Hyppää sisältöön

Miksi Bosnian hajoamisesta puhutaan jälleen? Lue ja katso vastaukset kysymyksiin Balkanilla vellovasta "sodan uhkasta"

YK:n Bosnia-Hertsegovinan-pääedustaja varoittaa, että maa on vaarassa hajota. Tutkija ei usko, että sota on syttymässä heti.

Bosnia-Hertsegovinan hajoamisen ja  uuden sodan uhka on todellinen
Bosnia-Hertsegovinan hajoamisen ja uuden sodan uhka on todellinen

Bosnia-Hertsegovina on vaarassa hajota, ja uuden sodan uhka on todellinen. Näin varoitti YK:n nimittämä Bosnia-Hertsegovinan pääedustaja Christian Schmidt viime viikolla julkaistussa raportissaan (siirryt toiseen palveluun).

Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi tänään Ylen aamun haastattelussa, että alueella syttynyt poliittinen kriisi voi johtaa sotilaalliseen konfliktiin.

Taustalla on Bosnian serbialueen johtaja Milorad Dodikin uhkaus irrottaa liittovaltion alaisuudesta keskeisiä insituutioita, kuten armeijan, ja perustaa serbialueelle oman sellaisen.

Bosnia-Hertsegovinassa käytiin Jugoslavian hajoamisen yhteydessä verinen sota bosniakkien, serbien ja kroaattien välillä vuosina 1992–1995.

Maa jaettiin Daytonin rauhansopimuksella vuonna 1995 kahteen autonomiseen tasavaltaan, Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja Bosnian serbitasavaltaan.

Vastaamme neljään keskeiseen kysymykseen kriisistä ja sen taustoista.

Miksi kriisi puhuttaa Suomessa?

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue Huuhkajat pelaa lauantaina Bosnia-Hertsegovinan MM-karsintaottelussa.

Huuhkajat pelaa Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa Zenican kaupungissa. Se sijaitsee Zenica-Doboj'n kantonissa, jolla on yhteistä rajaa Bosnian serbitasavallan kanssa.

– Euroopan jalkapalloliitto (Uefa) seuraa varmasti tarkasti tilannetta. Jos tilanne muodostuu sellaiseksi, että Zenicassa ei ole turvallista pelata, niin uskon Uefan ryhtyvänsä siinä vaiheessa toimiin, Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti kommentoi Yle Urheilulle.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Onko sodan uhka todellinen?

Tilanne tuskin on sellainen, että huomenna alkaa sotatoimet, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala sanoo.

Hakala katsoo, että Schmidtin raportissa kyse on siitä, että halutaan korostaa tilanteen vakavuutta. Jos etnisten jännitteiden annetaan kärjistyä entisestään, maa voi luisua ennen pitkää hajoamisen tielle.

– Nyt ensimmäistä kertaa tilanne on sellainen, että Dodik uhkailee konkreettisilla toimilla. Konfliktin mahdollisuus on nyt todellinen.

Separatistimielinen serbijohtaja Milorad Dodik uhkaa perustaa keskushallinnosta irrallisia keskeisiä valtion instituutioita, kuten armeijan, autonomiselle serbialueelle. Kuva: MILOS MISKOV/BETAPHOTO/SIPA/Shutterstock/All Over Press

Mistä jännitteet johtuvat?

Jännitteiden juuret ulottuvat 90-luvun konfliktiin.

Rauhansopimuksen tarkoitus oli varmistaa, että valta jaetaan maassa tasapuolisesti etnisten ryhmien kesken. Hakalan mukaan useita asioita on kuitenkin jäänyt käsittelemättä, ja etnisyydestä juontuvat jakolinjojat ovat säilyneet.

Tämä ruokkii Hakalan mukaan etnonationalistista politiikan tekoa. Yhteisen edun ajaminen unohtuu.

– Työttömyys hälyttävällä tasolla, jolloin populistiset lausunnot saavat vielä enemmän jalansijaa politiikassa.

Srebrenican verilöyly on jättänyt Bosniaan syvät arvet. Kuva: Konstantin Novakovic/SIPA/Shutterstock/All Over Press

Tämänhetkisen kriisin laukaisi riitely kansanmurhan määritelmästä.

Rauhansopimuksen toteutumista valvova YK:n edellinen Bosnian-pääedustaja Valentin Inzko julisti heinäkuussa (siirryt toiseen palveluun) kansanmurhan kieltämisen lainvastaiseksi.

Tämä herätti raivoa Bosnian serbitasavallassa, jonka parlamentti äänesti kesällä, ettei se aio noudattaa julistusta. Dodik ilmoitti julistuksen jälkeen (siirryt toiseen palveluun), että viimeinen naula on lyöty Bosnia-Hertsegovinan arkkuun.

Keskeinen kiistakapula on ollut vuoden 1995 Srebrenican verilöyly, jossa serbijoukot murhasivat 8 000 bosniakkimuslimia. Kansainvälinen rikostuomioistuin ja Jugoslavia-tuomioistuin ovat määritelleet tämän kansamurhaksi. Bosnian serbinationalistit kiistävät kansanmurhan.

Miten EU ja Venäjä liittyvät kiistaan?

Bosnia-Hertsegovinan EU-jäsenyysprosessi on jämähtänyt paikoilleen, ja EU on Hakalan mukaan irrottanut otettaan alueesta viime aikoina.

Nyt maassa saa entistä vahvemmin jalansijaa Venäjä, joka tukee serbinationalisteja.

– Venäjä ei halua, että EU saa lisää jäsenvaltioita, varsinkaan Balkanilta. Bosnia-Hertsegovina ei olisi muutenkaan aivan lähiaikoina liittymässä EU:hun, mutta Venäjä osoittaa mielellään EU:n hampaattomuuden kansainvälisenä toimijana.

Voit keskustella aiheesta 9.11. klo 23:een saakka.

Juttua ja jutun grafiikkaa korjattu 9.11.2021 klo 14.58: Täsmennetty Zenica-kaupungin sijainti. Kaupungilla ei ole yhteistä rajaa Bosnian serbitasavallan kanssa, kuten jutusta saattoi aiemmin ymmärtää.

Lue lisää aiheesta:

.
.