Hyppää sisältöön

Tutkimus: Influenssa on tartuttavimmillaan nollakelillä, koronavirus tarttuu herkimmin +10 asteessa

Sään vaikutuksia koronaan on tutkittu koronakeväästä 2020 lähtien. Alussa oletettiin, että influenssa ja koronavirus leviäisivät hyvin samankaltaisesti. Tutkimus osoitti leviämisolosuhteissa kuitenkin eroja.

Oulun yliopistossa tutkittiin vuonna 2004-2005 varusmiesten influenssatartuntoja. Osoittautui, että erityisesti nopea lämpotilan lasku lisäsi influenssatartuntoja. Tartuttavin sää oli nollakelin molemmin puolin. Kuvassa alokaskoulutettavia Santahaminassa 3.3.2021. Kuvituskuva. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Hiljattain julkaistun laajan kansainvälisen tutkimukseen mukaan (siirryt toiseen palveluun) pandemian leviämisvaiheessa sään vaikutukset virustartuntojen leviämiseen eivät olleet kovin suuria. Sen sijaan tutkimuksessa voitiin selvästi osoittaa, miten erilaiset suojautumiskeinot ovat vähentäneet merkittäväksi koronan leviämistä.

Aineisto on kerätty 26 maasta 409 paikkakunnalta, maailman kaikista ilmastovyöhykkeistä. Tutkimuksessa oli mukana aineistoa myös Suomesta. Aineisto kattaa 44 prosenttia maailman raportoidusta koronatapauksista.

Tutkimus on tehty aineistolla, jossa viruksen vastustuskyky on väestössä ollut vielä alhainen ja rokotuksia ei ole vielä ollut käytössä. Ilman ulkolämpötilalla tai ilmankosteudella ei näyttäisi olevan vaikutusta koronaviruksen tarttumiseen ja leviämiseen samalla tavoin kuin perinteisillä influenssaviruksilla.

Vaikka säällä oli vähäinen vaikutus leviämisvaiheen kokonaistilanteeseen, jotain kuitenkin havaittiin, kun tarkasteltiin koronan tarttuvuutta kuvaavaa R-lukua suhteessa lämpötilaan: tutkimuksessa todettiin, että R-luku kasvoi ensin +10 celciusasteeseen saakka ja laski sitten lämpötilan noustessa + 20 asteeseen. Voimakkainta leviäminen oli noin 8–18 celsiusasteen välillä.

– Näyttää siltä, että tämän aineiston perusteella kaikista tartuttavin lämpötila on +10 astetta. Tartuttavuus vähenee lämpötilan noustessa ylöspäin 20 asteeseen ja se vähenee myös silloin, kun ilma kylmenee nollan suuntaan, kuvailee kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta.

Kokonaisuudessa tutkimus arvioi, että interventioiden vaikutus oli kuusi kertaa voimakkaampi kuin kymmenen asteen lämpötilan aiheuttama leviämisvaikutus.

Jaakkola arvioi, että kun pandemian leviämisvaiheesta siirrytään rauhallisempaan vaiheeseen, on mahdollista, että voimakkaampien vaikutusten loiventuessa aiemmin taka-alalla olleen sään merkitys tartuntojen leviämisessä tulee vahvistumaan.

– Oma näkemykseni on, että pandemian alkuvaiheessa oli joukko muita tekijöitä, jotka vaikuttivat voimakkaasti leviämiseen. Näitä ovat erilaiset suojautumisinterventiot ja se, kuinka laaja osa väestöstä on immunisoitunut aluksi infektion kautta ja lopulta rokotusten kautta.

Sää vaikuttaa moneen tekijään

Sään vaikutukset ovat monen tekijän summa. Se vaikuttaa itse virukseen lämpötilan kautta, ihmisen vastustuskykyyn ja ihmisten käyttäytymiseen.

– Sää vaikuttaa viruksen leviämiseen ja sen tartuttavuuteen. Se vaikuttaa myös hengitysteiden herkkyyteen ja meidän käyttäytymiseemme. Nämä kaikki yhdessä muodostavat säävaikutuksen.

Influenssavirus reagoi lämpötilaan toisin kuin koronavirus. Aiemmissa influenssaa koskevissa varusmiehillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu yhteys ulkoilman lämpötilan laskun ja infektioiden välillä. Toisin sanoen lämpötilan taso ei ole tartuntojen leviämisen kannalta niin merkityksellinen, mutta kun lämpötila putoaa, se lisää infektioita.

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että influenssan infektioriski oli korkeimmillaan miinus viiden ja plus viiden asteen välillä. Alunperin tutkijat olettivat tämän pätevän myös koronaviruksen kohdalla.

– Influenssavirusinfektiot ovat vuodenaikaisvaihtelua seuraavia ja niitä esiintyy tyypillisesti talvikautena. Näin on jatkunut vähintään sata, jos ei satoja vuosia ja tässä on syntynyt jonkinlainen tasapaino. Oletimme, että mikäli tässä on samankaltaisuutta, niin kevään ja kesän saapuessa epidemian pitäisi vähentyä samalla tavoin kuin influenssan. Tästä ei saatu selvää vahvistusta.

Tutkimusta jatketaan Suomessa

Professorin mukaan on oletettavaa, että sään vaikutus vaihtelee ilmastotyypeittäin. Ajan myötä koronainfektiosta voi tulla myös enemmän kausi-infektion kaltainen, jolloin infektioita tulee ja menee.

– Tuolloin sää saattaa vaikuttaa voimakkaamminkin siihen, miten epidemiat leviävät.

Tutkimus jatkuu Suomessa. Jaakkolan mukaan Oulun yliopistossa on tarkoituksena analysoida kahden koronavuoden aikana kertynyt aineisto, ja arvioida myös kausi- eli vuodenaikaisvaihtelun merkitystä nykyistä paremmin.

Sään vaikutuksissa koronavirukseen on vielä paljon tutkittavaa. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, miten lämpötilan nopea lasku vaikuttaa koronaviruksen tartuttavuuteen luonnossa.

– Samalla on toivottavasti mahdollista tarkastella eri virusvarianttien reagointia säähän, Jaakkola lisää.

Lue myös:

Täältä löydät kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.