Hoivakotien huono johtaminen on lähes hoitajapulan veroinen ongelma – Mikkelissä vanhukset eivät saunoneet viikkoihin kun työntekijöille riitti

14 prosenttia hoivakodeista on viranomaisten erityistarkkailussa. Valviran mukaan ongelmien taustalla on usein epäonnistunut johtaminen. Se vaarantaa arjen ja asiakkaat.

Essoten palveluesimies Pirjo Ollikainen ruokkii vanhusta Vaarinsaaren hoivakodissa Mikkelissä.
Useissa hoivakodeissa esihenkilönä toiminut Pirjo Ollikainen sanoo, että niin työntekijä kuin omainenkin havaitsee hoivakodin hyvän ilmapiirin helposti.

Kaksi kuukautta sitten mikkeliläisessä vanhusten hoivakoti Pietarinpirtissä koettiin dramaattinen hetki: valvova viranomainen keskeytti yksityisen hoivakodin toiminnan asukkaiden turvallisuuden vaarantumisen takia.

Asukkaat saivat ruuan ja lääkkeet, mutta muuhun hoitoon ja huolenpitoon ankarasti alimitoitettu henkilökunta ei pystynyt. Vanhukset eivät esimerkiksi päässeet viikkokausiin saunomaan, ja omaiset auttoivat hoitajia pesemisessä.

Valvova viranomainen oli seurannut Pietarinpirtin toimintaa jo pitkään. Hoivakodin arkisten asioiden takkuilun taustalla oli nähtävissä isompi juurisyy: hoivakodin johtaminen oli retuperällä.

Se on ongelma, johon viranomaiset törmäävät vanhustenhoidon valvonnoissa jatkuvasti.

Hoivakodin johto ei saapunut paikalle edes viranomaisen pyynnöstä

Pietarinpirtin työntekijät itse tekivät aluehallintovirastoon ensimmäisen epäkohtailmoituksen tämän vuoden alussa. Hoitajat eivät tienneet perustehtäviään ja eivät saaneet vastauksia kysymyksiinsä hoivakodin johdolta. Hoitajat olivat olleet yhteydessä myös esihenkilönsä esihenkilöihin, mutta ylempi johto oli kieltänyt heitä ottamasta yhteyttä.

Tiedot perustuvat aluehallintoviraston tarkastusraporttiin (siirryt toiseen palveluun), sillä hoitajat eivät halua puhua epäkohdista julkisesti. Myöskään Pietarinpirtin johto ei kommentoi tapahtumia.

Viranomainen piti Pietarinpirtin työntekijöiden yhteydenottoja hoivakoidin tilanteesta aiheellisina. Hoivakodin johdolla oli ollut samanlaisia vaikeuksia toiminnan pyörittämisessä jo vuonna 2017. Kuva: Niko Mannonen

Vuoden 2021 aikana syksyyn mennessä aluehallintovirasto sai useita epäkohtailmoituksia Pietarinpirtin toiminnasta niin työntekijöiltä kuin vanhusten omaisilta. Valvontakäynneillä kävi ilmi, ettei edes perushoiva toteutunut riittävän hyvin.

Näin tilannetta kuvaillaan raportissa toiminnan keskeyttämisen kynnyksellä:

“Saunat, viriketoiminta ja ulkoilut eivät ole toteutuneet pitkään aikaan. Kaikkia asukkaita ei ole voitu viedä wc-tiloihin, koska ei ole tarvittavaa välineistöä. Yksiköstä puuttuu myös muita hoitovälineitä: koko yksikössä on yksi kuumemittari, ei asianmukaisia haavanhoitovälineitä, osa sängyistä on rikki. Henkilöstö kertoi, että he joutuvat lainaamaan verensokerimittaria asiakkaalta, koska yksikössä ei ole omaa.

Tilanne on jatkunut kuukausia, jopa vuosia ja hoitajat ovat joutuneet selviytymään itse, kun kukaan ei ole ottanut vastuuta tilanteesta. “

Huono työilmapiiri heijastuu ensimmäisenä hoivakodin viriketoimintaan. Pietarinpirtissä vanhukset eivät esimerkiksi päässeet ulkoilemaan hoitajapulan takia. Kuva: Niko Mannonen

Kun Pietarinpirtin toiminta lopulta keskeytettiin, paikalle ei tullut ketään hoivakodin johtoportaasta. Tarkastuskäynnistä oli ilmoitettu etukäteen. Kun johto lopulta tavoitettiin, vahvistui viranomaisten näkemys: asiakkaita ei voida hoitaa turvallisesti.

Pietarinpirtin tapahtumat ovat malliesimerkki siitä, miten pahasti hoivakodin arki voi nyrjähtää huonon johtamisen seurauksena. Tapauksena se ei ole ainoa laatuaan.

Esihenkilöt ja alaiset tekevät kunnianloukkaussyytteitä toisistaan

Aluehallintovirastoilla on parasta aikaa erityistarkkailussa 267 hoivakotia. Näistä hoivakodeista on tehty kanteluita, epäkohtailmoituksia tai ne ovat muulla tavoin herättäneet valvovan viranomaisen huolen. Kaikkiaan Suomessa on 1891 vanhusten ympärivuorokautista hoitoyksikköä. Huolta herättäviä paikkoja on siis 14 prosenttia kaikista.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan suurimmat syyt viranomaisen puuttumiselle hoivakodin toimintaan ovat hoitajien riittämättömyys sekä ongelmat toiminnan ja omavalvonnan johtamisessa. Ylitarkastaja Mari Saramaa kertoo, että esihenkilötyön onnistuminen on hyvän hoidon edellytys.

Valvontakäynneillä arjen organisoinnin ongelmat tulevat esiin nopeasti.

– Ei tunneta henkilökuntaa, ei asiakkaita. Valvontatilanteessa ei ihan konkreettisesti pystytä antamaan luotettavaa selvitystä toiminnasta. Siinä on vaarassa asiakasturvallisuus, Saramaa sanoo.

Pietarinpirtissä 17 työntekijää allekirjoitti vetoomuksen, jolla he vaativat esihenkilön vaihtoa. Tosiasiassa hoivakodin ongelmat olivat alkaneet jo paljon ennen vaatimuksien kohteena olleen johtajan aikaa: jo Pietarinpirtin aiempi esihenkilö sai pari vuotta sitten tuomion työturvallisuusrikoksesta uhkailtuaan hoitajia nylkemisellä ja kuristamisella.

Hoivakodin johtoportaan ja työntekijöiden tulehtuneilla välillä on siis pitkät juuret. Parasta aikaa poliisi tutkii Pietarinpirtin esihenkilön ja työntekijöiden toinen toisistaan tekemiä kunnianloukkaussyytteitä.

Asiantuntijan neuvo: keskittykää työhön ja määritelkää tavoitteet

Tampereen yliopiston viestinnän apulaisprofessori Leena Mikkola on tutkinut sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjä. Mikkola kertoo syntipukki-efektistä, jonka valtaan työyhteisö voi ajautua.

Työyhteisössä koetaan, että on yksi, tietty hankala ihminen, josta eroon pääsemällä tilanne helpottuisi. Kun kyseinen henkilö lähtee, tilalle löytyy pian uusi syntipukki.

– Työyhteisössä on tiedostamattomia sääntöjä ja oletuksia, jotka ohjaavat toimintaa ja vuorovaikutusta. Vaikka niitä ei tiedosteta, niiden pohjalta toimitaan ja ne vahvistuvat entisestään, Mikkola sanoo.

Tampereen yliopiston viestinnän apulaisprofessori Leena Mikkola myöntää, että joskus pomon vaihtokin on paikallaan. Kuva: Niko Mannonen

Mikkola pitää sosiaali- ja terveysalan johtamisen keskeisenä ongelma sitä, että niin esihenkilön kuin työntekijän roolia pidetään yksilön suorituksena. Silloin ihmisten persoonallisuuksien merkitys työyhteisössä korostuu.

Oletukset toisten luonteenpiirteistä aiheuttavat ihmisten luokittelua, ja se vääristää vuorovaikutusta.

– Kunta-alalla on jopa koulutettu työyhteisöjä tunnistamaan toinen toistensa persoonallisuudet. Se ei vie mihinkään.

Yksilöiden ja persoonallisuuksien korostaminen voi johtaa myös siihen, että kuvitellaan jonkun olevan luonnostaan hyvä pomo ja toisen mahdoton. Hyvä johtajuus ei kuitenkaan ole synnynnäistä, vaan joukko viestintäkoulutuksella opittavia taitoja.

– On haastava tehtävä johtaa hoiva-alan yksikköä, mutta ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Aika pienellä vuorovaikutuksen treenaamisella voi oppia paljon, Mikkola sanoo.

Mikkola on ollut ratkomassa vuorovaikutusongelmia useissa hoivakodeissa. Tässä hänen neuvonsa tilanteen korjaamiseksi:

  1. Puhukaa töistä ja määritelkää yhteinen maali: “Työntekijöillä voi olla hyvin erilaiset oletukset, mikä on hoivakodin perustehtävä. Aloittakaa kysymällä, mikä on tärkein tehtävämme? Mitä tarkoitamme asiakkaalla? Entä hoivalla? Etsikää yhteinen ymmärrys asioille. Kuulostaa naiivilta, mutta monesti ihmiset ovat ihan hukassa näiden kanssa. ”
  2. Vähentäkää tunteista puhumista: “Usein tulehtuneessa työyhteisössä jauhetaan, miltä mikäkin kenestäkin tuntuu ja miten kukakin tulee kenenkin kanssa toimeen. Fokus pitää saada pois yksilöistä ja tulehtuneista vuorovaikutussuhteista. Se pitää saada työhön, sen takia työelämässä ollaan.”
  3. Sopikaa, miten tieto kulkee: “ Ongelmat usein limittyvät siihen, ettei tieto kulje. On olemassa virallinen tiedotusjärjestelmä, mutta lisäksi on lippulaput jääkaapin ovessa, joku kirjoittaa vihkoon ja kuka minnekin. Täytyy varmistaa, että kaikki tietävät yhteiset tiedonkulun kanavat.”
  4. Sopikaa etukäteen, mistä palavereissa puhutaan: “Jos on tulossa palaveri, kaikkien pitää tietää, mitä siellä käsitellään. Muuten pelätään, mitä on vastassa. Jos palaverissa nousee tärkeä asia esille, sitä ei ratkaista siinä, vaan sovitaan seuraava palaveri, missä asiaa ratkotaan.”

Hierarkia joutaa romukoppaan

Kun viranomaiset keskeyttivät Pietarinpirtin toiminnan, vanhuksia ei siirretty asumaan muualle vaan julkisen palvelun kuntayhtymä Essote otti hoivakodin pyörittämisen kontolleen. Moni ovet paukkuen Pietarinpirtistä lähtenyt hoitaja palasi silloin työpaikalle.

Pietarinpirtin arkea johtamaan tuli pitkään julkisen puolen hoivakodeissa esihenkilönä toiminut Pirjo Ollikainen. Hän on työskennellyt useissa muutoksen kourissa olleissa hoivakodeissa.

Hoivakoti Pietarinpirtin uusi esihenkilö Pirjo Ollikainen haluaa vaikuttaa omalla esimerkillään johtamalla: "En ole ikinä ajatellut, että voi kamala, miten tästä selvitään". Kuva: Niko Mannonen

Ollikainen ei halua puhua Pietarinpirtistä, sillä menneet sotkut eivät kuulu hänelle. Epäkohtiin puuttumisen hän kokee silti vastuukseen.

– Niihin pitää olla rohkeutta puuttua. Se ei hirvitä, sillä teen työtä omana itsenäni ilman rooleja.

Monet sote-alan työpaikat kantavat historiasta kumpuavaa hierarkiaa yhä taakkanaan. Samaan aikaan hoitajien rooli on muuttunut kutsumustyötä tekevästä aputyövoimasta asiantuntijoiksi. Heitä ei voi johtaa samoin kuin 30 vuotta sitten.

Ollikainen kyseenalaistaa, onko hierarkia lainkaan tarpeen hoivakodissa. Ollikaisen mielestä hänen nimikkeellään ei ole väliä, kunhan työyhteisö tietää yhteisen suunnan.

– Meillä on vain erilaisia työtehtäviä ja jokaisella on oma osaamisalueensa.

Johtamisella on osansa myös hoitajapulan ratkaisemisessa. Hyvällä työilmapiirillä on suuri vaikutus siihen, miten houkutteleva työpaikka on. Ollikainen on huomannut , että etenkin opiskelijat vievät tehokkaasti sanaa eteenpäin niin hyvässä kuin pahassa.

Lopulta eniten hoivakotien ilmapiiristä nauttivat tai kärsivät ne, jotka asuvat siellä.

– Asiakkaiden hyvinvoinnin takia me olemme täällä. Se on tärkein asia, Ollikainen sanoo.

Lue seuraavaksi: