Kannanhoidollinen poikkeuslupa toisi uusia työkaluja susivahinkojen torjuntaan – ei tarvitsisi etsiä juuri tuhoa aiheuttanutta yksilöä

Susi on rauhoitettu eläin, jota saa Suomessa metsästää vain vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Jatkossa tilanne saattaa muuttua, sillä ministeriö esittää kannanhoidollisen metsästyksen sallimista.

Maa- ja metsätalousministeriö muuttaisi tapaa, jolla sutta saa Suomessa metsästää. Arkistokuva. Kuva: Jani Relander

Maa- ja metsätalousministeriö esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista. Ministeriön mukaan metsästyksellä voitaisiin säädellä susikannan kasvua ja ehkäistä vahinkoja nykyistä paremmin.

Lausuntokierroksella parhaillaan olevan asetuksen mukaan susikantaa saisi vuodessa verottaa 20 yksilön verran siellä, missä kanta on vahva.

Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto on tuominnut ajatuksen ja haluaa, että maan susikannan suojelutason arviointi saadaan valmiiksi ennen kuin metsästys sallitaan.

Sen sijaan Ylen A-studion keskusteluun osallistunut MTK:n lammasverkoston edustaja taas toivoo, että susia voitaisiin ampua enemmän kuin 20 vuodessa.

"Susihaittojen torjunta helpompaa"

Suomen riistakeskuksen asiantuntijan mukaan kannanhoidollinen metsästys toisi nykyistä käytännöllisempiä keinoja susivahinkojen torjumiseksi.

Silloin susivahingon sattuessa ei tarvitsisi enää etsiä ja ampua juuri vahinkoa aiheuttanutta susiyksilöä, vaan pienentää alueella liikkuvaa susilaumaa yleensä, kertoo riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.

– Jos myönnetään vahinkoperustainen poikkeuslupa, se pitää kohdentaa juuri siihen yksilöön, joka sitä vahinkoa on aiheuttanut. Usein vahinkoa tehnyt yksilö on hankala määrittää paljon vahingon sattumisen jälkeen, varsinkin jos maassa ei ole lunta.

Sudet ovat viime vuosina siirtyneet Itä-Suomesta Länsi-Suomeen. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan läntisessä Suomessa oli alkuvuonna 21 suden perhelaumaa ja itäisessä Suomessa 13.

Lue myös: