Tällä viikolla tapahtui rahapolitiikan "käännepiste", mutta markkinoilla se ei näkynyt – onko osto-ohjelmien alasajo pelättyä helpompaa?

OP:n toimitusjohtaja Timo Ritakallio luonnehtii Fedin ilmoitusta osto-ohjelman supistamisesta "odotetuksi käännepisteeksi". Myös Nordean Tuuli Koivu pitää sitä virstanpylväänä koronatoipumisessa. Suurta kuvaa päätös ei kuitenkaan muuta.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell sanoi, että keskuspankki on valmis punnitsemaan osto-ohjelman vähentämistä ja vähentämisen vauhtia maan talouskehityksen mukaan. Kuva: Lehtikuva

Tämän viikon keskiviikkoa voi pitää merkkipaaluna pandemia-ajan rahapolitiikassa.

Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) pääjohtaja Jerome Powell kertoi keskiviikkoiltana Suomen aikaan, että massiivisen koronaviruspandemiaan liittyvän elvytysohjelman keventäminen alkaa tässä kuussa. Fed leikkaa ohjelmaa 15 miljardilla dollarilla kuukaudessa.

Keskuspankki on ostanut koronakriisin puhkeamisen jälkeen markkinoilta pääasiassa Yhdysvaltojen liittovaltion joukkovelkakirjoja kuukausittain vähintään 120 miljardin dollarin arvosta. Ohjelman on ollut tarkoitus lieventää pandemian aiheuttamia vaurioita taloudessa. Fed perustelee joukkovelkakirjalainojen ostojen leikkaamista sillä, että maan talous on kriisin jäljiltä nyt tukevassa kasvussa.

Finanssiryhmä OP:n toimitusjohtaja Timo Ritakallio luonnehtii Fedin päätöstä "odotetuksi käännepisteeksi".

Tästä lähtien markkinat alkavat vielä tarkemmin lukea viestejä siitä, missä tahdissa ostoja vähennetään ja missä vaiheessa ohjauskorkoa muutetaan, Ritakallio sanoo.

– Markkinoilla moni ajattelee niin, että nyt kun ollaan aika hyvässä talouskasvussa, pitäisi tehdä näitä toimenpiteitä. Kun seuraava laskusuhdenne on edessä, olisi sitten varaa lisätä arvopaperiostoja ja mielellään myös laskea korkoja. Sen takia nyt pitäisi ehtiä lopettaa poikkeukselliset toimet ja saada vähän korkojakin nostettua.

Keskuspankkiireilla on edessä tasapainoilua, toteaa OP:n toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Pankkikonserni Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu pitää Fedin päätöstä niin ikään yhtenä virstanpylväänä koronatoipumisessa. Hänen mukaansa odotuksena on, että Fed nostaa ohjauskorkoaan jo ensi vuonna.

– Suhteutettuna rahapolitiikan yleisilmeseen, ei tämä [keskiviikkoinen ilmoitus] kuitenkaan tule kertaheitolla rahoitusolosuhteita muuttamaan, Koivu sanoo.

Rahapolitiikka on jo ollut pitkään kevyttä. Keskuspankit ovat vuosia pyrkineet saamaan taloutta vauhtiin matalilla koroilla ja ostamalla markkinoilta arvopapereita.

Ritakallio painottaa, että Fedin ilmoituksen merkittävyyttä pystytään arvioidaan tarkemmin vasta, kun nähdään mitä tästä seuraa.

– Ei ole tapahtunut mitään niin dramaattista, että se muuttaisi lähikuukausina talous-, korko- tai valuuttakehitystä, Ritakallio sanoo.

Keskuspankki onnistui viestinnässään

Yhdysvaltojen keskuspankkia pidetään yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa maailman vaikutusvaltaisimpana keskuspankkina. Siksi sijoittajat seuraavat sen päätöksiä tarkkaan.

Keskiviikkoinen ilmoitus ei kuitenkaan juuri näkynyt markkinoilla. Osakkeiden arvot eivät heilahdelleet. Keskeiset yhdysvaltalaiset kurssikehitystä seuraavat indeksit avautuivat perjantaina nousuun.

Tämä kertoo siitä, että päätöstä ohjelman leikkaamisesta osattiin odottaa. Fed on siis onnistunut viestinnässään, sanoo Koivu.

Yhdysvaltojen koronaelvytys ja poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka osto-ohjelmineen ja mataline korkoineen ovat näkyneet markkinoilla osakkeiden arvon nousuna. Pelkona on ollut, että nyörien kiristäminen tapahtuu liian nopeasti ja synnyttää markkinoilla sekasortoa.

Näin tapahtui vuonna 2013, jolloin Fedin silloinen pääjohtaja Ben Bernanke yllättäen ilmoitti finanssikriisin jälkeisten arvopaperiostojen supistamisesta. Osakemarkkinat sukelsivat tämän seurauksena.

Nordean Tuuli Koivun mukaan EKP tuskin seuraa Fediä korkopäätöksissään vaan sovittaa päätöksensä euroalueen olosuhteisiin. Kuva: Mikko Koski / YLE

Onko pelko äkkiliikkeistä osoittautunut tällä erää turhaksi? Voiko ohjelmien supistaminen olla nyt helpompaa?

– Yhdysvaltojen osalta ehkä näin, mutta on mahdotonta tehdä tässä vaiheessa sellaista johtopäätöstä, että tämä kiristyssykli olisi jotenkin helpompi. Varmasti vanhoista virheistä on paljon opittu ja se auttaa viestintäpuolessa, Koivu sanoo.

Helpotusta ei odota myöskään Ritakallio.

– Ei mielestäni [voi sanoa, että olisi helpompaa]. Inflaatiopaineet ovat koko ajan pikkasen kovemmat kuin on ennakoitu. Keskuspankkiirit joutuvat tasapainoilemaan, mitä tehdään, hän sanoo.

Yhdysvaltojen taloudessa on tällä hetkellä paljon epävarmuutta.

Hintojen nousupaineet ovat kovat ja maan työmarkkinoilla on haasteita. Yhdysvaltojen työmarkkinoilta puuttuu miljoonia työntekijöitä, Koivu sanoo.

– Keskuspankin pitää varmasti jatkaa kommentointia kieli keskellä suuta ja analysoida tarkasti, miten talous kehittyy.

Fed pitää nopeaa inflaatiota edelleen siirtymäkauden ilmiönä.

Miten Fedin päätös vaikuttaa Eurooppaan?

Yhdysvalloissa koronaviruspandemiasta toipuminen alkoi Eurooppaa nopeammin. Siellä myös inflaatiokehitys on ollut Eurooppaa voimakkaampaa.

– Euroalueen tilanne on monella tavalla erilainen, Koivu sanoo.

Myös Euroopan keskuspankin (EKP) on uumoiltu ilmoittavan pian pandemiaan liittyvien arvopaperiostojen laskemisesta.

EKP aikoo jatkaa arvopaperiostoja "ainakin" maaliskuun loppuun asti ja siitä eteenpäin tarpeen mukaan: niin kauan, kunnes neuvosto katsoo koronapandemian kriisivaiheen päättyneen. Ohjauskorkoa ei muuteta ennen kuin arvopaperiostot on lopetettu, pääjohtaja Christine Lagarde on todennut monta kertaa.

– Euroalueella hankaluus on ollut se, että ollaan kymmenen vuotta ryvetty liian matalassa inflaatiossa. Luulen, että EKP:lla on aito halu, että inflaatiosta tulee pysyvä. En siksi odota, että rahapolitiikan elvytystä hirveän nopeasti puretaan, Koivu sanoo.

Koivun mukaan EKP tuskin seuraa Fediä korkopäätöksissään vaan se sovittaa päätöksensä euroalueen olosuhteisiin.

– Ehkä oppuvuonna 2023 koronnosto voi olla mahdollinen, mutta ensin meidän täytyy nähdä palkkojen kiihtyvän ja talouksien toipuvan edelleen.

Lue lisää: