Ihmisen kahlitseminen lepositeillä tai hillitseminen eristämällä saa kestää vain lyhyen valvotun hetken – "Väkivaltaa ei voi naamioida hoidon taa"

Ihmisen sitomiselle ja eristämiselle tulee olla tarkka perustelu, muistuttaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Hän murehtii myös sitä, että koronan takia hoitolaitoksiin ei ole voitu tehdä yllätystarkastuksia.

Häkkisänky, jolla kehitysvammaisen liikkumista on rajoitettu. Kuva: Eduskunnan oikeusasiamies

Ylen selvitys vammaisten kohtelusta hoitolaitoksissa toi esiin lukuisia lukuisia epäkohtia hoitolaitoksissa ja heikoimpien hoidossa.

Jutussa kerrottiin pojasta, joka vietti kehitysvammaisten hoitolaitoksessa päivänsä teipattuna tuoliin. Hänen kohtelussaan ovat pettäneet kaikki valvonnan tasot.

Yle kysyi eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä Maija Sakslinilta, missä tilanteissa ihmisen perusoikeuksia esimerkiksi liikkumista voidaan rajoittaa. Milloin voi käyttää esimerkiksi eristämistä tai kiinnipitämistä?

Perusoikeuksiemme pitäisi suojella varsinkin heikkoja, joiden oma ääni ei kuulu. Jotta perusoikeuksia, kuten vaikkapa oikeutta liikkua ja ihmisen itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa, on lakiin kirjoitettujen edellytysten täytyttävä, Sakslin kiteyttää.

Antaako laki luvan sitoa mielenterveyspotilaan tai vammaisen?

Maija Sakslin kertoo, että ihmisen vapautta kaventavia rajoituksia ei voi käyttää esimerkiksi henkilökunnan vähyyden vuoksi tai siksi, että niin on helpompi toimia.

– Jos mikään muu keino ei auta, voidaan rajoitustoimet ottaa käyttöön. Ensisijaisesti, jos ihminen vahingoittaa itseään tai toista ihmistä. Joskus omaisuuden vahingoittaminen saattaa olla syy turvautua rajoitustoimenpiteisiin.

Ihmisen laitonta rajoittamista on estää hänen liikkumisensa joko laittomasti sitomalla tai väärin eristämällä.

– Pahoinpitely on pahoinpitely. Sitä ei voi naamioida hoidon taa.

Apulaisoikeusasiamies kuitenkin korostaa, että sidotun ihmisen valvonta on oltava jatkuvaa ja perusteet kovat.

– Sitomiselle on hyvin tarkat edellytykset. Sidottua ihmistä pitää valvoa ja seurata jatkuvasti. Ihmisen sitomiset ovat hyvin lyhytaikaisia toimenpiteitä. Ei ole sallittua, että ihmistä pidetään alati sidottuna niin kuin tässä kehitysvammaisen tapauksessa

Myös eristämiselle on aina pyrittävä löytämään vaihtoehto.

– Jos lastensuojeluyksikön nuori esimerkiksi menettää hermonsa ja suuttuu sapekkaastikin, häntä voi auttaa esimerkiksi se, että hän menee hetkeksi ulos höyryjä päästelemään. Saa vaikka kännykän mukaansa. Sen sijaan, että hänet jouduttaisiin eristämään huoneeseen. Tai äärimmäisessä tapauksessa käyttämään sitomista.

Kehitysvammaisten hoidossa eduskunnan oikeusasiamies havainnut myös muun muassa jonkinlaisia häkkejä ja häkkisänkyjä, jossa vammaista on pidetty lukkojen takana.

Koronan aikana emme ole päässeet käymään laitoksissa tarkastuskäynneillä. Siitä kannan suurta huolta, sanoo eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Kuva: Mikko Mäntyniemi / Oikeusasiamiehen kanslia

Voiko ihmisestä pitää kiinni?

Lain mukaan potilaasta tai asiakkaasta kiinnipitäminen ei ole aina väärin. Joskus se voi olla jopa välttämätöntä, jos sekava potilas esimerkiksi koettaa vahingoittaa itseään tai muita.

Laki sanoo, että henkilökuntaan kuuluva saa pitää lyhytaikaisesti kiinni erityishuollossa olevasta. Ihminen voidaan myös siirtää kiinnipitäen. Lain mukaan kiinnipitäminen täytyy tehdä niin sanotusti hoidollisin menetelmin Kiinnipitämisestä päättää hoitohenkilökuntaan kuuluva.

Jos ihminen eristetään omaan huoneeseensa tai jonnekin rauhoittumispaikkaan, on sekin tehtävä ihmisarvoa kunnioittaen.

– Ihmisen pitää päästä ulos ja liikkumaan. Ihmisarvoinen elämä on sitä, että vaikka olisi miten vähän itsemääräämiskykyä, niin sitä kunnioitetaan. Se, että rajoitetaan ihmisten liikkumista voi olla valtavan epäinhimillistä kohtelua.

Putka, erkka, eristyshuone, sumppu Kuva: Eduskunnan oikeusasiamies

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin sanoo, että perusoikeuksien rajoittamisen pitää olla tilapäistä ja viimesijaisin keino. Rajoittamistoimet pitää lopettaa heti, kun vain on mahdollista.

Sakslinin mukaan lakia pitäisi kiireella uudistaa. Vaikea itsemääräämislainsääntö on hirttäytynyt sosiaali- ja terveysministeriöön.

– Itsemäärämislainssäädännön pitäisi selkiyttää tilannetta. Mutta se on todella vaikeaa.

Toinen asia, mitä valvoja murehtii, on koronan aiheuttama katko tarkastuksiin.

– Emme ole päässeet käymään laitoksissa. Siitä kannan myös suurta huolta.

Lue lisää: