Tutkimus: Yli puolet kaikesta työkyvyttömyyseläköitymisestä johtuu mielenterveyden häiriöistä – katso, miten syyt vaihtelevat eri puolilla maata

Mielialahäiriön takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmin muun muassa Pirkanmaalla ja Kainuussa. Psykoosihäiriön vuoksi esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Vuonna 2009 Osku Alajoki joutui ensimmäistä kertaa psykoosiin. Toinen ja kolmas kerta tapahtuivat vuonna 2014. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Kun Osku Alajoki sai päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, hän yllättyi.

Alajoki oli viettänyt pitkiä aikoja Pitkäniemen psykiatrisessa sairaalassa Nokialla. Hän oli psykoosissa ja kärsi vaikeasta masennuksesta. Tuohon aikaan liittyy kausia, joita hän ei muista.

Päätös työkyvyttömyyseläkkeestä oli yllätyksestä huolimatta mieluinen. Ajatukset työelämästä tuntuivat kaukaisilta. Alajoki oli tällöin yli 30-vuotias.

– Ei tarvinnut enää vuosi kerrallaan miettiä, miten tästä eteenpäin jatkuu. Edellinen vuosi oli ollut äärimmäisen vaikea, nyt 41-vuotias Alajoki kertoo.

Osku Alajoki kertoo tarkemmin mielenterveysongelmistaan Perttu Häkkisen haastattelussa vuonna 2017.

Tampereen yliopiston tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan mielenterveyssyistä eläköityminen vaihtelee Suomessa alueellisesti.

Psykologi ja väitöskirjatutkija Tino Karolaakson mukaan 53 prosenttia kaikesta työkyvyttömyyseläköitymisestä tapahtuu ensisijaisesti mielenterveyden häiriön perusteella. Näistä kahdessa kolmasosassa syynä on mielialahäiriö.

Toiseksi yleisin peruste on psykoottinen häiriö, jonka vuoksi työelämästä jää pois noin kuudesosa mielenterveyden häiriöiden perusteella eläköityvistä.

Mielialahäiriöihin lukeutuvat esimerkiksi masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Psykoottisiin häiriöihin puolestaan kuuluvat psykoosisairaudet ja skitsofrenia.

Viime vuonna mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella työkyvyttömyyseläkettä sai noin 102 000 henkilöä.

Mielialahäiriön takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmin Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Kainuussa sekä Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Psykoosihäiriön vuoksi eläköityneitä oli useimmin Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Väitöskirjatutkija ja psykologi Tino Karolaakson mukaan 25–64-vuotiailla luku on pysynyt melko samana kuin 2000-luvulla.

– Puolestaan 16–24-vuotiailla mielenterveyden häiriön perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut koko 2000-luvun hyvin vahvassa nousutrendissä.

Mielenterveyspalveluiden tarjonta vaikuttaa

Tutkimuksessa otettiin huomioon myös alueiden sosioekonominen tilanne.

Alueiden eroja selittää erilainen työllisyystilanne ja tuloerot. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin sekä Vaasan sairaanhoitopiirien alueilla työllisyys oli korkea ja köyhyystaso matala.

Pirkanmaa olin poikkeus sääntöön. Siellä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin usein, vaikka työpaikkoja oli tarjolla ja köyhyysaste matala tutkimusta tehdessä.

– Suhteessa muihin sairaanhoitopiireihin Pirkanmaan alueelta ei löydy selkeitä sosioekonomisia eroja, jotka selittäisivät mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyseläköitymistä, väitöskirjatutkija ja psykologi Tino Karolaakso kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että Pirkanmaa oli kuitenkin yksi niistä alueista, jolla oli matalin määrä avohoitokäyntejä suhteessa väestömäärään. Erityisen matalalla avohoitokäyntien määrällä havaittiin valtakunnallisella tasolla yhteys alueellisesti kohonneeseen eläköitymisriskiin.

Avohoitoon kuuluu muun muassa sovittuja käyntejä esimerkiksi psykiatrisella poliklinikalla hoitajan, lääkärin tai psykologin kanssa.

Yksi alueiden eroja selittävä tilanne voi siis olla mielenterveyspalveluiden tarjonta. Karolaakson mukaan alueellisiin eroihin voisi olla mahdollista vaikuttaa muun muassa kehittämällä alueellista palvelujärjestelmää ja selvittämällä sitä, millaisia mielenterveyspalveluita alueellisesti tarvitaan.

– Myös alueellisen työllistymisen mahdollisuuksien tukeminen ja nuorten tarpeiden huomioiminen voisivat olla merkityksellisiä kehityskohteita.

Ennaltaehkäisevä apu tarpeen

Osku Alajoen mielenterveys romahti nopeasti vuosia sitten ja hän päätyi ambulanssikyydillä Pitkäniemen sairaalaan. Sitä ennen hän oli kärsinyt muun muassa vainoharhaisuudesta, kuulo- ja näköharhoista ja univaikeuksista.

Nyt Alajoki toivoo, että olisi hakenut ja saanut ennaltaehkäisevää apua tilanteeseensa. Ennen romahdustaan Alajoki opiskeli psykologiaa Tampereen yliopistossa.

– Olisi ollut hyvä, jos olisin ylipäätään hakenut apua jo opintojen mennessä hyvin. Opiskeluun liittyi stressiä.

Osku Alajoki kokee kokemusasiantuntijatyön palkitsevaksi. Hän keskustelee mielellään mielenterveysongelmiin liittyvistä asioista ja pitää asioista puhumista tärkeänä. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Alajoki on saanut apua lääkityksen lisäksi terapiasta. Hän kokee saaneensa pääsääntöisesti hyvää hoitoa

– Viimeinen terapiajakso päättyi kesällä ja tuntuu, että se on ollut hyödyllinen.

Työkyvyttömyyseläkkeestä huolimatta Osku Alajoki tekee kokemusasiantuntijan töitä, hän muun muassa luennoi koulutuksissa ja esiintyy potilasryhmille. Lisäksi hän tekee vapaaehtoistyötä vanhuskeskuksella.

Alajoella ei tällä hetkellä ole suunnitelmia muunlaisen työn tai koulutuksen saralla.

– Ajattelen, että olen elämässä lisäajalla. Kriisikausien aikana tai niiden jälkeen olisin voinut kuolla.

Hänen mukaansa elämä on hyvällä tolalla työkyvyttömyyseläkkeestä huolimatta.

– Koen välillä itseni jopa ihan onnelliseksi.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue myös: