Hyppää sisältöön

Riskiryhmien läheisistä aiempaa harvempi saa nyt ilmaisen influenssarokotteen – astmaatikko: "Minusta tämä tuntuu pahalta"

Uudet ohjeet vaikean koronatilanteen lisäksi ovat aiheuttaneet sekaannusta, hämmennystä ja pelkoa riskiryhmissä.

Kausi-influenssarokotteille on ollut kysyntää koronaepidemian aikana. Arkistokuva. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Tänä vuonna ilmaisen influenssarokotteen saa aiempaa harvempi riskiryhmäläisen lähipiiriin kuuluva.

Maksuttoman rokotteen voi aiemmista vuosista poiketen saada määritelmän mukaan vain vakavalle influenssalle erityisen alttiiden lähipiiri. (siirryt toiseen palveluun)Tällaisia ovat esimerkiksi vaikeasti syöpää sairastavat tai keuhkoahtaumatautia sairastavien läheiset.

Enää esimerkiksi astmaatikkojen ja diabeetikkojen perheenjäsenet eivät saa maksutonta rokotetta.

Uusi käytäntö on hämmentänyt ja ihmetyttänyt monia riskiryhmään kuuluvia. Keskustelua on käyty muun muassa astmaatikkojen keskusteluryhmissä Facebookissa.

Monia on ihmetyttänyt esimerkiksi se, miksi juuri tänä syksynä lähipiiriläisten rokotteita on ryhdytty rajoittamaan, kun viranomaiset varoittavat rajusta influenssa-aallosta ja painottavat, että sekä influenssalta että koronalta pitäisi suojautua mahdollisimman hyvin. Riskinä on, että influenssaviruksen jälkeen koronaviruksen voi saada herkemmin – tai toisinpäin.

Äiti: Miksi astmaatikkojen suojeleminen ei ole enää tärkeää?

Nurmijärveläinen astmaa sairastava Pia Lahnamaa on jo saanut influenssarokotuksen. Rokotuspisteellä hänelle sanottiin, että myös hänen lähipiiriinsä kuuluvan 14-vuotiaan poikansa on mahdollista saada rokote äidin astman takia – kuten aiemminkin.

Äiti ehti jo varata ajan pojalle, kunnes koululta tuli viesti, että tänä vuonna astmaatikkojen läheisten pitää ostaa rokote itse.

– Minusta se tuntuu pahalta. En ymmärrä sitä, miten astmaatikkojen suojeleminen on ollut vuosikausia tärkeää, mutta enää se ei olekaan, Lahnamaa sanoo.

Hän kertoo miten vaikeaa oli selittää murrosikäiselle pojalle, ettei tämä saakaan tänä vuonna rokotetta koululla. Aina aiemmin tämä on ottanut rokotuksen suojellakseen äitiään.

Hämmennystä aiheutti myös eri käsitteiden vaikeaselkoisuus: oli vaikea ymmärtää, mihin ryhmään Lahnamaa astmaatikkona influenssarokotuksen yhteydessä kuuluu.

– Luulin kuuluvani vakavalle influenssalle erityisen alttiiden ryhmään, mutta sitten selvisi, että kuulunkin vain riskiryhmään. Koronarokotteen kohdalla kuulun puolestaan ykkösriskiryhmään, hän kertaa.

Astmaatikko: Käsittämätön päätös korona-aikana

Maksuttoman influenssarokotteen saajien lähipiirin rajaamista on perusteltu sillä, että rokotteen halutaan riittävän mahdollisimman monelle. Viime vuonna influenssarokotteet loppuivat kesken.

Pia Lahnamaa ymmärtää, että rokotteiden halutaan riittävän paremmin, mutta hän pitää päätöstä outona juuri nyt, kun astmaatikoilla on muutenkin iso huoli terveydestään.

Lahnamaa voi toki ostaa rokotteen pojalleen, mutta se vaatii vaivaa, kun ensin pitää soittaa terveyskeskukseen ja pyytää resepti, käydä ostamassa rokote apteekista ja käydä pistättämässä rokote terveyskeskuksessa.

– Onko valtion tärkeää saada raha ostetuista rokotteista, vai onko tarkoitus, että ihmisiä rokotetaan vähemmän? hän kysyy.

Lahnamaa miettii, riittääkö rokotteita riskiryhmien lähipiirille, kun niitä voi ostaa kuka tahansa, tai voiko vaihtoehtoisesti käydä niin, että rokotteita jää yli.

Pia Lahnamaa on ottanut kaksi koronarokotetta sekä influenssarokotteen suojellakseen itseään epidemoilta. Kuva: Pia Lahnamaa

Rokotuskäytännöt vaihtelevat, vaikka tarkoitus oli päinvastainen

Ylen tietojen mukaan kunnissa on noudatettu vaihtelevasti uutta ohjeistusta. Jotkut astmaatikkojen läheiset kertovat saaneensa maksuttoman rokotteen uudesta asetuksesta huolimatta entiseen tapaan.

Espoon kaupungilta kerrotaan, että vanhasta tottumuksesta esimerkiksi astmaatikon lähipiiriin kuuluvaa ei suoraan käännytetä rokotuspisteen ovelta, vaan tilannetta arvioidaan yksilöllisesti.

THL:n mukaan lähipiirin rajaamisella oli kuitenkin tarkoitus juuri yhtenäistää rokotuskäytäntöjä kunnissa.

– Aikaisemmin lähipiirimääritelmää ei ollut kovin virallisesti tehty, ja siinä oli hyvin paljon erilaisia tulkintoja, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hänen mukaansa asetuksella haluttiin systematisoida sitä, että lähipiirirokottaminen toteutuisi kauttaaltaan samalla tavalla niille, jotka siitä eniten hyötyvät.

Lähipiirin määritelmän tarkentamisen tarkoitus on Nohynekin mukaan myös saada rokoteannokset riittämään niin, että niistä olisi paras mahdollinen kansanterveydellinen hyöty.

Nohynek myös ymmärtää astmaatikkojen lähipiirin mielipahan ja hämmennyksen.

– Ymmärrän sen hyvin. Jos on aikaisemmin saanut maksuttoman rokotteen, niin silloinhan se on menetetty etu.

Hän jatkaa, että toisaalta astmaatikko pystyy itse muodostamaan hyvän vasta-ainesuojan rokotteen avulla.

– Toki heidänkin lähipiirinsä rokottaminen on tärkeää, mutta ei niin tärkeää kuin sellaisten ihmisten lähipiirin, jotka eivät itse pysty muodostamaan hyvää vasta-ainesuojaa influenssaa vastaan tai joille rokotusta ei voida antaa, kuten alle puolivuotiaille lapsille, hän sanoo.

Nohynek: Jos rahaa olisi enemmän, maksuttomia rokotteita voisivat saada myös muut

Rokotteita on tilattu tänä vuonna ennätysmäärä, 2,6 miljoonaa annosta, mikä on paljon enemmän kuin viime vuonna.

Olisiko lähiryhmien rajoittamiselle siis ollut tarvettakaan, vai olisiko rokotteita voinut tilata vain enemmän?

– Optimaalistahan olisi kansalaisten kannalta se, että kaikki halukkaat saisivat influenssarokotuksen maksuttomana. Sellaiseen ei ole kansallisessa rokotusohjelmassa ja nykyisten sopimusten reunaehdoissa varauduttu, sanoo Nohynek.

Kysymys on kuin onkin loppujen lopuksi rahasta.

–Jos maksuttoman rokotuksen saajien ryhmää halutaan laajentaa, se pitää tehdä normaalin prosessin kautta.

Siihen kuuluu tautitaakan kartoitus, rokottamisen hyöty-haitta-analyysi ja kustannusvaikuttavuuden arviointi.

– Ja sitten pitää myös rokotusbudjettia lisätä. Tämän hetkisten sopimusten puitteissa meillä ei olisi siihen ollut mahdollisuuttakaan, vaikka olisi haluttukin, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 6.11.2021 kello 23:een saakka.

Lue myös: