“EU yrittää voittaa julmuuskilpailussa Valko-Venäjän”, sanoo tutkija, jonka opeilla Eurooppa löysi ratkaisun edelliseen pakolaiskriisiin

Sopimus Turkin kanssa tyrehdytti pakolaismäärät vuonna 2016. Nyt sopimuksen arkkitehti, siirtolaisuustutkija Gerald Knaus kertoo Ylen haastattelussa, miten Valko-Venäjän siirtolaiskriisi voidaan ratkaista inhimillisesti.

Itäinen siirtolaisreitti on siirtolaisuustutkija Gerald Knausin mukaan harvinaisen vaikea.

BERLIINI. Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on käynnissä kyyninen tuijotuskisa, jossa julmuudesta kilpailevat Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka ja Euroopan unioni.

Tätä mieltä on Euroopassa vaikutusvaltainen siirtolaisuustutkija Gerald Knaus.

Valko-Venäjän lähettää siirtolaisia hengenvaarallista reittiä kohti EU:ta. Puola on vastannut sotilailla, rakentamalla aidan ja työntämällä tulijoita väkivalloin takaisin. Ainakin kymmenen ihmistä on kuollut reitille viime kuukausien aikana.

Nyt tilanne on pahenemassa. Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on jumissa arviolta 3000-4000 ihmistä sen jälkeen, kun Valko-Venäjä maanantaina ohjasi rajalle kerralla suuren määrän siirtolaisia.

Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on jumissa tuhansia ihmisiä. Kuva: Leonid Scheglov / EPA

Ruotsin radio sai yhteyden rajalla jumissa olevaan siirtolaiseen. Hänen mukaansa heillä ei ole vettä tai ruokaa ja yö oli kylmä. Toimittajia alueelle ei päästetä.

– Tämä on Euroopan unionille poliittisesti ja moraalisesti vaikein tilanne vuosiin, itävaltalainen Knaus sanoo Ylen haastattelussa Berliinissä.

Haastattelu tehtiin perjantaina ennen kriisin syvenemistä tällä viikolla.

Siirtolaiset Valko-Venäjän pelinappuloina

Itäinen siirtolaisreitti on Knausin mukaan harvinaisen vaikea, koska EU:lla on vastassa diktaattorin ottein Valko-Venäjää hallitseva johtaja, joka ei kaihda oman kansan kiduttamista tai siirtolaisten lähettämistä hengenvaaraan osana hybridivaikuttamista.

Toinen syy kriisin syvyyteen on se avuttomuus ja neuvottomuus, jolla EU on seurannut Valko-Venäjän aiheuttamaa siirtolaiskriisiä ulkorajoillaan.

– EU yrittää voittaa julmuuskilpailun ja pelästyttää tulijat pahemmin kuin Lukašenka, Knaus sanoo Puolan nykyisistä toimista.¨

Käynnissä on Knausin mukaan julmuuskilpailu, jossa rajaa ylittäviä ihmisiä pelotellaan puolin ja toisin. Kuva: Leonid Scheglov / Belta / EPA

– Tämä on kilpailu, jota EU:n kaltainen arvoyhteisö ei voi voittaa. Emme voi sallia ihmisten kuolevan metsiin ja soille Puolan-vastaisella rajalla.

Knausin mukaan kansainväliset ihmisoikeus- ja pakolaissopimukset ovat tällä hetkellä vaarassa sen vuoksi, ettei niitä kunnioita Euroopan unionissa.

EU:n nykyiset toimet antavat Knausin mukaan myös Lukašenkalle propaganda-aseen. Valko-Venäjän valtiollinen media näyttää jatkuvasti kuvia siitä, miten EU-maa Puola kohtelee rajalle tulevia ihmisiä.

– Tällä hetkellä Lukašenka voittaa moraalisesti, vaikka hän on ongelman aiheuttaja, Knaus sanoo.

Voit katsoa Knausin haastattelun Ylen A-studiossa alta:

Pakolaisia Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

Ratkaisun avaimet yhteistyössä?

Saksan virkaa tekevä sisäministeri Horst Seehofer lupasi Puolalle Bild-lehden haastattelussa tukea Valko-Venäjän-vastaisen rajan valvomiseen. Seehoferin mukaan Saksa on tarvittaessa valmis lähettämään apuun poliiseja.

EU kaavailee lisäpakotteita niitä lentoyhtiöitä vastaan, jotka lennättävät siirtolaisia suoraan Minskiin. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi tänään, että EU yrittää lisäksi neuvotella suoraan siirtolaisten lähtömaiden kanssa.

Elokuussa EU onnistui sopimaan Irakin kanssa Minskin-lentojen lopettamisesta.

Knaus esittelee parhaillaan EU- ja saksalaispoliitikoille suunnitelmaa, jossa ratkaisun avain olisi yhteistyö Itä-Euroopan maiden kanssa.

Knausin mukaan EU:n pitää sopisi Moldovan ja Ukrainan ja miksei Georgian kanssa Minskin kautta tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta.

Vastineeksi EU antaisi Moldovalle ja Ukrainalle tukea energiasektorilla ja syventäisi taloudellista yhteistyötä.

– Tämä lähettäisi tulijoille selvän viestin: älkää tulko Valko-Venäjälle, ette pääse Saksaan vaan päädytte Moldovaan, Knaus sanoo.

Knausin mukaan tämä toiminta antaisi viestin myös Minskiin ja Moskovaan, ettei EU olisi valmis taipumaan periaatteistaan ihmisoikeuskysymyksissä mutta ei myöskään avuton painostuksen edessä.

Moldovaan tai Ukrainaan ei tulisi Knausin arvion mukaan suurta määrää ihmisiä vaan kyse olisi niistä muutamasta tuhannesta tulijasta, joita Valko-Venäjä käyttää painostuskeinona.

"Pelkään, että tilanne rajalla pahenee"

Vuonna 2015 Knausesitteli ideansa Turkki-sopimuksesta liittokansleri Angela Merkelille. Alkuvuodesta 2016 suunnitelmasta tuli EU:n politiikkaa ja EU alkoi maksaa miljardien tukea Turkille vastineeksi siitä, ettei Turkki päästä siirtolaisia edelleen EU:n alueelle.

Sopimus on kaukana täydellisestä, mutta tyrehdytti Välimeren reitin Turkista Kreikkaan. Knausista puhutaan Turkki-sopimuksen arkkitehtina.

Saksa on keskellä vallanvaihtoa, mikä vaikeuttaa EU:n yhteistä päätöksentekoa tällä hetkellä myös siirtolaiskysymyksissä.

Puola on lisännyt joukkojaan rajalla. Kuva: All Over Press

– Pelkään, että tilanne rajalla pahenee tulevina viikkoina. Puola turvautuu voimakeinoihin ja Lukašenka ei aio perääntyä, Knaus sanoo.

Siirtolaisuustutkija tuntee hyvin Suomen itärajan tilanteen. Vaarana on, että siirtolaisuus poliittisena painostuskeinona toistuu myös Suomen Venäjän-vastaisella rajalla.

– Siksi uskon, että Suomi kuten myös Baltian maat ovat kiinnostuneita siitä, että EU löytää Valko-Venäjän kriisiin humaanin mutta päättäväisen ratkaisun, hän arvioi.

Aiheesta lisää tiistain A-studiossa kello 21.00 alkaen, vieraana Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Lue lisää