Hyppää sisältöön

Eurooppa-kirje: Kunnianhimoisin, vihrein, ristiriitaisin – EU:n ilmastoteoissa on vielä paljon ratkaisemattomia kysymyksiä

Mitä jokaisen on hyvä tietää EU-asioista? Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Eurooppa-uutiskirjeen. Linkki tilauslomakkeeseen löytyy kirjeen lopusta.

Ylen EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen. Kuva: Janne Toivonen / Yle, Juha Metso / AOP

Aloitetaan tietokilpailukysymyksellä.

Minkä valtioiden johtajat ovat viime viikkoina sanoneet seuraavaa ilmastonmuutoksen torjunnasta?

A) “Utopistista fantasiaa, joka tuhoaa keskiluokan.”

B) “Ilmastotoimia ei saa vaatia kiristämällä."

C) “Polttomoottorien kieltäminen vuoteen 2035 mennessä on vaarallista politiikkaa.”

Brasilia? Kiina? Intia? No ei. Oikeat vastaukset: a) Unkari (siirryt toiseen palveluun), b) Puola (siirryt toiseen palveluun), c) Tšekki (siirryt toiseen palveluun). Kaikki EU-maita.

Lausunnot ovat itsenäisiltä valtionjohtajilta, ja heillä on EU:n linjasta poikkeavaan puheeseen täysi oikeus. Brysselissä ei ole ajatuspoliisivirastoa, eikä sellaista ole tietääkseni perusteilla.

Sitaatit osoittavat, miten ristiriitaista EU:n ilmastopolitiikka on pinnan alla.

Glasgow’n ilmastokokous on huipentumassa. Loppumetreillä punnitaan, saako maailma 2020-luvulla omat päästönsä kuriin vai ei.

Pintapuolisesti katsoen EU:n rooli Glasgow’ssa on näyttänyt ongelmattomalta: vihrein ja kunnianhimoisin, sanalla sanoen esikuvamaisin.

Komission varapuheenjohtaja, ilmastopappa Frans Timmermans kävi kehumassa EU:n ilmastolinjaa ja patistelemassa muita mukaan. Tulitukea tuli europarlamentaarikoilta, ja Turkin pääneuvottelijan mukaan EU-hiilitullien pelko tuuppasi Turkkia (siirryt toiseen palveluun) ratifioimaan Pariisin ilmastosopimuksen.

Kunnianhimoisinta politiikkaa tekee EU:sta eronnut Britannia, jonka ilmastotoimet luokitellaan jo "lähes riittäviksi" (siirryt toiseen palveluun). EU:ssakin toki pyörii iso pyörä: tänä vuonna solmittu ilmastolaki pakottaa maat päästövähennyksiin. Mutta ilmassa on myös useita ristiriitaisia kysymyksiä.

EU:n uusiutuvaksi luokittelemasta energiasta 60 prosenttia tulee puunpoltosta (siirryt toiseen palveluun).

Se ei ole ongelmatonta: hiiltä vapautuu ja metsien monimuotoisuus on hätää kärsimässä. Mutta ellei Eurooppa polttaisi puuta, se ei pystyisi luopumaan hiilestä.

Samoin on maakaasun kanssa. Sekään ei ole ongelmaton värkki, mutta pienempi paha kuin kivihiili. Maakaasuun liittyy myös poliittisia ongelmia: 40 prosenttia EU:n käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä (siirryt toiseen palveluun).

Entä ydinvoima? Lasketaanko se kestäväksi vai ei?

Puunpoltto, kaasu ja ydinvoima. Kaikista kolmesta odotetaan uusia linjauksia. Näyttääkö EU niille vihreää vai punaista valoa?

Tuskinpa ainakaan pelkkää punaista. Kolmikon osalta tehtäneen välivaiheen välttämätön nahkapäätös, lyhyen tähtäimen ratkaisu matkalla puhtaampiin energiamuotoihin.

Ja ehkei EU:n tarvitsekaan vielä nähdä pitemmälle. Ehkä elefantti pitää syödä pieninä paloina, etenkin kun Euroopassa pelätään kroonisesti isojen ratkaisujen herättämää poliittista vastarintaa.

Tšekissä Babiš on juuri matkalla oppositioon ja Unkarissa Orbán valmistautuu vaaleihin, joissa hänen pitkä valtakautensa saattaa hyvinkin päättyä.

Vähenevätkö erimielisyydet? Hetkellisesti ehkä. Mutta johtajat vaihtuvat muissakin maissa, ja isossa tuvassa aina jokin nurkka repsottaa.

Viikonloppua,

Janne

Lue seuraavaksi kollegani Anna Karismon poimintoja Eurooppa-aiheista viikon varrelta ja siitä, mitä on tulossa lähiaikoina.

#SOME: EU-tuokioita taideteoksissa

"EU-maalausmeemit" -tili esittelee Twitterissä ylläpitäjiensä kuvauksen mukaan "vähän Rembrandtia ja paljon komitologiaa (siirryt toiseen palveluun)". Tilin julkaisuissa vanhat maalaukset kertovat uusinta eurooppalaista tarinaa.

Jäsenmaat ja parlamentti tosiaan nahistelevat kuin pahaiset kakarat yhteisestä budjetista neuvotellessaan (yllä). Juuri nyt nokkapokkaa käydään jäsenmaiden ja parlamentin välillä ensi vuoden noin 170 miljardin euron menoista.

Mepit tapasivat tiistaiaamuna ja jäsenmaat keskustelevat tänään perjantaina (siirryt toiseen palveluun)kannoistaan. Aikaa sopia on vain maanantaihin. Jos sopimukseen ei päästä 15. marraskuuta mennessä, komission on jätettävä uusi talousarvioesitys ensi vuodelle.

Asetelma on vanha tuttu: mepit haluavat (siirryt toiseen palveluun) suurempaa budjettia ja lisää rahaa esimerkiksi tutkimukseen, jäsenmaat pitävät kukkaronnyörejä tiukalla.

FAKTA: Ranskan kieli vetoaa nuoriin lännessä, saksa idässä – mutta englanti jyrää

Kun Eurobarometer kysyi alle 30-vuotiailta (siirryt toiseen palveluun), mitä kieltä he haluaisivat osata paremmin kuin nyt osaavat, enemmistö valitsi hieman yllättäen englannin kaikkialla muualla paitsi Sloveniassa (jossa haluttaisiin osata paremmin saksaa) ja Maltalla (jossa italia oli suosikki). Kaikista vastanneista 54 prosenttia tahtoisi osata englantia nykyistä paremmin, 15 prosenttia ranskaa ja 12 prosenttia saksaa.

Vastaajat saivat valita englannin, ranskan, saksan, espanjan, italian, venäjän ja "muun kielen" välillä. Ruotsi ei siis ollut tarjottujen vaihtoehtojen joukossa (siirryt toiseen palveluun), mutta kyselyn tekijät samoin kuin Eurooppa-kirjeen toimituskin uskaltaa päätellä, että Suomen kohdalla "muu" tarkoittaa juuri ruotsia.

TÄRPIT: Synkät oltavat Euroopan rajoilla ja Bosniassakin sota taas uhkaa

Valko-Venäjä näyttää käyttävän härskisti ihmisiä hyväksi hyökkäyksessä EU:ta vastaan Puolan rajalla. Mitä Euroopan uusimmasta siirtolaiskriisistä nyt tiedetään, täällä viisi olennaista seikkaa. EU syyttää Valko-Venäjää "epäinhimillisestä ja gangsterimaisesta" toiminnasta. Onko tämä vasta alkua, kysyy brittilehti Guardian (siirryt toiseen palveluun).

EU saattaa auttaa Puolaa auttaa pystyttämään itärajalle muurin. Tuesta raja-aidalle on kuitenkin suurta erimielisyyttä, koska unioni on historiallisista syistä karsastanut muurien rakentamista rajoille. Siirtolaistutkija arvioi joka tapauksessa Ylen haastattelussa, että tilanne rajalla vain pahenee.

Puolalaiset sotilaat asettelivat piikkilankaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalle keskiviikkona. Kuva: Viktor Tolochko / AOP

MITEN KÄY BOSNIAN TÄLLÄ KERTAA?

Bosnia-Hertsegovina on jälleen vaarassa hajota. Täältä löydät vastaukset peruskysymyksiin Balkanilla vellovan sodan uhkasta. Entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn kritisoi EU:ta Balkanin tilanteen hoitamisesta.

POPULISTIT EIVÄT MAHDU SAMAAN RYHMÄÄN

Perussuomalaisten meppi Laura Huhtasaari julisti kesällä, että parlamenttiin on syntynyt uusi oikeistopopulistien ryhmä. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa.

Populistien yhteistyö on vaikeaa, kun puolueita yhdistävä tekijä on kansallinen itsekkyys, arvioi toimittaja Satu Helin Mistä maailma puhuu -ohjelmassa. Oikeistopopulistit on muuten suljettu pois parlamentin johtopaikoilta, koska muut puolueet eivät luota heidän yhteistyökykyynsä.

BREXIT ON IKUINEN

Pian on joulu. Jo kolmatta vuotta perättäin vuodenvaihde tarkoittaa myös brexitiä. Tällä kertaa EU:n ja Britannian suhteet kärjistyvät Pohjois-Irlannin asemasta. Kauppasota vaanii nurkan takana. Osapuolet tapaavat tänään perjantaina Lontoossa.

TALOUDEN PELISÄÄNNÖT

EU-maat kävivät tiistaina ensimmäisen kierroksen tarpeesta rukata unionimaiden budjettisääntöjä. Tulevina kuukausina tasapainoillaan tarvittavien ilmastoinvestointien ja velkakestävyyden välillä, lue täältä neljä lähtökohtaa neuvotteluille.

MEPPISARJASSA NILS TORVALDS

EU-mailla on jo kolmen Suomen valtion budjetin verran yhteistä velkaa, ja summa moninkertaistuu vielä. Rkp:n ja keskustaliberaalin Renew-parlamenttiryhmän meppi Nils Torvalds arvioi, että on poliittisia paineita tehdä yhteisvelasta pysyvää. Asiantuntijoiden mielestä siihen ajavat myös velkamarkkinoiden realiteetit.

GOOGLELLE KÄVI KÖPELÖSTI

Hakukonejätti Google hävisi keskiviikkona valituksensa EU-tuomioistuimeen, sen jättisakot pysyvät (siirryt toiseen palveluun) voimassa. Voittaja on komissio ja "digijättien painajainen" eli komissaari Margrethe Vestager, joka saa nyt lisää muskeleita.Haastattelimme häntä kaksi viikkoa sitten, lue miksi hänen mielestään myös Facebookin toimintaan pitää puuttua nopeasti. Täältä taas löydät nettijättien syntilistan.

PUTININ VIHOLLINEN

Venäjän itsevaltaisen presidentin Vladimir Putinin pahimmaksi viholliseksi kuvattu oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyi yritettiin myrkyttää viime vuonna ja nyt hän istuu vankilassa. Brittiläistuotantoinen tuore Ulkolinja-dokumentti on henkilökuva Kremlin ykköshaastajasta.

HISTORIASUOSITUS: Mitä Berliinin-suurlähettiläät ajattelivat asemamaansa politiikasta ja Hitlerin valtaannoususta toisen maailmansodan alla? Yle Areenasta löytyvässä ranskalaisdokumentissa tutustutaan silloisten diplomaattien ajatuksiin muun muassa kirjeiden ja päiväkirjojen kautta.

EU:n suhtautumisesta ydinvoimaan vastaava komissaari on kolmipäiväisellä vierailulla Suomessa tällä viikolla. Kuva on Tihangen ydinvoimalasta Belgiassa. Maa aikoo luopua ydinvoimasta kokonaan 2025. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

TULOSSA: Ulkosuhdeasioita, metsästrategia ja ydinvoiman "kohtalosta" vastaava komissaari vierailee Suomessa

Ensi viikko on EU:ssa ulkoasioiden viikko (siirryt toiseen palveluun). Ulkoministerit ja eurooppaministerit kokoontuvat neljänä päivänä niin puolustuksen, kehitysyhteistyön, koheesion, brexitin kuin Valko-Venäjä–Puola-rajaselkkauksenkin tiimoilta.

Maanantaina maatalous- ja kalastusministerit käsittelevät EU:n uutta metsästrategiaa ja kalastuskiistaa Britannian kanssa.

Maanantaina jännitetään myös, syntyykö EU-maiden ja parlamentin välille sopu ensi vuoden budjetista. Puheenjohtajamaa Slovenia on ilmoittanut (siirryt toiseen palveluun), että jäsenmaat eivät hyväksy parlamentin vaatimusta lisätä rahaa tutkimukseen.

Rahamarkkinakomissaari Mairead McGuinness on vieraillut (siirryt toiseen palveluun) loppuviikon Suomessa. Hän on vastuussa muun muassa siitä, määritelläänkö ydinvoima ympäristön kannalta kestäväksi energiamuodoksi vai ei. Torstaina hän vieraili Olkiluodossa ja tänään perjantaina hän on Helsingissä, seuraa Ylen kanavia.

Voit keskustella aiheesta huomiseen lauantaihin klo 23:een asti.

.
.