Näin sai alkunsa Tukholman pahin jengisota – toimittaja selvitti verisen konfliktin taustat ja toteaa Suomen kehityksessä näkyvän varoitusmerkkejä

Ruotsin yleisradion SVT:n tutkiva rikos- ja oikeustoimittaja Diamant Salihu kirjoitti jengiläisten näkökulmaa avaavan kirjan Tukholman Rinkebyn alueen väkivaltaisuuksista.

Diamant Salihu on ehdokkaana Ruotsin Voice of the year -journalismipalkinnon saajaksi. Kuva: Tove Falk Olsson

Tukholman pahin jengisota sai alkunsa yhden kesäpäivän tapahtumista kuusi vuotta sitten.

19-vuotias Izzy johti ryöstöä Tukholman ulkopuolella Täbyssa sijaitsevaan Forex-toimistoon. Oli keskiviikko 22. heinäkuuta 2015, ja joukko nuoria miehiä sai ryöstösaaliikseen noin kaksi miljoonaa kruunua eli yli 200 000 euroa.

Huhu onnistuneesta ryöstöstä alkoi levitä nuorten kotikulmilla Tukholman Järvan alueella sijaitsevassa Rinkebyssä. Samaan kaveriporukkaan kuulunut 16-vuotias Maslah sai tietää tapahtuneesta.

Maslah oli ollut suunnittelemassa ryöstöä, mutta hänet jätettiin lopulta sen toteuttamisesta ulkopuolelle. Hän olisi halunnut rahoista suuremman osuuden itselleen, mutta Izzy ei suostunut siihen. Maslah loukkaantui syvästi ja päätti kostaa.

Pian Izzy ammuttiin kuoliaaksi. Päivää myöhemmin sama kohtalo odotti Maslahia.

Kukaan osapuolista ei uskaltanut puhua viranomaisille tai todistaa epäiltyjä vastaan. Eivät edes kuolleiden poikien vanhemmat. Siksi murhatutkimukset lopetettiin, eikä ketään tuomittu henkirikoksista.

Izzyn ja Maslahin lähipiirien ympärille muodostui kaksi Rinkebyn vaarallisinta jengiä: Shottaz ja Dödspatrullen. Kahden entisen kaveruksen kuolemista alkoi väkivallan kierre, joka on vaatinut useiden nuorten miesten hengen. Nyt entiset parhaat kaverit ampuvat toisiaan hengiltä koston vuoksi.

Kun poliisi kysyi Shottaz-jengiin yhdistetyltä rap-artisti Jaffar Byniltä kuulustelussa, miten kauan väkivalta jengien välillä jatkuu, hän vastasi: Kunnes kaikki kuolevat.

Bynin kommentista sai nimensä Ruotsin yleisradion SVT:n journalistin Diamant Salihun kirja Tills alla dör, joka pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, mistä Tukholman jengikonfliktissa on kysymys.

Tässä jutussa Salihu kertoo, mikä Ruotsissa ajaa nuoria liittymään jengeihin ja antaa neuvon suomalaisille vastaavan tilanteen estämiseksi.

Shottaz ja Dödspatrullen ovat sodassa

38-vuotias Diamant Salihu on perehtynyt kahden Rinkebyn väkivaltaisimman jengin, Shottazin ja Dödspatrullenin, väliseen konfliktiin. Osapuolet itse kutsuvat konfliktia sodaksi. Alueella on myös useita muita jengejä, joiden välillä on tapahtunut henkirikoksia.

Ammuskelut ovat Ruotsissa jo arkipäivää. Uutistoimisto TT:n mukaan Tukholmassa oli sattunut tänä vuonna lokakuun puoliväliin mennessä 109 ampumista, joista 20 johti kuolemaan.

Salihu on seurannut Tukholman luoteisosassa sijaitsevan Järvan alueen väkivaltaisuuksia alusta saakka, ensin työskennellessään Expressenissä ja sen jälkeen SVT:ssä. Järvan alueeseen kuuluvat levottomuuksistaan tutut kaupunginosat Rinkeby, Tensta, Akalla, Husby ja osittain Kista.

Viime huhtikuussa julkaistu kirja kuvaa ongelmien taustoja monesta eri näkökulmasta. Salihu on haastatellut väkivaltaan ja rikoksiin osallistuneita nuoria, heidän perheitään, poliisia, koulujen työntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, alueen imaamia, rap-artisteja ja monia muita, joita tilanne koskettaa.

Hän käynyt läpi lukuisia oikeuden asiakirjoja, kuunnellut ruotsalaisten jengeihin liittyvien räppäreiden musiikkia sekä seurannut heitä Instagramissa ja Youtubessa.

Salihu on viettänyt aikaa Rinkebyssä ja jutellut ihmisten kanssa myös hyvistä asioista. Näin hän on onnistunut voittamaan alueen asukkaiden luottamuksen.

– Uskon, että moni on halunnut kertoa minulle tarinansa, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin tilannetta. He haluavat, että elämä alueella muuttuisi paremmaksi, Salihu sanoo Ylelle.

Vuodesta 2018 alkaen noin 90 000 asukkaan Järvan alueella on ollut 17 kuolemaan johtanutta ampumista, joista vain yhdestä on annettu tekijälle tuomio.

– Ruotsissa poliisi on arvioinut, että jos Izzyn ja Maslahin ampumiset olisi selvitetty, olisi jengien välinen konflikti voitu mahdollisesti välttää, Salihu kertoo.

Rikosten selvittämistä vaikeuttaa se, että ne ovat muuttuneet ammattimaisiksi. Rikokset ovat suunnitelmallisia, ja ne toteutetaan naamioituneena jälkiä jättämättä.

Mahdolliset todistajat eivät uskalla puhua poliisille, koska he pelkäävät jengien kostoa.

– Alueella asuvat ajattelevat, ettei heidän kannata riskeerata omaa tai lastensa turvallisuutta puhumalla poliisille, koska poliisi ei pysty selvittämään rikoksia, Salihu kertoo.

Lähipalvelujen karsiminen aiheutti kaaoksen

Kirjasta saa kuvan vahvasti eriytyneestä Tukholmasta.

Matala koulutus, työttömyys, vähävaraisuus, maahanmuuttajatausta, huono kielitaito ja sitä kautta osattomuus yhteiskunnassa ovat kasautuneet tietyille alueille, kuten Järvan lähiöihin. Ruotsin poliisi on määritellyt 60 aluetta erityisen ongelmallisiksi.

Salihun mukaan ongelmat ovat kehittyneet näillä alueilla pitkään. Niistä on lopetettu vuosien saatossa monia lähipalveluja, mikä on lisännyt alueiden asukkaiden eristäytymistä yhteiskunnasta.

– Yksi haastattelemani pitkään Rinkebyssä asunut mies kertoi, että kun yhteiskunnan palvelut lopetettiin, tilalle tuli kaaos.

Salihun mukaan maahanmuuttajataustaisten ruotsalaisten voi tällaisilla alueilla olla haastattavaa oppia kunnolla ruotsia, koska suuri osa asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä. Ilman kunnon kielitaitoa on vaikeaa työllistyä tai menestyä koulussa.

Esimerkiksi Rinkebyssä monella jengiin liittyneellä nuorella on ollut haasteita koulussa. He eivät ole saaneet peruskoulusta päättötodistusta, eivätkä päässeet opiskelemaan. Heillä on diagnooseja tai mielenterveyden ongelmia, joihin he eivät ole saaneet tai halunneet hoitoa.

Salihun haastattelemat ihmiset kertovat, etteivät he tahdo pyytää apua viranomaisilta. Yksi syy tähän on syvä epäluottamus viranomaisia kohtaan ja pelko heidän kääntymisestä avuntarvitsijaa vastaan. Yksi ei-toivottu seuraus voisi olla lasten huoltajuuden menettäminen.

Tietokirjailijan mukaan ongelmia on pyritty ratkomaan yhteisöjen sisällä ilman viranomaisten puuttumista. Äidit partioivat kaduilla iltaisin puuttuakseen nuorten rikolliseen toimintaan ja estääkseen väkivaltaisuuksia. Yhteisöissä on maksettu myös niin sanottuja verirahoja.

– Monet rikoksia tekevien nuorten vanhemmat ovat tulleet Ruotsiin yhteiskunnista, joissa yhteisöt auttavat jäseniään. Ruotsi on individualistinen maa. Täällä ei saa samanlaista tukea kuin mihin he ovat tottuneet, Salihu toteaa.

Gangsteri-identiteetti luo yhteenkuuluvuutta

Salihun mukaan monet jengeihin kuuluvista nuorista ovat syntyneet Ruotsissa, kasvaneet samalla alueella, pelanneet yhdessä jalkapalloa ja istuneet vierekkäin samalla luokalla koulussa.

Monet heistä ovat maahanmuuttajataustaisia ruotsalaisia. Osa Salihun haastattelemista jengeihin kuuluvista henkilöistä kertoo, että he eivät samaistu vanhempiensa perinteisiin eivätkä ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

He elävät kahden kulttuurin välissä, ulkopuolisina kummastakin kulttuurista.

– Ratkaisuksi he ovat kehittäneet gangsteri-identiteetin. Samankaltaisista taustoista tulevien nuorten jengi saa heidät tuntemaan itsensä hyväksytyiksi sellaisina kuin he ovat. Jengissä he voivat tuntea kuuluvansa yhteisöön, Salihu arvioi.

Rikosten tekeminen tai jengiin kuuluminen on kuitenkin vain harvojen ihmisten valinta. Suurin osa Järvan alueen asukkaista elää tavallista elämää, vaikka mediassa esimerkiksi Rinkeby mainitaan lähinnä negatiivisten asioiden yhteydessä.

Huono maine voi osaltaan lisätä alueiden eriytymistä eli segregaatiota. Salihun haastattelemat jengien ulkopuoliset ihmiset tahtovat, että elämä Rinkebyssä muuttuisi turvallisemmaksi. Kysymys on heidän kotikulmistaan, joilla moni on asunut pitkään.

Kirjakustantamo Johnny Kniga julkaisee Diamant Salihun kirjan Tills alla dör suomeksi ensi vuonna, Kuva: Mondial

Jengit hyödyntävät alaikäisiä

Halu saada nopeasti paljon rahaa voi olla yksi motiivi liittyä rikolliseen jengiin. Salihu kertoo kirjassaan nuorista huumekauppiaista, jotka kuskaavat laittomia aineita eri puolille kaupunkia kuin ruokalähetit.

Huumeita ei myydä vain omilla kulmilla, vaan ostajia riittää esimerkiksi Tukholman keskustan yökerhoissa. Huumeita ostavat myös menestyneet ja tunnetut henkilöt.

Jengitilanteen kehitys on osaltaan huumeiden ostajien vastuulla. Ostamalla esimerkiksi kokaiinia juhlakäyttöön tukee samalla jengien rikollisuutta. Huumekauppiaan osaksi jää elämä väkivallan ja kiinnijäämisen uhan alla. Moni jengiläinen pukee ylleen luotiliivit, koska vastapuoli voi iskeä milloin vain.

Erityisen huolestunut Salihu on alaikäisten houkuttelemisesta mukaan rikoksiin. Jengeissä on mukana jopa 13-vuotiaita lapsia, joilla vanhemmat jengiläiset teettävät rikoksia. Ruotsissa alaikäiset saavat rikoksista lievemmän tuomion kuin täysi-ikäiset, kuten Suomessakin.

Salihun mukaan Ruotsissa maksimirangaistus henkirikoksesta on alaikäiselle neljä vuotta ehdotonta vankeutta, kun Tanskassa vastaavista teoista voi saada 16 vuotta vankeutta.

– Ruotsissa on useita esimerkkejä siitä, että alaikäinen on tunnustanut vanhemman miehen tekemän murhan.

Musiikki tekee ongelmat näkyviksi

Salihun kirjassa käsitellään myös rap-artistien yhteyksiä rikollisiin jengeihin. Ruotsissa monilla tämän hetken huippuartisteilla on kontakteja alamaailmaan, kuten Shottaziin ja Dödspatrulleniin.

Rap-musiikin ja rikollisuuden yhteydestä on puhuttu mediassa paljon tänä syksynä 19-vuotiaan ruotsalaisen rap-artistin Einárin murhan vuoksi.

Poliisin mukaan lokakuussa tapahtunut henkirikos liittyy Tukholman rikollisjengien väliseen taisteluun. Henkirikosta tutkitaan edelleen.

– Artistina Einár liikkui eri jengien johtajien kanssa. Ennen murhaa hän julkaisi kuvia jengiläisten seurassa, joilla on paljon vihollisia, Salihu kertoo.

Rikollisverkosto Vårbyyn sekä Shottaz-jengiin liitetty rap-artisti Yasin Byn on tuomittu osallistumisesta Einárin sieppaukseen ja törkeään ryöstöön keväällä 2020. Ruotsissa suosituimpiin artisteihin kuuluva parikymppinen Yasin on kotoisin Rinkebystä. Moni Yasinin kaveri on kuollut alueen jengien välisissä väkivaltaisuuksissa.

Yasin nousi vuonna 2020 Ruotsin singelistan ykköseksi useilla kappaleillaan. Spotifyssa hänen kappaleitaan on kuunneltu yli 50 miljoonaa kertaa. Niissä kerrotaan muun muassa väkivallasta ja huumekaupasta.

– Musiikki ei kuitenkaan ole se todellinen ongelma, vaan se tekee ongelmat näkyviksi, Salihu toteaa.

Salihun mukaan rikoksista kertovat rap-kappaleet, musiikkivideot ja somepäivitykset voidaan käsittää myös jengien imagon rakentamisena. Musiikissa ja sosiaalisessa mediassa osoitetaan jengin suuruutta ja vaarallisuutta.

Nykypäivää on myös ilmiö, jossa vakavia rikoksia kuvataan videolle ja jaetaan sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Einárin kidnappauksesta ja nöyryyttämisestä levitettiin kuvia ja videoita nettiin.

Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon klikkauksia ja sitä kautta julkisuutta.

– Rikolliset tahtovat, että heidät tunnistetaan ja heitä pelätään, Salihu kertoo.

Salihu Suomen jengeistä: Tilanne voi radikalisoitua äkkiä

Suomessa joidenkin gangstaräppäreiden ja rikollisuuden yhteydet ovat tulleet esiin tänä syksynä.

Poliisi tutkii helsinkiläiseen yökerhoon suunniteltua väkivaltaista iskua, joka olisi kohdistunut siellä esiintyviin räppäreihin. Kyseiset muusikot ovat nousseet Suomessa suureen suosioon musiikkipalvelu Spotifyssä julkaisemillaan kappaleilla.

Poliisi sai tiedon suunnitellusta iskusta sosiaalisen median kautta, jossa toiset gangstaräppärit lietsoivat konfliktia. Keikka peruttiin poliisin pyynnöstä ennen kuin mitään vakavaa ehti tapahtua.

Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtajan Markku Heinikarin mukaan pääkaupunkiseudulla on noin kymmenen katujengiä, jotka koostuvat parikymppisistä, pääosin maahanmuuttajataustaisista suomalaisista miehistä. Poliisin mukaan myös edellä mainittu tapaus liittyy kyseisiin jengeihin.

Lisäksi poliisi on kertonut tänä syksynä uudesta rikollisryhmästä Mantaqasta. Shottazin ja Dödspatrullenin tavoin kysymys on samassa lähiössä kasvaneista nuorista, jotka ovat olleet kavereita jo lapsuudesta saakka.

– Kuulostaa varhaisilta varoitusmerkeiltä, jollaisia Ruotsissa oli useita vuosia sitten. Tilanne Ruotsissa paheni nopeasti ensimmäisten ampumisten jälkeen. On todella tärkeää ymmärtää, että tilanne voi radikalisoitua äkkiä, Salihu muistuttaa.

Hänellä ei ole tarkkaa tietoa Ruotsin jengien yhteyksistä Suomeen, mutta sosiaalisessa mediassa etenkin gangstaräppiä tekevillä jengeihin liittyvillä henkilöillä on seuraajia eri puolilta maailmaa, myös Suomesta.

Salihun mukaan kukaan Ruotsissa ei usko jengien väkivaltaan olevan nopeita ratkaisuja. Tilanne on kehittynyt vuosikymmenten ajan, joten muutos parempaan voi viedä yhtä kauan.

Tietokirjailijan mielestä heikossa asemassa olevia täytyy auttaa varhaisessa vaiheessa, jotta uudet sukupolvet eivät syrjäydy. Heitä, jotka ovat jo mukana rikollisessa maailmassa, tulee tukea sen jättämisessä.

– Jengiytymisen estäminen vaatii yhteistyötä yhteiskunnan kaikilta tahoilta: poliisilta, kouluilta, sosiaalityöntekijöiltä, vanhemmilta ja alueen yrityksiltä. Suomessa kannattaa ryhtyä toimiin välittömästi, neuvoo Salihu.

Diamant Salihun teos Tills alla dör ilmestyy suomennettuna ensi vuonna. Salihu on toimittanut aiheesta SVT:lle myös dokumentin Våra barn dör. (siirryt toiseen palveluun)

Lisää aiheesta:

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: rikoskierteessä olevia nuoria työssään kohtaava Aseman Lapset ry:n Pietro Saari kertoo, miten nuoret kokevat jengiytymisen Suomessa.

Nuorten muodostamista rikollisjengeistä uutisoidaan paljon, mutta onko Suomessa todella uhkaa jengien valtaamista kaduista? Aseman Lapset ry:n Pietro Saari ja Heikki Turkka kohtaavat työssään rikoskierteeseen ajautuneita nuoria ja nyt he kertovat Samille, mitä Helsingin kaduilla tapahtuu.