Hyppää sisältöön

Bulgarialaismies tuli Suomeen paremman palkan perässä – nyt hän asuu pikkukunnassa perheineen ja on malliesimerkki työperäisestä maahanmuutosta

Työperäisestä maahanmuutosta on puhuttu kiivaasti pitkin Suomea. Tyhjenevillä alueilla olisi töitä, mutta ei tekijöitä. Selvitimme, mikä tilanne on teollisuudesta tunnetussa Ylä-Savossa.

Maryan Petkovan ja Stoilka Vasilevan tytär Marisa Petkova on puolitoistavuotias taapero. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Palkan vuoksi muutin Suomeen, kertoo bulgarialainen Maryan Petkova. Kolme vuotta sitten Kaakkois-Suomeen muuttanut Petkova on asunut nyt puoli vuotta perheineen Pohjois-Savon Vieremällä.

Tie pohjoisemmaksi aukeni, kun hän lyhyen työttömyysjakson jälkeen huomasi vieremäläisen Debomixin etsivän työntekijöitä tehtaalleen.

Palkkaero Bulgarian ja Suomen välillä on huomattava. Bulgariassa Petkovan palkka oli noin 750–800 euroa kuussa. Suomessa kuukausipalkka on noin 2 000 euroa. Rahan lisäksi muuttoa puolsivat moni muu asia: turvallisuus, puhdas luonto, laadukas koulutus, hyvä ruoka ja juomakelpoinen hanavesi.

Perhe viihtyy Vieremällä. Kaikki löytyy läheltä.

– Se helpottaa arkiaamuja, kun lähdemme kaikki yhdellä autolla pakkasessa liikkeelle, hän kertoo.

Vaimo Stoilka Vasileva muutti Maryan Petkovan perässä, kun Petkova asui Kotkassa. Tytär syntyi Suomeen. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Vieremän rauhallinen elämäntahtikaan ei ahdista vilkkaampaan ympäristöön tottunutta perhettä. Ihmiset ovat sydämellisiä ja ystävällisiä. Apua saa aina tarvittaessa.

Vielä kummankin aikuisen tavoitteena on oppia puhumaan suomea. Tytär oppii kielen päivähoidossa. Haastattelussa Petkova puhui englantia.

Maahanmuuttajia tarvitaan kipeästi

Petkova on perheineen hyvä esimerkki siitä, mihin Suomessa pyritään. Työperäinen maahanmuutto on kuuma keskustelunaihe tyhjenevissä kunnissa. Suomen pitovoima eli kyky pitää tänne muuttavat ihmiset maassa on hallitustasoinen keskustelunaihe.

Esimerkiksi pelkästään Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan tarvitaan Tilastokeskuksen pitkän aikavälin väestöennusteen mukaan noin 30 000 työikäistä vuoteen 2040 mennessä.

Eläkeikään tulevat ikäluokat ovat suurempia kuin nuoremmat ikäluokat. Nuoret eivät riitä korvaamaan vanhemman väestön poistumista työelämästä.

Pohjoissavolaisessa Vieremän kunnassa tilannetta on pohdittu jo vuosien ajan. Vieremällä on myös onnistuttu. 3 500 asukkaan kunnassa on asunut viime vuosina yli 100 vieraskielistä ihmistä. Eniten kansallisuuksia on Virosta, Venäjältä, Bulgariasta ja Ukrainasta.

Metsäkonejätin viereen on syntynyt yritysrypäs, joka tarvitsee lisää tekijöitä

Vieremän tunnetuin yritys on metsäkonevalmistaja Ponsse. Yritys on ollut varsinkin viime vuosina varma työpaikka monelle yläsavolaiselle. Metsäkonejätin viereen on syntynyt myös alihankintayritysrypäs, joka työllistää sekin lähes 300 ihmistä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana alihankintayritykset ovat joutuneet laajentamaan rekrytointialuettaan. Myös Ponsse on tuonut Ylä-Savoon muutamia henkilöitä Brasiliasta ja Chilestä oman verkostonsa sisältä. Sen lisäksi meneillään on ICT-alan asiantuntijan rekrytointi Intiasta. Tulevaisuudessa rekryjä tehdään ulkomailta yhä enemmän.

"Rekrytoinnin yhtenä tavoitteena on, että työntekijä muuttaisi alueelle asumaan", Lapp Connecton tehtaanjohtaja Janne Rautula kertoo. Tehtaalle etsitään työntekijöitä parhaillaan. Kuva: Marianne Mattila

Yksi Ponssen alihankkijoista on Lapp Connecto. Myös muiden yrityksien kanssa yhteistyötä tekevä yritys on osa kansainvälistä konsernia, jonka pääkonttori on Saksassa. Joka neljäs tehtaalla työskentelevästä sadasta työntekijästä on ulkomaalaistaustainen. Keikkatyöläiset ovat harvassa.

Asumaan tulleet ovat tyytyväisiä – hyvä elämä on tärkeintä

Iisalmessa perheensä kanssa asuva Lapp Connecton työntekijä Iurii Piddubchenko työskenteli ensimmäisenä Suomeen muutettuaan maatilalla. Piddubchenko muutti Suomeen Ukrainasta. Myöhemmin hän halusi opiskella itselleen uuden ammatin. Yli neljä vuotta Ylä-Savossa asunut Piddubchenko viihtyy alueella.

– Koko perhe elää hyvää elämää täällä, hän kertoo.

Iurii Piddubchenko työpisteellään. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kohta kymmenen vuotta Suomessa asunut thaimaalaislähtöinen Nampueng Kanninen päätyi töihin Lapp Connectolle ystävän vinkistä. Suomeen hän muutti mentyään naimisiin suomalaisen miehen kanssa.

Kanninen asuu myös Iisalmessa ja viihtyy työssään.

Nampueng Kanninen on sopeutunut hyvin Ylä-Savoon. Thaimaasta muutti Suomeen myös siellä syntynyt tytär. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kirils Lazebniks tuli yli kymmenen vuotta sitten Kauhavalle pelaamaan jääkiekkoa. Pelaaminen on jäänyt ja tällä hetkellä Lazebniks on Iisalmen Kiekko-Karhujen juniorivalmentaja.

Monikulttuurinen perhe on asunut Iisalmessa noin kaksi ja puoli vuotta. Lazebniks on kotoisin Latviasta. Hänen vanhempansa ovat Ukrainasta. Vaimo on puolestaan virolainen.

– Lapset ovat nyt virolaisia, mutta kun he täyttävät 18 vuotta he saavat itse päättää kumman maan kansalaisia haluavat olla. Uskon, että he haluavat olla Suomen kansalaisia, Lazebniks kertoo.

Kirils Lazebniksin aika on jääkiekkokaudella kortilla ja muuten vapaa-ajanvietto on ollut kotona olemista koronan takia. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Lazebniksille tärkeintä on lasten hyvinvointi. Perhe aikoo asua Ylä-Savossa vielä pitkään.

Perheen yhdistäminen saa jäämään alueelle

Koko Ylä-Savon alueella asuu noin 1 200 vieraskielistä ihmistä. Painopiste kuntien välillä on muuttunut viime vuosina, kun esimerkiksi kuntiin saapuneet kiintiöpakolaiset ovat keskittyneet asumaan Iisalmeen.

Käytännön työtä koko alueella tekee Iisalmen kaupungin maahanmuutto- ja pakolaispalvelut.

Susanna Piippo kiertää paljon Ylä-Savon kuntia työssään. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Suomen rajojen ulkopuolelta tulevat ihmiset saattavat olla uudessa tilanteessa jännittyneitä ja välillä myös pelokkaita. Suurin osa aloittaa kuitenkin elämän uudessa maassa positiivisella uteliaisuudella ja avoimella mielellä. Tyypillistä on, että puolisoista toinen muuttaa ensin uuteen maahan ja perhe tulee perässä.

– Perheellisille tulijoille oman perheen saaminen uuteen maahan on hyvin tärkeää, Susanna Piippo maahanmuutto- ja pakolaispalvelusta kertoo.

Toiselle puolisolle saattaa olla jo tiedossa työpaikka, jolloin työlupaan tarvittava toimeentuloedellytys täyttyy. Tilanteeseen vaikuttavat jo töissä olevan puolison palkka ja perheen koko.

– Perheenyhdistämisen pitkä käsittelyaika voi turhauttaa ihmisiä todella paljon. Myös työnantajia, jos he joutuvat odottamaan työntekijää prosessin ajan, Piippo kertoo.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Aiheesta voi keskustella 8.11.2021 klo 23:een saakka.

Korjattu 7.11. klo 12.35: Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan tarvitaan Tilastokeskuksen mukaan noin 30 000 työikäistä vuoteen 2040 mennessä. Luvussa oli kirjoitusvirhe.

Lue lisää aiheesta työperäinen maahanmuutto:

.
.