Ajatteletko vaihtaa alaa? Asiantuntijat: Nyt on työntekijän markkinat – ”Näin laajaa alalta toiselle siirtymää on tapahtunut tuskin koskaan”

Ravintola- ja hoitoalalta lähtenyt vyöry on kasvanut yleiseksi työvoimapulaksi, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Ravintola-alallan on kova työvoimapula. Baarimestari Samuel Honkavaara valmistaa drinkin Riff-baarissa Helsingissä. Kuvituskuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Pandemiasta se lähti. Ravintola-alalta lomautettiin ja työttömäksi jäi valtava määrä ihmisiä. Moni päätti vaihtaa kokokaan alaa.

– Ihmisillä oli aikaa ja rauhaa keskittyä katsomaan omaa tulevaisuutta, että olisiko alanvaihto paikallaan. Ja hyvin moni löysikin toiselta alalta työpaikan. Nyt yhden alan työvoimapula heijastuu yleisenä työvoimapulana, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Hoiva-alalla on avoimia työpaikkoja, paljon ihmisiä, jotka haluavat alalta pois. Kuvituskuvaa. Kuva: Alamy / All Over Press

Vastaava alanvaihtoilmiö on pandemian vuoksi vain vahvistunut esimerkiksi terveydenhoidossa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Opettajat ja sairaanhoitajat ovat joukolla päättäneet vaihtaa työpaikkaa.

Tällä hetkellä työnhakijoita on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 600 000.

Heistä 210 000 on ihmisiä, jotka ovat jo töissä ja haluavat vaihtaa alaa.

Töitä riittää, tekijöitä ei

Avoimia työpaikkoja on nyt enemmän kuin aikapäiviin. Taloudella menee lujaa.

– Olemme tulleet yhtäkkiä taloustilanteeseen, jossa pudotuksen jälkeen lähdettiin yllättäen ylöspäin, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Pandemian aikana valtio elvytti, ja nyt elvytystoimet näyttävät toimivan. Ne vilkastuttavat taloutta. Vientikin vetää, koska elvytystä on harjoitettu ympäri maailmaa.

Kuuma talous tarkoittaa avoimia työpaikkoja. Ja työntekijäpulaa on siellä, mistä väki myös lähtee: sotealalla, matkailu- ja ravintola-alalla sekä kuljetus- ja varastotyössä. Lisäksi on eläköityminen vaikuttaa niin, että työvoimaa tarvitaan entisen tilalle.

– Nämä alat jäävät nuolemaan näppejään, koska ei ole saatavilla riittävää työvoimaa, Pylkkänen sanoo.

Työmarkkinat ovat valtavassa liikkeessä.

– Näin laajamittaista alalta toiselle siirtymää ei ole tapahtunut miesmuistiin, tuskin koskaan, Pylkkänen sanoo. Hän vertaa tilannetta toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin, jolloin naiset tulivat työmarkkinoille rytinällä. Tuolloin lähti suomalainen työmarkkinoiden tasa-arvo käyntiin rysäyksellä ja pakolla, kun sodassa oli kuollut niin paljon miehiä.

Nyt on meneillään yhtä suuri työmarkkinoiden liikehdintä kuin sotien jälkeen. Naisia suunnittelutöissä vuodelta 1944.

Töitä riittää, alanvaihtohalukkaita vielä enemmän

Nyt työntekijöitä siirtyy alalta toiselle, töistä toisiin töihin.

– Sotesektorilla on 50 000 avointa työpaikkaa, mutta vielä enemmän niitä, jotka haluavat lähteä sieltä toisenlaisiin työpaikkoihin. Varhaiskasvatuksessa on sama juttu. Siellä on jatkuva pula opettajista ja lähtijöitä.

Kysyntä näkyy monin paikoin, mutta aivan kaikilla aloilla ei vielä voi puhua työvoimapulasta.

– Meillä on nämä top 15 -alat, joissa on ylitarjontaa työvoimasta, Pylkkänen muistuttaa.

Ylitarjontaa on esimerkiksi yleissihteereistä, vaattureista ja pukuompelijoista, toimittajista, matkatoimistovirkailijoista, johdon sihteereistä ja osastosihteereistä, painopinnanvalmistajista, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoista, yhteiskunta- ja kulttuuritutkijoista, taide- ja kulttuurialan asiantuntijoista ja kuvataiteilijoista.

Samalla pulaa on it-aloilla, johtajissa ja esimiehissä.

– Korkeapalkkaisten erityisasiantuntijoiden rekrytointi on lisääntynyt kovasti, alivaltiosihteeri Pylkkänen sanoo.

Koronatoimien vuoksi ravintola-alalta lomautettiin ja työttömäksi jäi valtava määrä ihmisiä. Moni päätti vaihtaa kokokaan alaa. Kuvituskuvaa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

– Korkeasti palkatut ammatit vetävät. Eli parempia statuksia ja palkkoja on tarjolla. Nyt on työntekijän markkinat, ja työntekijät pystyvät valitsemaan työpaikkoja.

Samaan aikaan työmarkkinat kaksinapaistuvat. Keskipalkkaiset ammatit ovat häviämään päin. Korkeapalkkaiset ja matalapalkkaiset ammatit lisääntyvät. Ne balansoivat toinen toisiaan.

– Keskipalkkaisuus sulaa molempiin häntiin, mikä ylläpitää keskimäärin kohtuullista ansiotasoa.

Palkkapaineet ovat kovat, nyt on työntekijän markkinat

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen arvioi, että työvoiman kysynnän vuoksi palkkapaineet ovat kovemmat kuin ovat olleet aikoihin. Ansiot tulevat kehittymään nopeammin kuin yleiskorotukset antavat ymmärtää, hän arvioi.

Sama ilmiö näkyy joka puolella samaan aikaan, esimerkiksi EU:ssa ja Yhdysvalloissa.

– Kaikkialla on samanlaista liikehdintää. Kokonaiselta toimialalta lähtee työntekijöitä pois. Kaikkialla matalapalkka-alat ovat helisemässä työvoimapulasta. Voi olla, että se työvoima tulee nostamaan inflaatiota ja korkoja, Pylkkänen sanoo.

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ennustaa palkkojen nousua. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

“Meillä on historiallisen korkeat määrät avoimia työpaikkoja kaikilla aloilla”

Työnhakupalvelu ja rekrytointimarkkinointiyritys Duunitorin työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto sanoo, että nyt toisin kuin usein nousukausilla, nyt töitä on tarjolla lähes kaikilla aloilla.

– Meillä on historiallisesti korkeimmat määrät avoimissa työpaikoissa, ja se kattaa oikeastaan kaikki toimialat, se on poikkeuksellista.

Viime aikoina kysyntää on ollut henkilöstöpuolella, Vaisto kertoo. Siis niistä ihmisistä, jotka auttavat yrityksiä rekrytoimaan uusia työntekijöitä.

Myös työnvälityksessä majoitus- ja ravintola-ala sekä hoitoala korostuvat. Korona kiihdytti myös IT-puolen osaajien kysyntää. Etätyöt, verkkokaupan lisääntyminen ja pilvipalvelujen lisääntyminen näkyivät alan jatkuvana kuumenemisena.

Sen sijaan Vaisto sanoo, että alanvaihtajat eivät näy Duunitorilla. Tavallisempaa on työpaikanvaihto alan sisällä, paremman työn etsiminen.

– Ihmiset eivät noin vaan siirry alalta toiselle, siinä on koulutuksella ja kokemuksella väliä. Enemmän liikettä on alan sisällä, työnantajalta toiselle kuin alalta toiselle.

– Jos johtaminen ei ole kunnossa työpaikalla tai oma ura ei etene, nyt vaihdetaan helposti työpaikkaa alan sisällä, Vaisto sanoo.

Pandemian aikana moni ei ole uskaltanut ajatella työpaikanvaihtoa epävarmuuden takia. Nyt patoutunut kysyntäkin näkyy.

Alalta toiselle siirrytään helpommin vähän koulutusta vaativissa tehtävissä.

– Se mitä ihmiset haluaa, ei välttämättä ole sama kuin mikä on mahdollista. On paljon kestosuosikkeja, kuten markkinointiviestintä ja kulttuuri, johon monet haluavat, mutta jossa kaikille ei ole tekemistä.

Hallintopuoli ja siisti sisätyö kiinnostavat ihmisiä, Vaisto arvioi.

– Nyt on kuuma markkina: Jos työnantajat haluavat säilyttää asemansa, niiden pitää tehdä töitä sen eteen. Se ei ole pelkkä palkkauskysymys, mutta palkallakin on merkitystä. Työkulttuuriin ja johtamiskäytäntöihin liittyvillä asioilla on paljon merkitystä. Niillä pystyy pitämään ihmisiä työpaikalla, Vaisto sanoo.

Duunitorin Lauri Vaisto sanoo, että työpaikkoja on avoinna poikkeuksellisen paljon.

Juttua korjattu 15.11. kello 9.20, muokattu Duunitorin kuvausta. Korjatttu Elina Pylkkäsen väärin siteerattu sitaatti 50 000 työpaikasta.

_Juttua korjattu 15.11. kello 11.55, muokattu grafiikan otsikosta työttömien työnhakijoiden tilalle avoimet työpaikat.
_

Juttua korjattu 26.11. kello 12.30, muokattu grafiikan otsikkoon "Työttömät työnhankijat" muotoon "Työnhakijat" ja selitteeseen "Muut työttömät työnhakijat" muotoon "Työttömät ja muut työnhakijat".