Kemissä uskotaan matkailun uuteen nousuun, vaikka epäilijöitäkin riittää – kaupunkivetoisen yhtiön rinnalle halutaan myös yksityisiä toimijoita

Jäänmurtajastaan ja lumilinnastaan tunnettu Kemin Matkailu Oy on toiminut kaupunkivetoisesti yli 30 vuotta. Kun yhtiö pääsi vihdoin tekemään miljoonien liikevaihtoa ja investoimaan isosti, tuli korona ja ajoi yhtiön kassakriisiin. Teollisuuskaupungissa matkailu hakee vielä hyväksyntää, eikä sen tukeminen kaupungin varoista ole kaikkien mieleen edes maailmanlaajuisen pandemian takia.

Matkailuyhtiö on investoinut viime vuosina voimakkaasti ympärivuotiseen lumilinnaan sekä lasihuviloihin. Yhtiö myös osti matkailujäänmurtaja Sampon Kemin satamayhtiöltä vajaalla miljoonalla eurolla. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Märkä loska ei enää kastele nahkakenkää Kemin Mansikkanokan rannassa. Marraskuun alun sää on ollut sateinen ja sumusta sakea jo viikkotolkulla, mutta nyt jo pakastaa. Ensi yönä ehkä näkyy revontulia.

Kaksi ja puoli vuotta sitten valmistuneen ympärivuotisen lumilinnan parkkipaikka on ollut pitkin syksyä puoliksi täynnä. Kokousmatkailijat näyttävät pikkuhiljaa palanneen.

Rannassa sijaitsevat lasihuvilat sen sijaan ovat yhä vajaakäytöllä, Metsä Fibren jättimäinen sellutehdastyömaa on tosin tuonut paikkakunnalle työmatkalaisia.

Normaalitilanteessa matkailuväki odottaisi tulevaa kautta luottavaisin mielin, sillä talvi tulisi varmasti. Ja niin tulisivat myös ulkomaalaiset turistit.

Heistä suurimpana ryhmänä aasialaiset, jotka revontuli-innostuksissaan asuttaisivat ympärivuotisen lumilinnan kyljessä sijaitsevat lasihuvilat ja seilaisivat jäiden ryskyessä matkailujäänmurtaja Sampon kyydillä kohti uusia elämyksiä.

Matkailubisneksen näkökulmasta marraskuussa 2021 täysin varmaa on kuitenkin vain talven tulo.

– Paljon on kiinni lähtömaiden matkustusrajoitteista. Vahvistamattomia ja vahvistettuja varauksia tulevalle kaudelle on nyt 40-50 prosenttia siitä määrästä, mistä putosimme, kertoo Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen.

Korona iski investointien päälle

Kaupungin omistaman Kemin Matkailu Oy:n kasvuvauhti ennen koronaa oli kovaa.

Kasvun rohkaisemana yhtiö rakensi juuri pandemian kynnyksellä reilut kymmenen miljoonaa euroa maksaneen ympärivuotisen lumilinnan omalla pääomallaan ja pankin lainarahalla, josta velkaa on nyt reilut seitsemän miljoonaa euroa.

Linnan valmistumisvuonna 2019 yhtiö teki 6,5 miljoonan euron liikevaihdon. Seuraavana vuonna korona pisti maailman kiinni. Suuret velat ja tulojen tyrehtyminen ei ole hyvä yhtälö.

Ilman koronaa vuosi 2020 olisi ollut liikevaihdoltaan matkailuyhtiön tähän asti paras. Kausi loppui alkuunsa, mutta liikevaihto ylsi silti 3,5 miljoonaan euroon.

– Kaikki kävi nopeasti. Tammi-helmikuun vaihteessa oli kiinalaisten uusivuosi ja matkailijoita kaupungissa todella paljon. Helmikuussa Kiina alkoi rajoittaa ryhmämatkoja, peruutuksia tuli ja maaliskuussa meidän toiminta meni kiinni, Susanna Koutonen muistelee alkuvuotta 2020.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Mansikkanokalla sijaitsevat 38 lasihuvilaa yhtiö rakensi oman pääomansa turvin ilman velkarahaa. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kaupungin apua on tarvittu

Pääosin aasialaisten matkailusta tulonsa saaneen matkailuyhtiön tilanne on kieltämättä haasteellinen, sillä velkaa on paljon ja ulkomaalaisten tuloon liittyy vielä epävarmuutta.

– Ihan samalla lailla tämä korona on kohdellut meitä kaikkia matkailualan toimijoita. Haasteita on vielä ennen kuin talous on korjattu, mutta töitä tehdään kovasti sen eteen, Susanna Koutonen kertoo.

Kemin Matkailu Oy on saanut valtion kustannustukea 700 000 euroa, mutta se on tullut useiden kuukausien viiveellä eikä ole kattanut kaikkia kuluja. Business Finlandin myöntämiin tai muihinkaan kehitystukiin ei kaupunkiomisteisella yhtiöllä ole ollut mahdollisuuksia.

Kaupunki ei ole antanut avustusta eli "ilmaista rahaa" matkailuyhtiölleen vuosiin. Takauksia ja lainaa omistaja on myöntänyt sille tällä hetkellä 2,7 miljoonan euron edestä. Viimeisin koski jäänmurtaja Sampon telakointikustannuksia.

– Tätä akuuttia tilannetta meidän on välttämätöntä tukea, että päästään eteenpäin. Taloussuunnitelmakaudella vuodelle 2024 on jo aika vahvat odotukset myöskin siitä, että rahavirta kääntyy takaisin tytäryhtiöstä konserniin, niin kuin sen pitää ollakin, sanoo kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.

Usko matkailuun on teollisuuskaupungissa vielä tiukassa

Kemin kaupungin päättäjät ovat linjanneet elinkeinostrategiassa, että kaupungin kärkihankkeita ovat matkailu ja kiertotalous.

Osa kaupunkilaisista kritisoi sitä, että kaupunki tukee koronasta kärsinyttä omaa yhtiötään. Keskustelu sosiaalisessa mediassa ryöpsähtää heti, jos päätetään matkailuyhtiön tuesta. Arvostelua saa yhä sekin, että yhtiö on kaupungille tulouttamisen sijaan investoinut saamillaan miljoonavoitoilla.

Liikevaihdollisesti hieman pienemmälle, isoa laajennusta tekevälle Kemin satamayhtiölle kaupunki takaa tällä hetkellä 33 miljoonan euron lainaa. Myös satama on kokenut ison notkahduksen tuloissaan Stora Enson Veitsiluodon tehtaan lopettamisen vuoksi.

Kaupungin ottama riski sataman investoinnista ei ole kuitenkaan poikinut arvostelua somessa tai epäilystä siitä, etteikö velkaa pystyttäisi maksamaan, vaikka velan määrä on matkailuyhtiöön nähden moninkertainen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Toimitusjohtaja Susanna Koutonen sanoo, että yhtiön kasvu on ulkomaalaisten ja varsinkin aasialaisten matkailijoiden ansiota. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kasvu on tehty talvella ja siinä on onnistuttu

Toimitusjohtaja Susanna Koutosen mielestä Kemin Matkailu Oy on vuosien varrella onnistunut liiketoiminnassaan keskittymällä omiin vahvuuksiinsa. Pyrkimyksenä on ollut kasvaa, jotta toiminta jossain vaiheessa sataisi hyötyä koko kaupungin laariin.

Arvostelijoiden mielestä kaupunkivetoinen yhtiö on touhuillut liikaa itsekseen. Susanna Koutonen tähdentää, että Kemin Matkailu Oy ei ole alueellinen Visit-organisaatio eikä sen tehtävänä ole esimerkiksi vastata koko alueen matkailumarkkinoinnista.

– Kasvu on tehty talvella ulkomaalaisilla matkailijoilla. Ilman sitä volyymia ja ostovoimaa ei olisi tullut kasvua, ei olisi lumilinnaa eikä Sampoa. Koska yhtiötä on kasvun lisäksi ollut pakko pitää kunnossa, emme mitenkään ole voineet tuottaa kaikille palveluita.

Esimerkiksi vuonna 2017 yhtiö teki 7,2 miljoonan euron liikevaihdon ja tulosta reilusti yli miljoona euroa. Palkkoja maksettiin 1,3 miljoonan euron edestä ja veroja yli 300 000 euroa.

Kuluvana vuonna matkailuyhtiö tekee historiallisen noin miljoonan euron tappion, joka koostuu suurimmaksi osaksi poistoista eli kirjanpitoon merkittävistä investointien kuoletuksista. Tappion ja huonon kassatilanteen syynä on korona.

Ensi vuonna yhtiö arvioi varovasti pääsevänsä 3-4 miljoonan euron liikevaihtoon. Ympärivuotisen lumilinnan uskotaan houkuttelevan esimerkiksi kokous- ja työpaikkamatkailijoita, mutta yhtiön liiketoiminnassa suurin merkitys on Susanna Koutosen mukaan yhä talvella ja ulkomaisilla matkailijoilla.

– Meidän isoin vetovoimatekijä täällä on jäätynyt meri, mitä muilla ei Lapissa ole. Jäänmurtajaristeily ei ole kotimaisen perhematkailun vetonaula, mutta Sampo kiinnostaa maailmalla ja se on koko ajan tuonut noin puolet yhtiön liikevaihdosta.

Lue myös:

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen mukaan Mansikkanokan hotellihanke ja matkailuvaunualue kiinnostaa nyt sijoittajia. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kesämatkailu tarvitsee uusia vetonauloja

Kemissä ollaan nyt laatimassa matkailun toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on saada mukaan uusia yksityisiä yrityksiä erityisesti kesämatkailuun.

Tavoitteena on, että ohimenevä liikenne saadaan pysähtymään Perämeren pohjukkaan myös silloin, kun meri on sulana ja eteläisessäkin Lapissa on yötön yö.

Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen mukaan kaupunki käy parhaillaan neuvotteluja yksityisten sijoittajien kanssa lumilinnan kylkeen rakennettavasta hotellista ja matkailuvaunualueesta. Lumilinnaan on suunnitteilla myös kulttuuritilaa.

– Nyt kun kiinnostus on herännyt, Mansikkanokan alueesta voidaan päästä kehittämään yhtenäinen kokonaisuus, joka palvelisi myös kesämatkailua ja toisi lisää mahdollisuuksia alueen yrityksille.

Matti Ruotsalaisen mielestä Kemin sijainti meren äärellä ja matkailualue ruutukaava-alueella lähes keskustassa on ehdoton valtti.

– Meillä on nykyisen matkailuyhtiön keskeiset keihäänkärjet, joiden rinnalle tarvitaan uusia vetonauloja. Alueen toimijoiden pitää tietää, mitä yhteistyöltä odotetaan. Tärkeintä on yhteinen päämäärä.

Toimitusjohtaja Susanna Koutosen mukaan ympärivuotisen lumilinnan markkinointityö jäi paljolti pandemian jalkoihin, mutta sekin työ aiotaan nyt viedä loppuun.

– Kemin Matkailu on investoinut kaupunkiin hienot isot tilat. Me emme yhtiönä ole tapahtumajärjestäjä, mutta tarjoamme puitteet ja toivotamme tuon alan ammattilaiset tervetulleeksi.

Lisää aiheesta: