Sote- ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueisiin – jopa yli puolet Keski-Suomen ja Etelä-Savon kunnista jäämässä ilman edustajaa

Monet pienet kunnat voivat jäädä tammikuun aluevaaleissa ilman valtuustopaikkoja Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Valtuustot päättävät sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.

Vastuu sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kuva: Heli Kaski / Yle

Sunnuntai 23. tammikuuta 2022 on historiallinen päivä, ensimmäisten aluevaalien varsinainen vaalipäivä. Vaalissa valitaan hyvinvointialueiden ylimmät päättäjät alueiden valtuustoihin.

Koska vaalit ovat ensimmäiset laatuaan koskaan, paljon on vielä hämärän peitossa. Jotain kuitenkin tiedetään jo.

– On tosiasia, että hyvin monet kunnat tulevat jäämään ilman omaa edustajaa, sanoo vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.

Samaan hengenvetoon Borg muistuttaa kuitenkin siitä, että hyvinvointialueet ovat omia, kunnista riippumattomia alueitaan.

– Valtuutettujen tehtävä on miettiä koko alueen palveluiden järjestämistä ja rahoittamista.

Suurin osa kunnista ilman valtuutettuja

Ylen Aluevaalikone kertoo, että mikäli aluevaaleissa äänestetään kuten viime kuntavaaleissa äänestettiin, enemmistö Keski-Suomen ja Etelä-Savon kunnista on ilman omaa edustajaa hyvinvointialueen valtuustossa.

Keski-Suomessa jopa neljä viidestä aluevaltuutetusta saattaa tulla Jyväskylästä. Hyvinvointialueella on 22 kuntaa, mutta vain seitsemästä niistä noustaisiin aluevaltuustoon.

Etelä-Savossa taas paikat keskittyisivät Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle. Alueen 12 kunnasta aluevaltuustoedustaja tulisi viidestä.

Esimerkiksi kuuden tuhannen asukkaan Juva saattaa jäädä ilman valtuutettua.

– Ajatus kuulostaa pahalta, mutta en usko noihin ennusteisiin. Yhtään ääntä ei ole annettu, eikä yhtään ääntä ole laskettu, sanoo Juvan valtuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen (kesk.).

Äänestetäänkö aluetta vai puoluetta

Hänninen näkee aluevaalit enemmän henkilö- kuin puoluevaaleina. Se tarkoittaa, että pienempien kuntien ehdokkaille pitäisi tulla ääniä yli kunta- ja puoluerajojen.

Joissain kunnissa onkin jo viritelty ajatusta, että äänet keskitettäisiin oman kunnan ehdokkaalle puolueesta riippumatta.

– Juuri tästä aluevaaleissa on kyse, ja juuri tämä tekee vaalista sekä äänestäjän että tutkimuksen kannalta mielenkiintoisen. Esiin tulee uudenlaisia ristiriitoja, joita meillä ei ole aiemmin kovin voimakkaasti ollut esillä, sanoo Sami Borg.

Kuntauskollisuutta on aiemmin tutkittu kuntaliitosten yhteydessä. Niistä saatujen tulosten mukaan alueuskollisuus on ollut vahvaa etenkin ensimmäisissä vaaleissa liitoksen jälkeen.