Kotkaan ja Haminaan suunnitellut akkumateriaalitehtaat tarvitsevat vielä ympäristöluvat – kysyimme, millaista haittaa tehtaista voisi olla

Suomen Malmijalostus aikoo hakea ympäristöluvat kahdelle akkumateriaalitehtaalle Kymenlaaksossa. Yhtiö kertoo jättävänsä hakemukset ensi vuonna. Kysyimme ympäristöviranomaiselta, millaisia ympäristöriskejä tehtaat aiheuttaisivat.

Haminan akkumateriaalitehdas vaatii meren
Haminan akkumateriaalitehdas vaatii meren

Euroopan suurin akkumateriaalitehtaiden keskittymä vaatii seuraavaksi ympäristöluvat Kymenlaaksossa. Ympäristölupien saaminen ei välttämättä ole läpihuutojuttu.

Valtion omistama Suomen Malmijalostus aikoo perustaa Kymenlaaksoon kaksi akkumateriaalitehdasta. Yhtiö on löytänyt molemmille akkumateriaalitehtaille kiinalaiset kumppanit, joiden kanssa se valmistelee tehtaiden perustamista.

Lopullinen investointipäätös tehtaista on vielä tekemättä.

Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtajan Matti Hietasen mukaan ympäristölupahakemukset aiotaan jättää vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla.

Tehtaiden ympäristöriskit

Ylitarkastaja Antti Puhalainen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta on ollut valvomassa molempien tehtaiden ympäristövaikutusten arviointia. Sitä käytetään hyödyksi ympäristölupavaiheessa.

Toinen Kymenlaaksoon suunnitelluista akkumateriaalitehtaista on tulossa Kotkan Keltakalliolle. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Hänen mukaansa oleellisin ero Haminan ja Kotkan tehtaiden välillä on se, että akkumateriaalin esiastetta valmistavan tehtaan voi perustaa vain meren äärelle. Tehtaasta johdetaan runsassuolaista vettä, joka pitää pystyä päästämään sellaiseen vesistöön, jossa suola ei aiheuta pysyvää kerrostuksellisuutta ja sitä kautta muutoksia vesistöön.

Akkumateriaalin esiastetta valmistavaa tehdasta asetellaan ensisijaisesti Haminan Hillonkylän alueelle, josta vettä voitaisiin johtaa mereen.

Haminassa on ollut huolta Itämeren tilasta ja siitä, vaikuttaako tehdas meren tilan parantamiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

– Selvitysten perusteella näyttäisi siltä, että on mahdollista, että tämä laitos toteuttaa niitä ja tilatavoite saavutetaan, sanoo ylitarkastaja Antti Puhalainen.

Hänen mukaansa jätevedessä on myös merkittävästi metalleja ja typpipäästöjä, jotka tulee puhdistaa vedestä ennen kuin se lasketaan Itämereen.

– Puhdistettuina nämä vedet saattaisi olla mahdollista johtaa mereen sillä tavalla, että merialueen tilatavoitteen saavuttaminen turvataan, Puhalainen sanoo.

Suomen Malminjalostus suunnittelee avaavansa Suomeen kaksi tehdasta, jotka valmistavat muun muassa sähköautojen litiumakuissa tarvittavia materiaaleja. Suurten tehdasinvestointien kohdalla kysymyksiä nousee luonnollisesti myös ympäristöasioista. Kirsi Lönnblad haastattelee Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ylitarkastajaa Antti Puhalaista.

Metsä muuttuu teollisuusalueeksi

Kotkassa akkumateriaalitehtaan aiheuttama suurin muutos koskee nykyistä metsäaluetta Keltakalliolla.

Noin sadan hehtaarin alue on ollut esimerkiksi metsästys- ja virkistyskäytössä. Alue on kuitenkin kaavoitettu teollisuusalueeksi.

Suomen Malmijalostuksen, kehittämisyhtiö Cursorin ja Kotkan kaupungin edustajat vierailivat Keltakallion uudella teollisuusalueella maanantaina. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Ylitarkastaja Antti Puhalaisen mukaan energiantuotannosta tulisi ilmapäästöjä Kotkan tehtaalla. Lisäksi tehdas päästäisi jätevesiä, joista pitää poistaa metallit ennen kuin ne palautetaan vesistöön.

– Tässä on suunniteltu, että vesi menisi Kymijokeen Korkeakosken alapuolelle.

Tehtaasta voi kuulua surinaa ja hurinaa, mutta Puhalaisen mukaan tuotanto tapahtuu sisätiloissa, eikä se aiheuta erityistä melua tai kuormita ympäristöä.

Liikenteen kannalta ylitarkastaja pitää Keltakallion sijaintia hyvänä.

– Siinä on lähellä E18-moottoritie, johon pystytään hyvin suuntaamaan kuljetukset sekä työmatka- että rakentamisen aikainen liikenne. Siinä on mahdollisuus myös pistoraiteen rakentamiseen, joka mahdollistaisi rautateitse tapahtuvan kuljetuksen.

Ympäristölupa ei ole läpihuutojuttu

Kaakkois-Suomen ely-keskus on antanut Kymenlaakson akkumateriaalitehtaiden merkittävistä ympäristövaikutuksista päätelmän, joka tulee liittää akkumateriaalitehtaiden ympäristölupahakemuksiin.

Ympäristöluvista päättää Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Esimerkiksi Harjavallassa akkumateriaalitehdas koki viime kesänä takaiskun, kun Vaasan hallinto-oikeus kumosi BASF-yhtiön akkumateriaalitehtaan ympäristöluvan.

Hallinto-oikeus kallistui ympäristöjärjestöjen kannalle siinä, että akkumateriaalitehdas kuormittaisi merkittävästi Kokemäenjokea sulfaattipäästöillään.

Oikeus katsoi, että BASF:n laitoksen kemikaalien käsittely- ja varastointitoiminta soveltui huonosti pohjavesialueelle, jolla lähimpiin asuinrakennuksiin on joitakin kymmeniä metrejä.

Kaksi tehdasta

Suomen Malmijalostus on suunnitellut Kymenlaaksoon kahta tehdasta, jotka valmistaisivat litiumioniakuissa tarvittavaa katodiaktiivimateriaalia. Sitä tarvitaan esimerkiksi sähköautojen litium-akuissa.

Yhtiö aikoo perustaa Kotkaan kiinalaisen Beijing Easpringin kanssa yhteisyrityksen, jossa kiinalaisyritys olisi enemmistöomistaja.

Kotkassa valmistettaisiin jauhemaista katodiaktiivimateriaalia, jota käytetään kennotehtaissa akkukennon arvokkaimman osan eli katodin valmistukseen.

Keltakallion uudella teollisuusalueella on jo kaadettu puita Kotkassa. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Haminaan suunniteltu tehdas valmistaisi katodimateriaalin esiastetta, joka jalostettaisiin katodiaktiivimateriaaliksi esimerkiksi Kotkassa.

Raaka-aineet kuljetettaisiin Haminaan suurissa säkeissä esimerkiksi junalla tai laivalla.

Haminan prekursoritehtaan käyttämää kolme keskeisintä raaka-ainetta olisivat nikkelisulfaatti, kobolttisulfaatti ja mangaanisulfaatti. Nikkelisulfaattia valmistavat esimerkiksi Terrafame Sotkamossa ja Nornickel Harjavallassa. Mangaanisulfaatti kuljetettaisiin todennäköisesti ulkomailta, kuten Aasiasta.

Haminassa valmistettavaa esimateriaalia voitaisiin käyttää esimerkiksi Kotkan jalostustehtaassa. Kotkassa tarvittaisiin lisäksi litium-kemikaalia, jota voitaisiin saada esimerkiksi Kokkolasta Keliberin tehtaalta.

Toimitusjohtaja Matti Hietanen Suomen Malmijalostuksesta kertoo, että raaka-ainesopimuksia ei ole vielä tehty, joten raaka-ainevirrat voivat vielä muuttua ja niitä voi tulla useasta eri paikasta.