Talvi tulee Afganistaniin, ja väestöä uhkaa humanitaarinen painajainen – epätoivoiset ihmiset kasvattavat unikkoa tai jopa myyvät lapsiaan

Kun ääri-islamilainen Taliban kaappasi vallan elokuussa, Afganistanin talous romahti. Maailman ruokaohjelma WFP arvioi, että yli puolet väestöstä tarvitsee tulevana talvena ruoka-apua.

Afganistan on humanitaarisen kriisin edessä
Afganistan on humanitaarisen kriisin edessä

Marraskuussa Afganistanissa on päivisin yli kymmenen astetta lämmintä, etelässä yli 20 astetta. Yöllä lämpötila laskee kuitenkin lähelle nollaa, jopa sen alle. Mitä korkeammalla vuoristossa asutaan, sitä kylmempi sää on.

Perinteisesti myös afganistanilaiset varautuvat talveen ostamalla polttopuuta varastoon. Reutersin haastattelema kabulilainen puukauppias kertoo, että tänä syksynä kaikki on toisin.

– Myyntimme on vähäistä, ei lainkaan kuin viime vuonna. Ihmisillä on ollut tapana ostaa neljä tai viisi kharwaria (2 240–2 800 kiloa) puuta, nyt he ostavat vain yhden kharwarin, kertoo myyjä Hejratullah.

Hiiltä ostava Mohammad Jaser kertoo syyn pihistelyyn. Ihmisillä ei yksinkertaisesti ole rahaa.

– Ihmiset ovat kurjassa tilassa. Ei ole palkkaa tai töitä. Hallituksen pitää luoda työmahdollisuuksia kansalle ja maksaa heidän palkkansa.

WFP: Maailman pahin humanitaarinen kriisi

Maailman ruokaohjelma WFP arvioi (siirryt toiseen palveluun), että Afganistanin tilanteesta on kovaa vauhtia tulossa maailman pahin humanitaarinen kriisi. Siis pahempi kuin vaikkapa kriisimaiden Etiopian, Syyrian, Jemenin ja Etelä-Sudanin.

Afganistanin sisäisiä pakolaisia Qala-e-nawin lähellä, luoteisessa Bhadghisin maakunnassa. Kuva: Ahmad Seddiqi / Stella Pictures / ddp / abaca press

WFP arvioi, että talvella 22,8 miljoonaa afganistanilaista eli yli puolet väestöstä tarvitsee ruoka-apua ja 8,7 miljoonan afganistanilaisen tilanne on jo hätätilan puolella. Tilanne on pahin ainakin kymmeneen vuoteen ja luvut ovat kaksinkertaisia kahteen viime vuoteen verrattuna.

Tällä hetkellä ruoka-apua tarvitsisi 18,8 miljoonaa.

Tilanne on tulosta edelleen jatkuvasta, ankarasta kuivuudesta ja Taliban-liikkeen valtaannousun aiheuttamasta sisäisestä pakolaisuudesta sekä hallinnon romahduksesta ja talouskriisistä. 4,2 miljoonaa ihmistä pakeni (siirryt toiseen palveluun)kesällä taisteluita tai asui jo entuudestaan sisäisinä pakolaisina leireissä.

"Siitä tulee helvetti maan päällä"

Normaalistikin maaseudulla on paikoin pulaa ruuasta, mutta nyt myös kaupungeissa isolla osalla asukkaista ei ole varaa ostaa ruokaa.

Kansainvälisistä avustusjärjestöistä iso osa pakeni maasta tai joutui vähentämään toimintaansa talibanien noustessa valtaan, joten ulkomaisen avun toimittaminenkin on vaikeaa. Moni maa on lisäksi leikannut apuaan, koska eivät halua toimia talibanien kanssa ja tukea avulla hallintoa, joka sortaa naisia ja tyttöjä.

Pahimpaan vaaraan aliravitsemus asettaa kuitenkin lapset ja raskaana olevat naiset. WFP arvioi kolmen miljoonan lapsen kärsivän tulevana talvena jonkinasteisesta aliravitsemuksesta.

Pahasti aliravittu vauva sai lokakuun lopussa maitoa Mir Veysin sairaalassa Kandaharissa. Kuva: Murteza Khaliqi / Stella Pictures / ddp / abaca press

– Seuraavista kuudesta kuukaudesta tulee katastrofaalisia. Siitä tulee helvetti maan päällä, sanoi WFP:n pääjohtaja David Beasley Kabulissa brittiläiselle yleisradioyhtiö BBC:lle. (siirryt toiseen palveluun)

Epätoivoisia valintoja

Kriisioloissa ihmiset turvautuvat epätoivoisiin ratkaisuihin. Yhdysvaltalainen CNN-yhtiö (siirryt toiseen palveluun)kertoo jutussaan luoteisafganistanilaisessa Badghisin maakunnassa elävästä perheestä, joka on joutunut myymään jo kaksi tytärtä.

12- ja 9-vuotiaat tytöt on myyty iäkkäille miehille, että perhe saisi ruokaa.

Toinen köyhyyden ja nälän lisäämä ilmiö on heroiinin raaka-aineena käytettävien unikkojen kasvatus. Se on YK:n raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) lisääntynyt voimakkaasti, peltopinta-ala kasvoi viime vuonna 37 prosenttia edellisvuodesta.

Taliban-liike vastustaa unikkojen kasvatusta, muttei kykene sitä estämäänkään. Talibanin lupausta on myös epäilty (siirryt toiseen palveluun)silmänlumeeksi, jolla se yrittää houkutella länsimaista tukea.

Eteläisessä Helmandin maakunnassa asuva viljelijä Haji Muhammad Hashim selittää valintojaan Kiinan televisiolle. Tavalliset viljelytuotteet kuten granaattiomenat, perunat ja sipulit ovat menneet osin haaskuuseen, koska Afganistanin rajat ovat kiinni, eikä sato saavuta ostajia.

– Yhdestä kilosta perunoita saa 50 rupiaa, jolla ei saa edes katettua lannotteiden kuluja. Mutta kun kasvattaa oopiumia, ostajat tulevat kotiin asti ostamaan sitä käteisellä, meidän ei tarvitse edes mennä torille myymään sitä, kertoo Hashim.

Hashim arvioi ansaitsevansa oopiumpellostaan kymmenen tuhatta dollaria vuodessa.

Miten Afganistanin asukkaita pitäisi auttaa? Voit keskustella aiheesta perjantaihin klo 23 saakka.

Lue lisää: