielestä NV:n lausunto palvelisi kansalaisten kuulemisen aitoa toteutumista Suomessa.

– Aidon kuulemisen edellytys on se, että mielipiteet voidaan perustaa kattavaan ja mahdollisimman objektiiviseen materiaaliin ja kyllä mielestäni viranomaislausunto tässä tukisi tuota tietopohjaa.

Niemelä on edustanut Kaunisvaaran kaivoksen naapurissa Suomen Kolarissa olevan Hannukaisen rautakaivoshanketta vastustavia Äkäslompolon kyläyhdistystä, Muonion paliskuntaa , Ylläksen matkailuyrittäjiä ja loma-asunnon omistajia.

Kaivosyhtiön mukaan ympäristö ei vaarannu

Kaivosyhtiö ei pidä tarpeellisena haitta-aineiden raja-arvoja Muonionjokeen ja Tornionjokeen pumpattaville jätevesille. Jätevesien määrä kolminkertaistuu kaivoslaajennuksessa.

Kaivoksen rikastusprosessi muuttuu vaahdotukseksi, jossa käytetään kemikaaleja kuten ksantaatteja. Uusien louhosten rautamalmissa on happoa tuottavaa rikkikiisua, uraania ja sinkkiä.

Kaivosyhtiö on kaiken aikaa kiistänyt luparikkomukset ja puolustanut viranomaisille jätetyn ympäristövaikutusten arvioinnin ja uuden lupahakemuksen laatua.

– Uskon, että meillä on erittäin vankat tiedot toimittamassamme aineistossa ja siitä, mitä on tuotettu, joten olen luottavainen suoritetuista tutkimuksista, sanoi Kaunis Iron AB:n johtaja Åsa Allan SVT:n haastattelussa aiemmin syksyllä.

Ylitornio, Pello ja Kolari vaativat, ettei kaivoksen toimintojen jatkaminen ja laajentaminen saa aiheuttaa mitään haitallisia vaikutuksia Tornionjoen vedenlaadussa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 6.11. kello 23 saakka.