Hyppää sisältöön

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julki – puolet ehdokkaista on voittanut Finlandian jo aiemmin, katso koko lista

Ehdokaskirjoissa käsitellään muun muassa Lapin sotaa, lasten leikkejä ja romaanin vastaanottoa.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokuutta tavoittelevat kirjailijat Jukka Viikilä, Matias Riikonen, Marjo Niemi, Rosa Liksom ja Joel Elstelä. Myös Pirkko Saisio on ehdokkaana, mutta hän ei päässyt mukaan ehdokkaiden julkistamistilaisuuteen. Kuva: Lehtikuva

Kuusi ehdokasta kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi on julkistettu. Kolmihenkinen esiraati valitsi ehdokkaat noin 200 kirjan joukosta.

Tässä jutussa esitellään ehdokkaat ja valintalautakunnnan perusteluja.

Joel Elstelä: Sirkusleijonan mieli (WSOY)

Joel Elstelä on kirjailija ja teatteriohjaaja. Viimeksi tänä syksynä hän on dramatisoinut Levätkää rauhassa, Komisario Palmu Tampereen Komediateatteriin. Joel Elstelä on Mika Waltarin tyttären poika. Elstelä on aiemmin julkaissut nuortenromaanin ja novellikokoelman. Hän on myös suomentanut näytelmiä.

Sirkusleijonan mieli sijoittuu natsi-Saksaan. Sirkuskaravaani kulkee halki Saksan, ja ennen pitkää natsit kolkuttelevatkin sirkuksen ovella.

Elstelän kerronta on aistivoimaista, ja sirkusmaailman tunnelma välittyy groteskeine piirteineen. Lähes 600-sivuiseen romaaniin mahtuu käänteitä ja rakkauttakin.

Esikarsinnan tehneen valintalautakunnan mielestä Elstelän romaanin lukeminen on kehollinen kokemus. Vastuun, itsepetoksen ja sivuun katsomisen kysymyksiä käsitellään samaistuttavasti ja koskettavasti.

Joel Elstelän Sirkusleijonan mieli kulkee sirkuskaravaanin matkassa halki natsi-Saksan. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Rosa Liksom: Väylä (Like)

Rosa Liksom on ollut tänä vuonna paljon esillä, sillä hänen romaaninsa Hytti nro 6 pohjalta tehty elokuva menestyi kesällä Cannesin elokuvajuhlilla. Samainen romaani voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2011. Liksom on paitsi kirjailija myös kuvataiteilija.

Väylä on kirjoitettu meänkielellä, jota puhutaan Tornionjokilaaksossa, Liksomin synnyinseduilla. Romaani sijoittuu Lapin sodan aikaiseen hävitykseen, ja se kertoo nuoren tytön silmin pakomatkasta Ruotsin puolelle. Tarina kertoo loputtomasta vaelluksesta karjan kanssa, ankeista evakuointileireistä ja ennen kaikkea eläimistä. Liksom kuvaa sykähdyttävän myötätuntoisesti ihmisten ja eläinten suhdetta. Myös pakolaisten asema avautuu koskettavalla tavalla.

Valintalautakunta perustelee valintaansa näin: “Tytön tarinasta kasvaa universaali kertomus pakolaisuudesta ja ihmisen sidoksesta muuhun luomakuntaan.”

Rosa Liksomin Väylä on kirjoitettu meänkielellä ja se sijoittuu Lapin sodan aikaiseen hävitykseen. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Marjo Niemi: Kuuleminen (Teos)

Marjo Niemi voitti edellisellä romaanillaan Kaikkien menetysten äiti Runeberg-palkinnon. Kuuleminen on Niemen viides romaani. Dramaturgiksi valmistunut Niemi on kirjoittanut lisäksi lukuisia näytelmiä.

Kuuleminen kertoo nimensä mukaisesti siitä, miten saada itsensä kuulluksi ja nähdyksi. Teos koostuu kirjeistä, joita päähenkilö kirjoittaa eri tahoille. Monologimuotoisissa purkauksissa on vimmaa ja osuvuutta. Kaiken takana on kuitenkin päähenkilön ilmeinen yksinäisyys.

Valintalautakunta kiinnitti huomiota mustan huumorin sävyttämään kieleen, jonka avulla rakennettu maailma on vastaansanomaton ja raikas.

Marjo Niemen Kuuleminen koostuu kirjeistä ja käsittelee sitä, miten saada itsensä nähdyksi ja kuulluksi. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Matias Riikonen: Matara (Teos)

Matias Riikonen, 32, on nuoresta iästään huolimatta julkaissut jo neljä teosta, jotka ovat saaneet paljon suitsutusta. Edellinen kirja Iltavahtimestarin kierrokset oli omakohtainen kuvaus yöllisestä Helsingistä.

