BIALYSTOK, PUOLA Vapaaehtoistyöntekijä Anna Chmielewska järjestelee avustustarvikkeita pienen kerrostalon autotallissa illan pimeydessä. Hyllyillä on retkimuonaa, makuupusseja, talvikenkiä, pipoja ja peittoja. Hengitys höyryää, lämpötilat ovat ensimmäistä kertaa laskeneet tällä viikolla pakkasen puolelle.
– Ihmiset ovat innostuneet auttamaan. Jokainen kudottu sukka- tai lapaspari menee suureen tarpeeseen, Chmielewska selvittää.
Chmielewska työskentelee Puolan pääkaupungissa Varsovassa pakolaisten ja maahanmuuttajien auttamiseen keskittyvässä Ocelanie-säätiössä. 4-vuotiaan tyttären äiti on kuullut lukemattomia tarinoita. Kuukausi sitten jokin muuttui.
– Että tällaista voi tapahtua minun kotimaassani. Että ihmiset ovat täysin vailla apua rajalla.
Chmielewska otti vapaata työstään ja tuli auttamaan avun jakelussa. Niin tekevät monet.
Häntä oudoksuttaa rajatilanteen ympärillä leijuva huhujen ja disinformaation määrä. Ihmiset lähtevät matkaan monista syistä, turvapaikan tai paremman elämän toivossa. Verkossa lähtijöitä houkutellaan väärillä tiedoilla.
– Monet kuvittelevat, että he pääsevät Saksaan heti ja että ylitys käy noin vain, sanoo Chmielewska.
Chmielewska kertoo, että sosiaalisessa mediassa vakuutetaan, että “älä kuole kuten Välimerellä, valitse turvallinen reitti pohjoisen kautta”.
Monet eivät tiedä, että Saksan välissä sijaitsee muita maita, kuten Puola tai Liettua, Chmielewska sanoo. Informaatiovaikuttaminen on rajua.
Tilanne rankka paitsi auttajille myös rajavartijoille
Osa puolalaisista pitää tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa oikeana ja katsoo, ettei Puolaa voida käyttää puskurina Valko-Venäjän politiikalle.
Chmielewska valvoo työpaikallaan maahanmuuttajapalvelun sähköpostia.
– Saamme päivittäin satoja posteja, mutta toistaiseksi vain kahdessa on ollut viesti, että puolalainen yhteiskunta ei tarvitse tämän kaltaista toimintaa.
Avustustyöntekijät ovat raja-alueella avustustöissä maksimissaan kolme päivää. Tilanne on rankkaa auttajille, myös rajavartijoille ja sotilaille. Joskus tarinat tulevat kokeneellekin auttajalle uniin.
– Muistan yhden nelihenkisen perheen isän vetoavat silmät. Hän katsoi minuun ja sanoi, että eihän enää palautuksia eikä Valko-Venäjää. Sitä en voinut luvata. Ei ole tavallisen ihmisen asia päättää, ketkä käännytetään ja keitä ei, mutta kaikki ansaitsivat tulla kuulluksi, Chmielewska sanoo.
Uusi lasti kohti hätätilarajoitusten alla olevaa rajaa lähtee jälleen aamulla. Vapaaehtoiset yrittävät löytää reittejä metsissä piileskelevien ihmisten luo. Tilanteeseen yritetään hakea ratkaisua tänään myös poliittisella tasolla, kun EU-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel saapuu Varsovaan.
Lue myös: