Hyppää sisältöön

Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kisaa kuusi teosta. Palkintosumma on 30 000 euroa.

He ovat ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi: Ritva Kylli (Suomen ruokahistoria) , Markku Henriksson (Tähtilipun maa), Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen ( Wivi & Hanna), Osmo Soininvaara (2020-luvun yhteiskuntapolitiikka), Julia Thuren (Kaikki kuluttamisesta) ja Osmo Tapio Räihälä (Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa). Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomen kirjasäätiö on julkistanut kuusi ehdokasta tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.

Tässä jutussa esitellään teokset ja valintalautakunnan perusteluja.

Markku Henriksson: Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia (Tammi)

Emeritusprofessori Markku Henrikssonin teos kattaa koko Yhdysvaltain historian. Pääpaino on poliittisella historialla, mutta mukana on runsaasti myös kulttuurihistoriaa.

Markku Henriksson on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus sekä Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti.

Runsaasti kuvitettu tietoteos käy läpi Yhdysvaltain historian maan asuttamisesta nykyhetkeen.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon valintalautakunnan mukaan teos on ihailtavan hallittu esitys valtavasta aiheesta.

Markku Henrikssonilla on pitkä kokemus Pohjois-Amerikan tutkimisesta. Kuva: Veikko Somerpuro / Tammi

Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin (Gaudeamus)

Historioitsija ja Pastanjauhantaa-ruokablogia pitävä Ritva Kylli kertoo teoksessaan Suomen ruokakulttuurin ja ruoantuotannon muutoksista aina 1700-luvulta lähtien. Monella nykypäivän ilmiönä pidetyllä asialla on takanaan pitkä historia.

Suomen ruokahistoria kertoo niukkuudesta, valistuksesta, elintason paranemisesta ja lopulta myös ruoan mahdista muuttaa yhteiskuntaa.

Valintalautakunnan mielestä teos luotaa kattavasti ja mukaansatempaavasti suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia kapakalasta kebabiin.

Ritva Kylli on pitänyt suosittua Pastanjauhantaa-blogia jo 16 vuotta. Hän on myös yliopistolehtori. Kuva: Gaudeamus

Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena)

Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen yhdessä kirjoittama teos kertoo arkkitehti Wivi Lönnistä ja kauppaneuvos Hanna Parviaisesta.

Wivi Lönn oli Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston. Hanna Parviainen oli puolestaan ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen.

Naiskaksikon yhteiselämä alkoi 1910-luvulla ja he vaikuttivat paljon toistensa elämään. Heitä yhdisti rakkauden lisäksi taloudellinen vapaus, yhteiskunnallinen toiminta ja uuttera työnteko.

Runsaasti kuvitettu teos valottaa naisten elämänkaarta, yhteistä elämää, työprojekteja ja matkoja Euroopassa.

Valintaraatia miellytti taitavasti kirjoitetun kaksoiselämäkerran tekijöiden lämmin suhtautuminen kohteisiinsa.

Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen ovat molemmat toimittajia ja kirjailijoita. Kuva: Liisa Takala / Atena

Osmo Tapio Räihälä: Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa (Atena)

Osmo Tapio Räihälä on itse nykymusiikin säveltäjä, jonka teoksia on esitetty ympäri maailmaa. Kirjassaan Räihälä käy läpi musiikin historiaa ja valottaa samalla, miksi nykyinen taidemusiikki on sellaista kuin on.

Räihälä myöntää kirjassaan, että nykytaidemusiikkia voi olla vaikea ymmärtää, koska se ei ole odotuksiemme mukaista. Se poikkeaa paljon perinteisestä klassisesta musiikista, joka taas on hyvin rakastettua.

Räihälä esittelee kirjassaan erilaisia nykymusiikkityylejä ja antaa vinkkejä niiden kuuntelemiseen.

Valintalautakunnan mukaan elitismiä hälventävä tietokirja on ansiokas sukellus nykytaiteeseen yleisemminkin.

Osmo Tapio Räihälä on säveltänyt useita teoksia, ja niitä on esitetty ympäri maailmaa. Kuva: Jukka Lintinen / Yle

Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (Teos)

Pitkän linjan poliitikko ja tietokirjailija Osmo Soininvaara esittää uudessa kirjassaan, miten taloutta tulisi korjata, jotta ihmiset ja maapallo voisivat paremmin.

Soininvaara käsittelee etenkin työelämän eriarvoistumista – toisten osaamiselle on valtavasti kysyntää, kun taas toisilla ei ole juurikaan tarjottavaa nykyajan työmarkkinoille. Lisäksi kirjassa esitellään ehdotuksia muun muassa parempaan ympäristötalouteen.

Valintaraatia ilahdutti erityisesti, ettei kirjoittaja tyydy vaikeroimaan vaihtoehtojen puutetta vaan tarttuu ratkaisukeskeisesti politiikan kuumiin perunoihin.

Osmo Soininvaaralla on pitkä ura politiikassa. Hän jätti eduskuntatyön kuusi vuotta sitten. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin (Gummerus)

Bloggaajana tunnettu Julia Thurén antaa uudessa kirjassaan vinkkejä, miten kuluttamisen ja shoppailun himoa voi hillitä. Thurén perehtyy kuluttamisen taustoihin, ihmisen tarpeisiin ja rahan säästämiseen. Yksi kirjan teemoista on myös ilmastoahdistus, joka saa monet pohtimaan kulutustottumuksiaan.

Valintaraadin mukaan teos avautuu jouhevasti eritaustaisille lukijoille ja pohtii ansiokkaasti kulutusyhteiskunnan rakenteita.

Julia Thurén on pitänyt pitkään blogia ja hän on tehnyt myös Ylelle podcast-sarjan Melkein kaikki rahasta, josta alkaa uusi kausi 25.11. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon valitsijalautakunnassa olivat tänä vuonna mukana suomentaja Sampsa Peltonen, päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja toimittaja Maria Romantschuk.

Voittajan valitsee Milttonin varatoimitusjohtaja Katri Makkonen, joka toimi pitkään presidentti Sauli Niinistön viestintäpäällikkönä ja sitä ennen Ylen toimittajana.

Myöhemmin tällä viikolla julkistetaan myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat.

Eri kategorioiden Finlandia-voittajat selviävät 1. joulukuuta. Palkintojuhlaa voi seurata Ylen TV1: ssä ja Areenassa.