Etätyöaika toi monelle naapurimaassa työskentelevälle yllätysmätkyt – korona toi uusia rajaesteitä ja räjäytti rajaneuvonnan tarpeen

Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan tarjoamalle avulle on ollut koronapandemian vuoksi ennennäkemättömän suuri tarve.

Tornion rajaneuvontapisteessä työskentelevän Päivi Koivupalon puhelin ja sähköposti ovat käyneet kuumana koko korona-ajan, kun ihmiset ovat etsineet ohjeita rajan käytäntöihin. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Kymmenen vuotta toimineen Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan rooli on korona-aikana korostunut entisestään, kun sekä yrityksistä että yksityishenkilöiltä on tulvinut tiedusteluja rajan käytännöistä. Rajaneuvonta opastaa ihmisiä toimimaan naapurimaissa ja tekee aktiivisesti töitä rajaesteiden poistamiseksi.

Yhteydenotot esimerkiksi Suomen ja Ruotsin neuvontapisteeseen Tornioon lisääntyivät maaliskuussa 2020 peräti 400 prosenttia. Tiedustelujen määrä on pysynyt hyvin korkeana koko epidemian ajan.

– Vasta nyt on alkanut näkyä merkkejä siitä, että oltaisiin vähitellen palaamassa normaaliin, kertoo Tornion rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo.

Lisää aiheesta:

Omiin tietoihin naapurimaan digipalveluissa ei vielä pääse

Normaalitilanteessakin rajanyliseen toimintaan liittyy ongelmia, niin sanottuja rajaesteitä. Yksi hiljattain ratkaistu rajaongelma on Ruotsissa vapaa-ajan asunnon omistavien ulkomaalaisten mahdollisuus anoa väliaikaista henkilötunnusta esimerkiksi pystyäkseen tekemään palvelusopimuksia.

Nyt etsitään kiireesti tunnistautumiseen työkalua, joka mahdollistaisi digitaalisten palveluiden käytön naapurimaissa, kertoo Päivi Koivupalo.

Esimerkiksi Ruotsista eläkettä saava Suomessa asuva ei pääse katsomaan omia tietojaan Ruotsin eläkeviraston sivuilta, koska hänellä ei ole ruotsalaista verkkopankkitunnusta.

– Tähän toivotaan pikaista ratkaisua niin, että ainakin Pohjoismaiden välillä voitaisiin käyttää omien maiden pankkitunnuksia, kun kirjaudutaan naapurimaan viranomaisten sivuille.

Koronaetätyöstä monelle veromätkyt

Koronatilanteen pakottama etätyö on aiheuttanut monelle tavallisesti naapurimaassa työskentelevälle yllätyksen. Etätyötä kotimaassa tehneet ovat saaneet veromätkyjä, koska samoista tuloista ovat verottaneet sekä Ruotsi että Suomi.

– Oli erittäin ikävää, etteivät pohjoismaiset valtiovarainministerit tehneet tähän poikkeusta. Vastaavanlainen tilanne uhkasi sosiaalivakuutuksissa, mutta siinä tehtiin lakiin poikkeus eivätkä ihmiset joutuneet byrokratian rattaisiin.

Sosiaaliministeriöt sopivat, että koronan vuoksi etätyöhön kotimaahan siirtyneiden vakuutusmaa ei muutu. Kyse on esimerkiksi sairaus- ja työttömyysvakuutuksista.

Tuplaverotukseen pystyy hakemaan oikaisua pohjoismaisen TREKK-sopimuksen ansiosta, mutta asian käsittely vie tietysti aikaa. Ainakin joidenkin niin sanottuja mätkyjä saaneiden on maksettava ensimmäinen veroerä jo joulukuun alussa, joten siihen mennessä oikaisua tuskin saadaan.

Koronarajoitukset ovat asettaneet sujuvaan yhteiseen arkeen tottuneet raja-alueet täysin uudenlaisen tilanteen eteen, kun naapurimaiden väliset rajat ovat tulleet näkyviksi. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kysymyksiä eri puolilta Suomea ja Ruotsia

Vero-ongelma koskee muita kuin niin sanottuja rajankävijöitä eli ihmisiä, jotka asuvat yhdessä rajakunnassa ja työskentelevät toisessa rajakunnassa. Rajankävijän verotuskäytäntö ei siis koske esimerkiksi henkilöä, jonka työpaikka on Ruotsin puolella vaikkapa Luulajassa ja koti Suomen puolella vaikkapa Kemissä.

Rajaneuvonnalla ei ole käytössään tilastoja siitä, kuinka monia etätyön aiheuttama tuplaverotusongelma koskee, mutta asianosaisia on Koivupalon mukaan paljon.

– Pelkästään minulle on tullut kymmeniä yhteydenottoja laajasti eri puolilta Suomea ja Ruotsia.

Luottamus on kokenut kolauksen

Koronan aiheuttamat rajoitukset rajavalvontoineen ja muine poikkeusoloineen ovat Koivupalon mukaan tehneet ison loven luottamukseen Pohjoismaissa asuvien välillä.

Rajaesteneuvosto on selvittänyt laajalla kyselyllä, miten tilanne on vaikuttanut ihmisten ja yritysten näkemyksiin esimerkiksi työskentelemisestä tai yritystoiminnasta naapurimaissa.

– Yhdeksän kymmenestä vastasi, että luottamus on hiipunut siihen, uskaltaako tehdä rajanylittäviä prosesseja. Ihmisiä epäilyttää. Entä jos tulevaisuudessakin suljetaan rajoja eikä löydetä Pohjoismaiden yhteistä strategiaa.

Neuvontaan kaivataan varmaa rahoitusta

Helsingissä on tänään järjestetty Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan 10-vuotisjuhlaseminaari. Päivän aikana on ruodittu pohjoismaisen yhteistyön, rajaesteiden ja rajaneuvonnan näkymiä sekä toiminnan rahoitusta.

Koivupalon mukaan on ongelmallista, että maat eivät ole sitoutuneet budjetoimaan jatkuvaa rahoitusta toiminnalle. Rahoitus on katkolla kolmen vuoden välein.

– Olen tässä viime vuosina kysynyt monelta ministeriltä, tarvitaanko rajaneuvontaa. Vastaus on aina ollut kyllä ja neuvontaa on pidetty tärkeänä. Kuitenkaan lompakon suut eivät ole auenneet. Toivottavasti tähän saadaan parannus, Päivi Koivupalo sanoo.