Hyppää sisältöön

Pienissä apteekeissa pelätään kilpailun vievän asiakkaat – “Apteekki on monilla paikkakunnilla ainoa terveyspalvelu”, sanoo apteekkari

Mikäli itsehoitolääkkeiden hintakilpailu avataan, apteekit saavat itse päättää myymiensä lääkkeiden hinnan. Tähän saakka myös itsehoitolääkkeiden hinnan on määrännyt valtio.

Uuraisten apteekki ulkoa. Kaksi miestä seisoskelee sen edustalla harmaana syyspäivänä.
Suurten taajamien ulkopuolella apteekki on monelle lähin terveyspalvelu.

Lääkettä kipuun, allergiaoireisiin, närästykseen tai ummetukseen. Ilman reseptiä saatavat itsehoitolääkkeet maksavat Suomen jokaisessa apteekissa yhtä paljon.

Kyse on samanhintaisuusperiaatteesta, jolla on haluttu saada kaikki kansalaiset yhdenvertaiseen asemaan.

Nyt eduskunta kuitenkin miettii, pitäisikö periaatteesta luopua ja avata itsehoitolääkkeet hintakilpailulle.

Suurten taajamien ulkopuolella toimivien apteekkarien mielestä hintakilpailun avaamiseen liittyy vaara, että apteekkipalvelut karkaavat etenkin sivukylien ihmisten ulottuvilta.

Asukkaille apteekki on paikka, jossa neuvoa kysytään monenlaisiin vaivoihin, sanoo Säynätsalon apteekin apteekkari Klaus Lantela.

– Lähiapteekki on monessa pienessä kunnassa niitä harvoja terveyspalveluja, jonne pääsee ilman ajanvarausta. Lääkäripalveluita saattaa olla vain kerran, pari viikossa, sanoo Lantela.

Lantela pitää uhkakuvana, että asiointi siirtyy isoihin verkkoapteekkeihin, jotka heikentävät pienten pitäjien apteekkien kannattavuutta entisestään.

Farmaseutti Jenni Paananen neuvoo lääkeasioissa Eeva-Liisa Humalajokea. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Jos pahin skenaario on apteekin sulkeminen kokonaan, ehtii jo sitä ennen asukkaille syntyä harmia, sanoo Uuraisten apteekin apteekkari Jari Lampila.

– Vähentynyttä myyntiä korvataan aluksi vähentämällä henkilökuntaa, supistamalla aukioloaikoja ja pienentämällä lääkevalikoimaa, sanoo Lampila.

Suomen Apteekkariliiton mielestä itsehoitolääkkeiden hintakilpailu kiihdyttäisi osaltaan polaarisaatiokehitystä eli suurimmat apteekit kasvaisivat entisestään ja pienimmät pienenisivät.

Toimitusjohtaja Merja Hirvonen sanoo, että pitkällä aikavälillä liitolla on suuri huoli, kuinka maan kattavasta apteekkiverkostosta voidaan pitää kiinni.

Huoli lääkehoidon onnistumisesta

Apteekkiverkkoakin suurempi huoli Apteekkariliitolle on se, toteutuisivatko lääkehoidot hintakilpailuissa oikein.

– Myös itsehoitolääkkeen valinnan pitäisi aina olla hoidollinen peruste eli mikä lääke on tehokkain hoitamaan juuri kyseistä oiretta, eikä niin, että haettaisiin vain hinnaltaan edullisin lääke, sanoo Hirvonen.

Apteekkari Jari Lampilan mielestä hintakilpailun avaamiseen liittyy vaara, että tarpeeton lääkkeiden käyttö lisääntyy. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Lampilan mielestä olisi lääkelain hengen vastaista ohjailla asiakkaiden valintoja tarjouksilla, koska kaikki itsehoitolääkkeet eivät käy kaikille.

– Osa saa toisista valmisteista enemmän sivuvaikutuksia kuin toisista. Lisäksi asiakkaalla voi olla lääkärin määräämä lääkitys, johon itsehoitolääkkeet vaikuttavat. Esimerkiksi kipulääke ibuprofeeni voi runsaasti käytettynä heikentää verenpainelääkkeen tehoa.

Lääkkeiden hintojen halpenemiseen liittyy myös vaara, että lääkkeiden perusteeton käyttö lisääntyy. Suomalaisten yleisesti käyttämä kipulääke on juuri ibuprofeeni, jolla on Lampilan mukaan vakavia terveyshaittoja, kuten suoliston verenvuotoriskiä, mikäli sitä käytetään turhaan.

– Kipulääkkeiden sivuvaikutuksiin kuolee Suomessakin vuosittain ihmisiä. Syynä on yleisimmin ollut epäsopiva lääke tai epäsopiva lääkeyhdistelmä, sanoo Lampila.

Hintakilpailun avaaminen saattaa supistaa varsinkin pienten apteekkien itsehoitolääkkeiden määrää. Tällä hetkellä pienissäkin apteekeissa laaja valikoima rinnakkaisvalmisteita. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Lampila ei tosin pidä kovin todennäköisenä, että ibuprofeenin hinta muuttuisi niin paljon, että sillä olisi vaikutusta käyttöön, koska halvimmat valmisteet ovat jo nyt edullisia.

Apteekkiin etävastaanotolle?

Nykyisin asiakkaan maksama vähittäishinta määräytyy, kun tukkuhinta kerrotaan valtioneuvoston asettamalla lääketaksalla. Lääketaksa on degressiivinen eli apteekin saama voitto on sitä pienempi, mitä kalliimmasta lääkkeestä on kyse.

Vaikka itsehoitolääkkeet avattaisiin hintakilpailulle, apteekit eivät saisi myydä niitä tappiolla eli alle tukkuhinnan.

Apteekeille itsehoitolääkkeissä on usein parempi myyntikate kuin esimerkiksi kalliissa reseptilääkkeissä.

Uuraisten apteekin apteekkari Jari Lampila kertoo, että hänen apteekkinsa myynnistä noin 90 prosenttia on itsehoito- ja reseptilääkkeitä. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Lampilan mielestä itsehoitolääkkeiden hinnassa ei silti ole paljon laskemisen varaa.

– Apteekin osuuden lääkkeen hinnasta määrittelee lääketaksa. Kun apteekkivero otetaan pois, löysää katetta ei jää. Lisäksi kivijalka-apteekin on vaikea kilpailla hinnoissa verkkoapteekin kanssa, sanoo Lampila.

Monille syrjäseutujen ihmisille apteekki on ainoa asiantuntijapalvelu, joka on enää jäljellä. Lantelan mielestä sen rooli voi jatkossa vain korostua.

– Meilläkin on paljon asiakkaita, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia, internetyhteyttä tai tietokonetta. Jos asiointi siirtyy verkkoon, se on heille käytännössä mahdottomuus.

Suomessa on apteekki lähes jokaisessa kunnassa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Lampila on miettinyt, että apteekit voisivat jatkossa auttaa ikäihmisiä digiasioissa. Varsinkin alueilla, joissa terveyspalveluita on harvoin tarjolla ja niidenkin vaihtoehdoksi tarjotaan jatkossa etävastaanottoja.

– Apteekki voisi olla sellainen paikka, johon vanhus voisi tulla etävastaanotolle ja hän saisi siinä tarvitsemaansa apua.

Lääkelain uudistus on kolmatta kertaa eduskunnan käsittelyssä, vuosina 2015 ja 2019 se ei edennyt. Tällä hetkellä lakiuudistus on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Voit keskustella aiheesta 17.11. klo 23.00 saakka.