Kymmeniä Kittilän kuntapäättäjiä syytettiin kosto- tai rankaisutarkoituksessa tehdyistä virkarikoksista – kaikki syytteet hylättiin

Syytettynä oli 39 Kittilän kuntapäättäjää. Syyttäjä vaati tuntuvia sakkorangaistuksia kuntapäättäjille, joiden katsoi halunneen rangaista Esa Mäkistä tai kostaa tälle. Myös asianomistaja Mäkisen korvausvaatimukset hylättiin.

Esa Mäkinen vaati korvaukseksi rikoksella aiheutetusta kärsimyksestä 18 kuukauden palkkaa vastaavaa summaa, eli 93 600 euroa korkoineen. Käräjäoikeus hylkäsi syytteiden ohella myös korvausvaatimukset ja velvoitti Mäkisen korvaamaan Kittilän kunnalle asianosaiskuluina 488 euroa. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Lapin käräjäoikeus on käsitellyt Kittilä-oikeudenkäynnin sivuhaaraa elo-syyskuussa. Kyseessä oli rikosasia, jossa syytettynä oli kymmeniä Kittilän kuntapäättäjiä. Heistä jokaista syytettiin ensisijaisesti virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Tänään perjantaina käräjäoikeus antoi päätöksensä asiassa: kaikki kuntapäättäjiin kohdistuneet syytteet hylättiin. Jo aiemmin käräjäoikeus oli hylännyt syytteen vanhentuneena neljän vastaajan osalta, ja lisäksi yhden vastaajan osalta syyttäjä oli perunut syytteen.

Syyttäjän mukaan Kittilän kunnanhallitus ja -valtuusto olivat vuosina 2015–2017 useissa tilanteissa poistaneet silloiselta hallintojohtajalta Esa Mäkiseltä, tämän virkaan keskeisesti kuuluneita tehtäviä. Syyttäjä katsoi, että näin oli toimittu kosto- tai rankaisutarkoituksella, koska Mäkisen toimintaan niin sanottuihin Eilavaara-laskuihin liittyen ei oltu tyytyväisiä.

Kosto- tai rankaisumotiivi jäi näyttämättä

Käräjäoikeus katsoi kuntapäättäjien tehneen päätöksiä, jotka todella vaikuttivat Mäkisen virkatehtävien sisältöön. Oikeuden mukaan jäi kuitenkin näyttämättä, että näiden päätösten takana olisi kosto- tai rankaisumotiivi. Samoin osoittamatta jäi, että kuntapäättäjät olisivat näin menetellessään ylittäneet harkintavaltansa tai tehneet menettelyvirheitä.

Nyt oikeus hylkäsi myös asianomistaja Esa Mäkisen korvausvaatimukset, jotka perustuivat syytteisiin. Mäkinen vaati vastaajilta korvaukseksi rikoksella aiheutetusta kärsimyksestä 18 kuukauden palkkaa vastaavaa summaa, eli 93 600 euroa korkoineen. Tämänpäiväisellä päätöksellään käräjäoikeus velvoitti asianomistaja Mäkisen korvaamaan Kittilän kunnalle asianosaiskuluina 488 euroa.

Esa Mäkinen ei kommentoi käräjäoikeuden ratkaisua omalta osaltaan. Hän ei myöskään kerro aikooko valittaa ratkaisusta hovioikeuteen.

Koska syytteet hylättiin, valtio velvoitettiin korvaamaan syytetyille asianosais- ja oikeudenkäyntikuluja. Puolustajien palkkiot jäävät niin ikään valtion maksettaviksi. Yhteensä tästä tulee valtiolle maksettavaa vajaat 300 000 euroa.

Ennen tätä ratkaisua Kittilän päättäjiä koskeva käräjöinti oli tullut maksamaan veronmaksajille pelkästään oikeudenkäyntikuluina noin 1,7 miljoonaa euroa. Summa nousi siis nyt kahteen miljoonaan euroon.

Helpottunut olo syytteiden hylkäämisestä

Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala on yksi syytteessä olleista kuntapäättäjistä. Hän ei ollut kuntapäättäjänä Kittilässä niinä vuosina, kun kunnanjohtaja Anna Mäkelä irtisanottiin. Potkuista käynnistyi Kittilän kuntapäättäjiä koskevien oikeusjuttujen päähaara.

Loppuvuodesta 2016 lähtien kunnanhallituksen puheenjohtajana toiminut Rajala oli se, jonka esityksestä kunnanjohtajan sijaistus siirrettiin Mäkiseltä toiselle kunnan virkahenkilölle.

Rajala kertoo olevansa helpottunut nyt, kun syytteet hallintojohtaja Mäkisen jutun osalta hylättiin.

– Vaikka olikin tiedossa, ettei tästä voi mitään saada. Tuntuu hullulta, että tällaisia lähdetään viemään oikeuteen, Rajala kommentoi.

Oikeuden ratkaisun odottaminen on ollut Rajalan mukaan henkisesti raskasta.

– Vielä raskaampaa se on ollut niiden osalta, jotka ovat olleet syytettynä kahdeksan vuotta, Rajala sanoo viitaten Kittilä-oikeusjuttujen päähaaraan.

Kittilän kunnanhallitusta ennen Rajalaa johtanut Timo Kurula on yksi näistä pisimpään syytteessä olleista päättäjistä.

– Meidän osalta voi sanoa, että jonkinlainen vastuu täytyy kyllä syyttäjälaitokseltakin vähitellen löytyä. Ei tällaista löysässä hirressä roikuttamista näin pitkään. Jossain vaiheessa täytyy tulla piste tällekin, Kurula sanoo.

Rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan Kittilä-käräjöintien lopputuloksilla on laajempaakin merkitystä. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Kostomotiivia on vaikea näyttää toteen

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo käräjäoikeuden ratkaisun ja myös Kittilä-käräjien pääjutun ratkaisun osoittavan, että kostomotiivia on vaikea näyttää toteen oikeudessa.

Aiemmin kunnanjohtaja Anna Mäkelän potkujen päätöksentekoa koskeneessa oikeusjutussa sekä käräjäoikeus että hovioikeus vapauttivat päättäjät virkarikossyytteistä. Vastikään korkein oikeus päätti olla antamatta Anna Mäkelälle enää valituslupaa, ja tästä päähaarasta käsitellään korkeimmassa oikeudessa ainostaan kunnanhallituksen päätöksentekoa ennen kunnanjohtajan irtisanomisprosessin alkamista.

Tolvasen mukaan kostosta motiivina tulee usein oikeusjutuissa väitteitä, mutta harvoin sitä voidaan näytöllä todentaa.

– Sen toteen näyttäminen on aika hankalaa. Jos esitetään joku vaihtoehtoinen syy, niin kysymyksestä voi jäädä varteenotettava epäily, että syynä oli kostomotiivi. Kynnys tuomitsemiseen on korkea, Tolvanen sanoo.

Kittilä-käräjillä laajempikin merkitys

Vaikka Kittilän päättäjät vapautettiin syytteistä sekä hallintojohtaja Mäkisen että aiemmin kunnanjohtaja Mäkelän tapauksessa, se ei Tolvasen pohdinnassa välttämättä tarkoita sitä, että oikeusprosessi olisi ollut hyödytön.

– Kyllä nämä ovat kalliiksi tulleet, ja lopputulema oli tämä. Mutta voihan olla, että nämä oikeudenkäynnit piti käydä, jotta voitiin vetää rajaa siitä, missä kulkee luottamusmiesten rikosvastuun raja, Tolvanen sanoo.

Tolvanen muistuttaa, että käräjöinnin mielekkyys ei synny siitä, että joku tuomitaan rikoksesta. Yhtä hyvä lopputulema on se, että todetaan ettei rikosta tapahtunut. Esimerkiksi Kittilän tapauksessa kuntapäättäjien tuomitseminen virkarikoksesta päätöksenteossa olisi voinut laajemmin johtaa siihen, että kuntapäättäjäksi ryhtymisen kynnys kasvaa.

– Jos rikosvastuuta aletaan kovin alhaisilla kriteereillä soveltamaan luottamushenkilöihin, niin vaarana on ettei luottamustoimiin enää uskalleta lähteä, Tolvanen sanoo.

Kuntapäättäjät ovat maallikoita, kun taas kunnan virkamiehet ovat tehtäväänsä koulutettuja palkansaajia. Näin ollen virkarikoksen kynnyksen täytyy olla luottamusmiehillä korkeampi, Tolvanen sanoo.