Matara on aivan erityyppinen kirja. Se kertoo poikajoukon leikistä, joka on hyvin säänneltyä ja kurinalaista. Metsän keskelle on syntynyt poikien oma valtio, jossa on tarkat valtasuhteet. Runsaat luontokuvaukset tuovat pehmeyttä poikien sotilaalliseen menoon, joka ei hymyilytä lukijaa kertaakaan. Tässä kirjassa leikki on hyvin vakava asia.

Esiraadin mukaan Matara on kieleltään ja sanastoltaan monimuotoinen ja rikas kuin sen kuvaama luonto.

Matias Riikosen Matara kertoo metsän keskelle syntyneestä poikien omasta valtiosta. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Pirkko Saisio: Passio (Siltala)

Pirkko Saisio on julkaissut pitkän uransa aikana yli 20 proosateosta ja kirjoittanut lukemattomia näytelmiä. Lisäksi hän on ohjaaja ja näyttelijä. Myös Saisio on saanut aiemmin Finlandia-palkinnon, vuonna 2003 romaanillaan Punainen erokirja.

Passiossa Saisio on haukannut aimo palan eurooppalaista kulttuurihistoriaa. Romaanissa kuljetaan 1400-luvulta kohti nykypäivää. Järkeläimäisen romaanin tapahtumat sijoittuvat ympäri Eurooppaa. Runsaasta romaanista paistaa Saision laaja sivistys ja taito kirjoittaa painavaa, mutta samalla ilmavaa proosaa.

Valintalautakunnan mukaan teoksen kieli virtaa vaivattomana ja vivahteikkaana. Kuolema, henkisyys ja kertojan sydämellinen huumori ovat vahvasti läsnä.

Pirkko Saision Passiossa kuljetaan 1400-luvulta kohti nykypäivää. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto (Otava)

Jukka Viikilä on niin ikään voittanut aiemmin Finlandia-palkinnon. Arkkitehti C.L. Engelistä kertova romaani voitti palkinnon viisi vuotta sitten.

Taivaallinen vastaanotto on Viikilän toinen romaani, ja se on täysin erilainen kuin tunnelmallinen Akvarelleja Engelin kaupungista.

Taivaallinen vastaanotto ei ole perinteinen romaani, vaan se on fragmentaarinen selonteko, joka käsittelee romaanin kirjoittamista ja vastaanottoa. Näkökulmia on lukemattomia, ja niistä koostuu vähitellen kokonaisuus, joka kertoo ehkä enimmäkseen kirjoittamisesta ja kirjallisuuden vastaanotosta. Jos kokonaisuutta on vaikea hahmottaa, voi kirjan tekstiä lukea myös aforismeina. Teoksessa on paljon autofiktiivisiä piirteitä, vaikka päähenkilö on nimeltään Jan Holm eikä Jukka Viikilä.

Esiraadin mukaan teos koettelee romaanin muotoa, mutta pitää lukijan otteessaan loppuun asti.

Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto käsittelee romaanin kirjoittamista ja vastaanottoa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Monipuolinen ehdokaslista

Tämän vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaissa on peräti kolme aiemmin voittanutta kirjailijaa. Se on poikkeuksellista. Valintalautakunta ei selvästikään ole antanut aiemman menestyksen vaikuttaa valintoihinsa.

Kahdesti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ovat onnistuneet voittamaan vain Olli Jalonen ja edesmennyt Bo Carpelan.

Valintalautakunnan ehdokaslista on kattava ja monipuolinen. Mukana on teemoiltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaisia kirjoja. Ehdolle on päässyt kokeilevampaa kirjallisuutta, kuten Jukka Viikilän teos, ja perinteisempää kerrontaa edustaa puolestaan Sirkusleijonan mieli. Tälle välille mahtuu laaja kirjo kerrontatyylejä ja jopa murteita, kuten Rosa Liksomin Väylä.

Esikoisteoksia ei tänä vuonna päässyt ehdolle, eikä ruotsiksi kirjoitettuja romaaneja.

Ehdokaskirjat valitsi kolmen hengen valintalautakunta. Tänä vuonna mukana olivat kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), päätoimittaja Antti Kokkonen ja Helsingin keskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara.

Voittajan valitsee Zaida Bergroth

Lopullisen valinnan tekee elokuvaohjaaja Zaida Bergroth, jonka viimeisin menestyselokuva on Tove.

Finlandia-palkinto on maamme tärkein kirjallisuuspalkinto. Palkinnon arvo on 30 000 euroa.

Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth valitsee kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Viime vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Anni Kytömäki teoksellaan Margarita.

Kaunokirjallisuuden sekä muiden Finlandia-palkintojen voittajat selviävät keskiviikkona 1. joulukuuta. Kello 19 alkavaa palkintojuhlaa voi seurata Ylen TV1:ssä ja Areenassa.

Lue lisää: