Kansanedustaja Ilmari Nurminen on pääministerin ystävä, ja se tuntuu riittävän medialle – työ sosiaaliasioiden parissa ei nouse otsikoihin

Ilmari Nurminen on urallaan keskittynyt erityisesti ikäihmisiin. Juuri heidän neuvojaan hän ajattelee esiintyessään somessa kuin kuka tahansa kolmikymppinen.

Ilmari Nurminen on toiminut Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana elokuusta 2021 alkaen. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen saattaa parhaillaan elää urallaan hetkeä, joka muuttaa kaiken.

Kotimaakunnassa Pirkanmaalla hän on ollut tuttu kasvo yli vuosikymmenen ajan. Vammalan ja Sastamalan valtuustoissa istunut ja nyt Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuijaa käyttelevä nuori mies on myös toisen kauden kansanedustaja.

Valtakunnallisesti kiinnostavinta hänessä on kuitenkin viime aikoina tuntunut olevan lenkkikaveri ja usein somekuvissa kahviseurana nähty ystävä, pääministeri Sanna Marin.

Yhtäkkiä haastattelupyyntöjä tulvii ja kysyntää olisi television kevyitä viihdeohjelmia myöten. Suurimpaan osaan kutsuista Nurminen vastaa ei.

– Mediassa on ollut viime aikoina tarve selvittää kuka olen, ja tietysti oma tehtäväni on yrittää tuoda tavoitteitani ja arvojani esille. Ei kuitenkaan ole pelkästään itsestä kiinni, miten asiat käännetään, kansanedustaja pohtii kahvilan pöydässä.

Nurmisen kohdalla asioiden kääntyminen on toistaiseksi tarkoittanut esimerkiksi sitä, että juorulehden kannessa on lukenut “kansanedustajan” sijasta “Bile-Ilmari”. Suuren yleisön katseet osuivat kohdalle viimeistään siinä vaiheessa, kun tieto hallituksen mahdollisista kulttuurileikkaussuunnitelmista nostatti äläkän.

Netti täyttyi meemikuvista, joissa edellisviikonlopun illanvietossa Kesärannassa muusikoille skoolasi myös eduskunnan musiikkiverkoston nokkamies Nurminen.

– En osannut arvata, että asiasta tulisi kohu. Kyseessä oli tavallinen keskustelutilaisuus, jossa kaikki tehtiin avoimesti ja kuvat otettiin kaikkien nähtäväksi. Jälkeenpäin tulee tietysti katsottua eri tavalla, mutta siinä tilanteessa ajatus oli täysin vilpitön. Asia kaatui tilaisuuteen osallistujien niskaan, siitä jäi itselle huonoin mieli.

Nurminen on seurannut Ylen Politiikka-Suomea ja konkaripäättäjien tarinoita uran varrelle osuneista kohuista. “Politiikassa tapahtuu ja välillä vyöryy, ja silloin täytyy vaan kylmähermoisesti olla ja mennä eteenpäin. Ohjelmasta näkee, että kaikki aina järjestyy, ja että osin kohut eivät ole itsestä kiinni.” Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Politiikassa sillä, miltä asiat näyttävät, on usein enemmän väliä kuin sillä, miten asiat ovat. Twitterissä ilmoille heitetty epäilys, onko musiikkiverkostoa olemassakaan, jää elämään. Iloinen illanvietto yhdistyy seuraavalla viikolla julkisuuteen vuotaneisiin leikkausneuvotteluihin.

Lopulta käsillä on tyypillinen esimerkki tapahtumaketjusta, joka ei enää ole asianosaisten hallittavissa. Nurminen kertoo kaiken oleellisen olevan jo sanottu ja antaa kohteliaasti ymmärtää, että haastattelussa voisi siirtyä seuraavaan puheenaiheeseen.

Mutta entä jos tässä nimenomaisessa mylläkässä onkin kyseessä uran huippuhetki, eikä kukaan enää kohta ole kiinnostunut?

– En kyllä ole ajatellut tuota vaan toivonut, että menisi jo ohi. Ei tule ikävä, mies nauraa.

Naisten jalkatyöllä nostettu

Kohut roihuavat ja hiipuvat omalla painollaan, mutta toiset uran suuntaa muuttavista päätöksistä ovat poliitikon omissa käsissä. Nurminen on edennyt tehtävissään määrätietoisesti.

Hän kuvailee itseään tyypilliseksi “joka paikassa istujaksi”: oppilaskunnan puheenjohtajuuden kautta nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi, siitä seurakuntavaltuustoon, yliopiston edustajistoon ja lopulta kaupunginvaltuutetuksi ja kansanedustajaksi.

Kirjojen siirtäminen Sastamalasta Tampereelle viime kunnallisvaalien alla oli pohdinnan paikka. Vaikka kilometrit tai henkinen etäisyys eivät suurilta tuntuneetkaan, Nurmisen lähtö näkyi ennustetusti lovena puolueen vaalituloksessa vanhalla kotipaikkakunnalla.

Ja sitten on kampanjaväki. Nuoren miehen taustalla on alusta saakka toiminut uskollinen joukko, joka koostuu voittopuolisesti ehdokastaan reippaasti vanhemmista naisista.

– He ovat ihan mahtavia ja pysyneet mukana alusta saakka. Kun lähdin Tampereelle, kirjoitin heille pitkän kirjeen lähtöni syistä ja julkaisin sen paikallislehdessäkin.

Vammalan ja Sastamalan valtuustoissa uransa aloittanut Ilmari Nurminen on nykyään virallisesti tamperelainen. "En silti oikeastaan koe lähteneeni mistään pois." Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Kirjojen siirtäminen kunnallisvaalien alla jännitti myös tuloksen takia, mutta eduskuntavaalit olivat antaneet osviittaa siitä, että äänestäjiä löytyisi Tampereeltakin. Lopulta Nurmisen äänipotti oli puolueen kolmanneksi suurin, heti pääministerin ja pormestari Lauri Lylyn jälkeen.

Kokoomuksen ja demareiden kärkisijat vaihtoivat jälleen kerran paikkaa. Kokoomus voitti pormestarinpaikan, ja valtuuston puheenjohtajan paikalle palasi SDP. Edellinen nuijaa koputellut demari oli Sanna Marin, ja kun kunnallisjärjestö päätyi nyt ehdottamaan paikalle Nurmista, moni tulkitsi roolin ystävän perinnöksi.

– Minua ehdotettiin yksimielisesti, eikä Sanna tiennyt valinnastani ennalta. Soitin hänelle vasta kun minua oli ehdotettu.

Valtuuston puheenjohtajana toimiminen on Ilmari Nurmisen mukaan kiinnostava pesti ja hyvä tuki leipätyölle eduskunnassa. Onko se myös itseluottamuslaji? “Minulla on ihan terve itseluottamus hoitaa tehtävää. Oma toimintatapani ei kuitenkaan ole mitenkään hyökkäävä, ja siitä on tullut kritiikkiäkin. Olisi toivottu, että olisin voimallisempi.” Kuva: Timo Turpeinen / Yle

“Olen ylpeä Sannasta”

Vaikka näkyvät pestit saavutettaisiin nuoresta iästä huolimatta pitkällä kokemuksella ja omilla ansioilla, uusi puheenjohtaja tuskin tulee pääsemään siitä, että Marinin nimi mainitaan jokaisessa haastattelussa vielä pitkään. Nurminen sanoo olevansa lukemattakin perillä siitä, mitä keskustelupalstoilla kirjoitellaan.

– Pääministerin juoksupoika.

Marin ja Nurminen ovat tunteneet pitkään. Nuorisojärjestössä tutustuneet ja sittemmin yhdessä opiskelleet ystävykset ovat tehneet myös vaalikampanjansa yhdessä.

Moni laskee Nurmisen hyötyvän korkean profiilin ystävästä. Jos haluaisi säästyä poliittiselta ilkeilyltä, voisi päin vastoin olla jopa viisaampaa olla näyttäytymättä jatkuvasti yhdessä? Nurminen myöntelee, mutta ei aio muuttaa linjaansa.

– Ystävän tehtävä on tukea. Meidän työtehtävämme ovat muuttuneet, mutta emmehän me ihmisinä ole muuttuneet. Olen todella ylpeä Sannasta. Seison hänen takanaan. Se herättää ihmisissä jonkinlaista mustasukkaisuutta tai jotakin sellaista, jota en oikein osaa selittää.

Somessa salilla

Areena, jossa pääministeri ja Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja näyttävät välillä olevan mielellään vain Sanna ja Ilmari, on sosiaalinen media. Nuoren polven poliitikkojen valitsema linja on melko räikeässä ristiriidassa perinteisen päättäjänroolin kanssa.

On vaikea välttyä ajatukselta, etteikö valinta olisi alleviivatun tietoinen. Nurminen väittää toisin.

– Ei oma some-esiintymiseni ole niin suunnitelmallista kuin voisi kuvitella. Päin vastoin, pitäisi varmaan parantaa juoksua, ehkä saada sinne enemmän sisältöä ja asioita.

Sosiaalinen media on nykypoliitikoille myös yhteydenpitokanava.

– Minuun saa kaikilla mahdollisilla viestimillä yhteyden. On Twitter, Facebook ja Snapchat, ja puhelinnumeronikin on julkinen. Tarvittaessa voin olla tosi lähellä ihmistä.

Silti: kun Nurminen pyörähtää Instagram-tarinassaan hihattomassa paidassa punttisalin pukuhuoneessa, katsoo kameraan ja aloittaa sanomalla “moikka kamut”, ei ensimmäinen mieleen tuleva ajatus ole ottaa yhteyttä työasioissa.

– Eivät kaikki seuraajat ole äänestäjiä tai tukijoita, vaan moni on ystävä. Heille haluan jakaa ihan arkisia asioita itsestäni. Varsinkin korona-aikana sosiaalisen median yhteydenpito on korostunut.

Periaatteessa poliitikkojen someläsnäolossa ei ole mitään ihmeellistä. Etenkin tällä hallituskaudella näkyvät poliitikot ovat muutenkin korostaneet sitä, että päätöksenteon ohessa eletään lähes normaalia omanikäisten elämää: jäädään vanhempainvapaalle, vietetään sunnuntai leikkipuistossa, napataan imarteleva kuva kahvilan terassilla.

Nurminen uskoo, ettei tulevaisuudessa tarvitse miettiä, voiko päättäjä viestiä myös itsestään ja elämästään.

– Ei tällä uralla oleminen tarkoita sitä, että pitäisi sulkeutua. Olen kolmikymppinen mies, jolla on politiikan ohessa muutakin elämää. Torilla ikäihmiset aina sanovat, että muista Ilmari nauttia ja tehdä mitä nuoren ihmisen kuuluu.

Mummun ja äidin poika

Niin, ikääntyneet ihmiset. Heidän kanssaan kolmikymppinen, aikoinaan ensimmäisenä 1990-luvulla syntyneenä eduskuntaan päässyt Nurminen on aktiivisesti tekemisissä. Jo parikymppisenä valtuutettuna hän profiloitui vahvasti nimenomaan seniorikansalaisten puolestapuhujana.

– Olen aina ollut mummun poika ja äidin poika. Ylipäätään minulle on aina ollut tärkeää olla heikomman puolella. Olen vähän kuin sosiaalityöntekijä, johon ihmiset ottavat yhteyttä tukihenkilönä. Neuvon, jos osaan, tai koitan ainakin avata ovia.

Torilla ikäihmiset aina sanovat, että muista Ilmari nauttia ja tehdä mitä nuoren ihmisen kuuluu.

Ilmari Nurminen

Juuri heikompien aseman parantaminen oli alunperin syy pyrkiä politiikkaan. Nuorelta Ilmari Nurmiselta lähti aikoinaan tiedustelukirje niin SDP:lle kuin vihreillekin.

– Demareista ei edes vastattu, mutta liityin silti. Sosiaalipoliittiset kysymykset kiinnostivat minua, ja lapsuudesta muistin, kuinka demarit puolustivat erityisluokkaa. Siitä oli jäänyt positiivinen mielikuva.

Samat aiheet sytyttävät Nurmisen edelleen, vaikka ratkaisuihin suhtautuukin iän ja kokemuksen myötä realistisemmin. Kirkasotsaisuus on himmennyt päätöksenteon reunaehtojen äärellä.

– Uusi kansanedustaja tulee aina muuttamaan maailmaa. Itsekin ajattelin aloittaessani, että nyt loppui köyhyys ja puute ja kurjuus, ja laitetaanpa omaishoitajien asiat kuntoon. Eihän se niin tapahdu. Kunpa päätöksenteon hitautta osaisi avata kansalaisille.

“Poliitikon imago ei ole täysin oman itsen hallittavissa. Mediaimagoon on vaikea puuttua, eivätkä julkiset kärrynpyörät aina tunnu hyvältä. Onneksi siihen pystyy vaikuttamaan, millaisena kohtaa ihmiset." Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Mies kiemurtelee vaivautuneesti yrittäessään luonnehtia poliitikanteon turhauttavimpia puolia. Luottamuksesta ja yhteistyöstä olisi selvästi jotakin sanottavaa, mutta Nurminen on tarkka, ettei syyllistä tai puhu pahaa.

– Olen itse enemmänkin sellainen haetaan ratkaisuja ja mennään eteenpäin -tyyppi, hän selittää kun ajatus ei ota muotoutuakseen.

Suurelle yleisölle pahan puhuminen ei tee lainkaan yhtä tiukkaa. Palaamme siis takaisin alkuperäiseen puheenaiheeseen. Asiallisen kritiikin lisäksi poliitikon täytyy kestää mediakohuja ja myös suoranaista törkyä.

Läheisille ihmisille kommenttipalstan tai kohuotsikoiden lukeminen ottaa koville, mutta Nurminen itse kertoo nahkansa parkkiintuneen tähänastisen uran myötä melko tehokkaasti.

– Alussa kuuntelin liikaa mielipiteitä ja pyrin mukautumaan. Kun oma tie on piirtynyt kirkkaammin, pystyn monella tapaa olemaan parempi poliitikko ja viemään asioita eteenpäin. 24-vuotias Ilmari ei olisi kestänyt tällaista palautetta mitä nyt ropisee, mutta keski-ikäistyvän niskaan saa vaikka saavilla kaataa.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 9.11. klo 23 asti.

Lue lisää: