Kun koti ja koulu ajautuvat tukkanuottasille, seuraa ongelmia – tutkimuksen mukaan oppilaan oikeudet eivät toteudu nykymallissa, jossa koulu valvoo itse itseään

Jos kodin ja koulun keskustelu ei vie asiaa eteenpäin, vanhemmat voivat olla yhteydessä kuntaan ja vielä edelleen aluehallintoviranomaiseen. Näin toimittiin Ilmajoella autistisen pojan pilkkaamistapauksessa. Prosessi on monen mielestä hankala.

En elev sitter med huvan uppdragen på sin mörkblå munkjacka, långt borta från den övriga klassen.
Julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta kertoo tutkimuksen taustasta ja siitä, miksi viranomaisten oma-aloitteista valvontaa ehdotetaan peruskouluihin.

Yle uutisoi loppukesästä ilmajokelaisesta autistisesta koululaispojasta, jota kohdeltiin koulussa rasistisesti ja nimiteltiin esimerkiksi vammaiseksi. Asia tuli ilmi, kun vanhemmat nauhoittivat puhelimella pojan koulupäivää.

Poika oli alkanut oireilla ja vanhemmat olivat huolestuneet siitä, mitä koulussa tapahtui.

Koska keskustelu ei johtanut koulun tai kunnan kanssa vastauksiin tai ratkaisuun tilanteesta, vanhemmat turvautuivat lopulta koulupäivän nauhoittamiseen repussa olevalla puhelimella.

Vanhemmat ovat tehneet kantelun tapahtuneesta aluehallintovirastoon ja poliisi on muun muassa pyytänyt lisätietoja tapahtuneeseen liittyen.

Kevään ja alkusyksyn jälkeen poika on palannut nyt täysipäiväisesti kouluun ja hän on saanut oman koulunkäynninohjaajan. Perhe haki henkilökohtaista ohjaajaa pojalle jo viime keväänä.

Äiti kertoo toivovansa, että tilanne on koulunkäynnin osalta nyt normalisoitumassa. Äiti ei halua edelleenkään esiintyä omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta pitää tapausta erittäin surullisena. Hänen mielestään lapset ovat lähtökohtaisesti avuttomassa asemassa koulussa ja erityisryhmät vielä heikommassa asemassa.

– Valvonnan puute osuu eniten juuri näihin lapsiin. Kaikilla ei ole huoltajia, jotka jaksavat selvitellä asioita eteenpäin, ja on monia tilanteita, jotka jäävät vain koululuokkiin eivätkä lapset esimerkiksi kerro niistä.

Syrjintä- ja kiusaamistilanteet ovat lapsille herkkiä tilanteita, joita ei esimerkiksi haluta tuoda itse esille, Mäntylä muistuttaa.

– Sivistystoimi ei voi olla erillinen saareke, jossa luotetaan vuosi vuodelta omavalvonnan ja huoltajien ratkaisevan ongelmat. Se ei näytä toimivan, ja siksi valvontaa tarvitaan lisää, hän toteaa.

Tutkimus esittää muutoksia peruskoulujen valvontaan

Vaasan yliopiston tutkimus "Pukki kaalimaan vartijana - kuka valvoo peruskouluja?" pitää peruskoulujen omavalvontaa riittämättömänä Suomessa ja toteaa, että etenkään heikommassa asemassa olevien oppilaiden oikeudet eivät nykymallissa toteudu.

Lähtökohtaisesti peruskoulut valvovat tällä hetkellä toimintaansa itse ja tätä täydentää laillisuusvalvonta, joka käynnistyy huoltajan tekemästä kantelusta.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä on yksi tutkimusryhmän jäsenistä. Hän listaa muutaman usein esiin nousevan epäkohdan, mihin valvontaa tulisi peruskoulussa kohdentaa.

Niina Mäntylä on tutkinut aikaisemmin myös koulukiusaamista ja siihen liittyviä ongelmia. Kuva: Mirva Ekman / Yle

– Oppimisen tuen saamisessa on ongelmia. Kiusaamistapauksia on paljon ja niiden selvittämiseen liittyy passiivisuutta. Kurinpidollisiin toimiin kaivataan vielä lainsäädännön muutoksia ja sääntelyä. Menettelyllisiä ongelmia on esimerkiksi avustajapalveluihin liittyen ja oppilaiden kuulemisessa on ongelmia. Myös oikeusturvakeinoista tiedetään heikosti.

Mikäli kodin ja koulun keskustelu ei vie asiaa toivotusti eteenpäin, voivat vanhemmat olla yhteydessä kunnan hallintoon.

Mikäli asia ei ratkea vielä tälläkään tasolla, on seuraava askel tehdä kantelu aluehallintovirastoon tai ylimmille lainvalvojille.

Käsittelyajat ovat aluehallintovirastoissa pitkiä ja yksittäisen koulun tarkastaminen vastaavassa tilanteessa, jossa vanhemmalla on huoli lapsen kohtelusta, on aluehallintoviraston mukaan äärimmäisen poikkeuksellista ja harvinaista.

Aveilla ei ole perusopetuslain mukaan oma-aloitteista toimivaltaa valvoa kouluja esimerkiksi tekemällä kouluissa konkreettisia tarkastuksia. Hallintolaki mahdollistaa esimerkiksi koulun tarkastamisen kantelun jälkeen, mutta se on käytännössä hyvin harvinaista.

Eduskunnan oikeusasiamies tekee muutamia tarkastuksia peruskouluihin vuosittain.

– Sosiaali- ja terveyspuolella ongelmia nousee lisääntyneen valvonnan kautta entistä enemmän esiin ja kanteluratkaisuja tehdään koko ajan enemmän opetustoimeen liittyen, joten nyt on selkeä paikka alkaa kehittämään myös opetuspuolen valvontaa eteenpäin, Mäntylä toteaa.

Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa olivat mukana Niina Mäntylän lisäksi Ville Karjalainen, Maria Refors Legge ja Hanna-Kaisa Pernaa.

Tutkimusryhmä ehdottaa riskiperusteista ja ennaltaehkäisevää viranomaisvalvontaa, selkeyttä lainsäädäntöön, anonyymiä ilmoituskanavaa sekä lisäksi tehokasta sanktio- ja seurantajärjestelmää.

OAJ on esittänyt valvonnan lisäämistä jo vuosia

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen on tutkimusryhmän esitykseen tyytyväinen. Hän kertoo OAJ:n ajaneen aluehallintoviraston oma-aloitteista puuttumisoikeutta jo vuosia.

– Aluehallintovirasto voisi selvittää ja tutkia heille tulleiden viestien ja selvitysten pohjalta sellaisia kouluja, joissa on ilmennyt haasteita, onko niissä opetus järjestetty lainmukaisesti.

OAJ:n mukaan huoltajien kanteluiden tekeminen on haastavaa, koska he kokevat, että kanteluprosessi voi vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin negatiivisesti.

OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtisen mukaan nykyjärjestelmä ei ole valvonnan suhteen riittävä. Arkistokuva. Kuva: Matti Myller / Yle

Myös opettajat ja rehtorit ovat OAJ:hin toisinaan yhteydessä niukista resursseista. He kertovat esimerkiksi, että oppilas ei saa tarvitsemaansa erityisopettajan antamaa opetusta.

– Nykyjärjestelmässä rehtorin ja opettajankin pitää lähteä tuomaan epäkohtia itse esille kanteluteitse, jos työnantajan kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen asiasta. Tämä on vaikeaa, koska he pelkäävät, että työnantaja voi kohdistaa heihin vastatoimia, Lahtinen kertoo.

Hän pitää myös väljää lainsäädäntöä haasteena, johon on vaikea puuttua.

Aluehallintoviraston lakimies: "Emme pääse selvittämään kaikkia epäkohtia"

Ruotsinkielisen sivistystoimen yksikön lakimies Thomas Sundell Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta on osittain samaa mieltä tutkimustulosten kanssa siitä, että peruskoulujen valvonta on tällä hetkellä riittämätöntä.

Sundell arvioi tutkimusta ja kommentoi sitä yksittäisenä viraston lakimiehenä.

– Emme tällä hetkellä pääse selvittämään kaikkia meidän tietoomme tulleita epäkohtia. Emme myöskään voi seurata todettujen epäkohtien korjaamista eli omien kantelupäätöksiemme noudattamista, emmekä tehokkaasti määrätä opetuksen järjestäjiä noudattamaan lakia, hän toteaa.

Sundellin mukaan avi saa usein tiedon epäkohdasta huoltajalta tai mediasta, mutta kantelua virastoon ei asiasta välttämättä tehdä.

– Moni saattaa jättää kantelun tekemättä, koska he eivät osaa, jaksa tai uskalla viedä asiaa tutkittavaksi. Toimivalta tutkia asioita oma-aloitteisesti (mikä sisältää sen, että toimitaan vihjeen perusteella) olisi siksi monenlaisissa asioissa tärkeää.

Perusopetuslakiin tarvittaisiin Sundellin mukaan vastaavat pykälät kuin ne, jotka löytyvät esimerkiksi varhaiskasvatuslain 10. luvusta, eli lakiteknisesti on olemassa valmiita malleja.

– Aluehallintovirasto ei kuitenkaan itse voi päättää toimivallastaan, vaan siihen tarvitaan lakimuutos, Sundell toteaa.

"Ei ole tarkoitus, että ollaan "koppalakkivirasto" "

Suurin osa tapauksista ratkeaa edelleen tutkimuksen mukaan koulun ja kunnan tasolla. Ongelmat syntyvät Niina Mäntylän mukaan siinä vaiheessa, kun huoltaja joutuukin viemään asiaa eteenpäin esimerkiksi kanteluna.

– Jotkut kokevat, että kantelut tai valitukset eivät auta tai johda toivottuun lopputulokseen. Osalla huoltajista ei ole välttämättä tietoa oikeusturvaan liittyvistä asioita, tai sitten ei ole voimavaroja viedä asiaa eteenpäin.

Viranomaisten oma-aloitteisen valvonnan lisääminen voisi lisätä lasten oikeuksien toteutumista nopeammin kuin nyt. Arkistokuva. Kuva: Matti Myller / Yle

Osa huoltajista kokee myös, että kantelu tai valitus ei johda mihinkään. Tämän vuoksi tutkimusryhmä esittää peruskoulujen valvontaan myös anonyymiä ilmoituskanavaa epäkohdista sekä tehokasta sanktiojärjestelmää, kuten uhkasakkojen hyödyntämistä.

Myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintaviraston lakimies Thomas Sundell myöntää, että järjestelmä ei toimi sanktioiden osalta nyt riittävästi, sillä laillisuusvalvonta on riippuvainen siitä, että viranomaisen tekemiä päätöksiä noudatetaan oppilaitoksissa, vaikka noudattamatta jättämisestä ei seuraa mitään.

– Kuntien talouden ollessa koetuksella on kuitenkin selvä riski, että palveluista tingitään enemmän kuin laki sallii, ja oppilaiden oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi saatetaan siksi viime kädessä tarvita valvontaviranomaisen pakkokeinoja, hän toteaa.

Valvontamallin tarkoitus ei olisi palata takaisin vanhaan koulutarkastajamalliin.

– Ei ole tarkoitus että ollaan "koppalakkivirasto", vaan tarkastuskäynnit olisivat opetuksen järjestäjiä tukevia, ja silloin lapsen oikeuksiin pääsy toteutuu jo ensiasteen tasolla. Siihen meidän erityisesti pitää pyrkiä, Niina Mäntylä painottaa.

Tutkimuksessa esille nousseet ehdotukset saavat ilmajokelaisen koululaispojan äidiltä kannatusta. Hänen mukaansa vanhemmat eivät jaksa lähteä hakemaan oikeutta, koska kanteluprosessi on vaikea ja vie paljon voimavaroja.

Äidin mielestä aluehallintoviraston pitäisi pystyä jatkossa tarkastamaan varsinkin niitä kouluja paremmin, joista virasto saa kanteluja.

– Tässä pitäisi ajaa lasten etua ja estää tulevaisuudessa esimerkiksi syrjäytyminen, kun päästäisiin puuttumaan epäkohtiin nopeammin, hän tiivistää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 13.11. kello 23:een saakka.