Kolme miljoonaa kiloa allaskalaa vuodessa – startup-yrityksen uusi investointi voi olla käänteentekevä kotimaiselle ruuantuotannolle

Kasvatettu kirjolohi ei polski luonnonvesissä, vaan kasvaa syntymästä kuolemaan kiertovesialtaassa. Asiantuntijoiden mukaan juuri tämä on ratkaisu kestävään ruuantuotantoon.

Hollolan Hatsinan kylässä on vanha kirjolohen poikashautomo. Finnforel rakentaa Salpausselän pohjavesien äärelle kirjolohen valintajalostuskeskuksen. Tavoite on tuottaa 60 miljoonaa mätimunaa vuosittain. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Varkautelaisen startup-yrityksen uusi investointi voi olla käänteentekevä kotimaiselle ruuantuotannolle, taloudelle, kansanterveydelle ja ympäristölle. Näin ainakin yhtiö itse uskoo, ja keskustalainen maa- ja metsätaloustalousministeri Jari Leppä tuntuu olevan samaa mieltä.

Maan hallituksen mielestä suomalaisten pitäisi syödä enemmän kotimaista kalaa. Finnforel aikoo tehdä kaikkensa, että se olisi suomalaisille mahdollisimman helppoa. Yhtiö on hionut konseptiaan niin pitkälle, että marraskuussa oli aika kertoa pilottilaitoksen loikasta teollisen mittakaavan tuotantoon.

Yhtiö investoi 45 miljoonaa euroa kalanjalostuslaitokseensa Varkauteen ja uuteen kirjolohen valintajalostuskeskukseen Hollolaan.

Finnforelin takana on Joroisilla asuva it-miljonääri Pekka Viljakainen. Hän esitteli uutta investointia etäyhteyksien välityksellä 300 sijoittajalle ja median edustajille tiistaina.

– Tämä ei ole pelkästään kalankasvatusta. Tässä tarvitaan biologian osaamista, ekosysteemiosaamista, tietotekniikkaa, analytiikkaa, vientiä ja markkinointia, luettelee Viljakainen.

Pekka Viljakainen teki omaisuuden myytyään 14-vuotiaana perustamansa uusteknologiayrityksen TietoEnatorille. Nykyisin hän on Tieto Oyj:n suurin henkilöomistaja ja toimii myös "Venäjän Piilaakson", Skolkovon, neuvonantajana. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Myös Ahvenanmaalla toimiva Fifax ja Uudessakaupungissa Sybimar pyrkivät ekologiseen kalankasvatukseen kuivalla maalla kiertovesialtaissa. Kiertovesialtaiden ideana on, että samaa vettä käytetään suljetussa kierrossa mahdollisimman pitkään ja lopuksi vesi pumpataan jätevedenpuhdistukseen.

Finnforelin konseptissa kalan matka elävästä lohesta pannulle fileeksi on hiottu mahdollisimman nopeaksi. Ympäristöasioiden lisäksi kannattavuutta on laskettu tarkkaan. Laitos tarvitsee valtavasti energiaa.

– Tehtaan katto tulee täyteen aurinkopaneeleja. Aiomme tuottaa käyttämämme sähkön pääosin itse, sanoo yrityksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Viljakainen.

Finnforelin laajennettava laitos sijaitsee Stora Enson tehdasalueella, jossa on jo valmiina vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo.

Allaskala ei ui koskaan luonnonvesissä

Varkauden altaissa uiskentee kaloja suurin piirtein saman verran kuin Helsingissä on asukkaita. Teollisessa tuotannossa kaloista ei kuitenkaan puhuta eläinyksilöinä vaan tuotantomäärät ilmoitetaan kilogrammoina. Nyt Varkauden tehtailla tuotetaan miljoona kiloa kirjolohta vuodessa. Kun tehdaslaajennus on vuoden kuluttua valmis, määrä nousee kolmeen miljoonaan kiloon.

Jalostus siirtyy entistä enemmän kotimaisiin käsiin, kun mädin tuotanto alkaa suuressa mittakaavassa Hollolassa. Tähän asti mäti on tuotu pääosin ulkomailta. Kun laitos on pystyssä, Hollolassa syntyy 60 miljoonaa mätimunaa vuodessa. Määrä riittää kuudelle Varkauden uuden laitoksen kokoiselle kasvattamolle.

Hollolan uudessa valintajalostuskeskuksessa tuotetaan kirjolohen mätiä ja kasvatetaan poikasia. Hollola valikoitui paikaksi, koska tehdas on pohjavesialueella. Poikaset vaativat puhdasta vettä kasvaakseen terveinä. Saimaan vesi ei tähän sovellu.

Finnforel laajentaa Varkauden kalatehtaansa tuotantokapasiteettia miljoonasta kilosta kolmeen miljoonaan kiloon.

Luonnonvarakeskus (Luke) on Finnforelin yhteistyökumppani. Luke on tutkinut vuosikausia kalanjalostusta ja tietää, mitkä ominaisuudet kasvatetulla kalalla pitää olla selvitääkseen altaissa. Suomalainen kirjolohen jalostusohjelma on maailman toiseksi vanhin ja ohjelmassa on tuotettu jo kymmenen sukupolvea.

Allaselämän jälkeen kalan pitäisi vielä maistua kuluttajalle. Geeninjalostuksella voidaan vaikuttaa myös kalojen hyvinvointiin.

– Voimme parantaan vielä paljon. Kun mädin tuotanto on kotimaisissa käsissä, pystymme entistä paremmin valitsemaan ominaisuuksia, joita kuluttajat toivovat tuotteiltaan tai mitä yritykset tarvitsevat tuotantoon, sanoo Luken yksikönjohtaja Anu Kaukovirta.

Proteiinin lähde pienemmillä päästöillä

Anu Kaukovirta pitää ympäristön kannalta merkittävänä, että kasvatus tapahtuu altaissa ja sisätiloissa.

– Tuotanto on suojattu eli se ei ole sään ääri-ilmiöille altis. Samalla sisätiloissa pystytään hallitsemaan päästöjä, eivätkä jätevedet päädy järviin tai mereen.

Automatisoidussa tuotannossa voidaan myös tasaisesti katsoa menekkiä ja hävikkiä. Kalaa ei mene hukkaan.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on innoissaan Finnforelin investoinnista. Yhtiön suunnitelmat ovat kuin suoraan hallitusohjelmasta. Hallitus julkaisi kesällä kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävällä tavalla.

– Tämä on kaikkien aikojen suurimpia kalatalouteen liittyviä investointeja, mitä Suomessa on tehty. Uutta teknologiaa ja uudet toimintatavat. Tällä on merkittävä taloudellinen ja kansanterveydellinen vaikutus, ministeri Leppä hehkuttaa.

Jos kaikki suomalaiset lisäisivät ruokavalioonsa yhden kala-aterian viikossa, merkitsisi se Lepän mukaan 1–2 miljardin euron helpotusta kansanterveydessä. Tieto perustuu THL:n laskelmiin kalansyönnin yhteiskunnallisista vaikutuksista. Saman tutkimuksen mukaan suomalaisten ruokavalion hiilijalanjälki myös pienenisi 5–6 prosenttia.

Marinin hallitus haluaa lisätä suomalaisten kalansyöntiä. Hallitus toivoo kotimaisen silakan kulutuksen lisäämistä ja kotimaisen kalankasvatuksen merkittävää kasvua. Kuva: Valtioneuvosto

Maan hallitus haluaa omalta osaltaan helpottaa Finnforelin kaltaisten kalankasvatuslaitosten taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Ensi vuoden alusta kalankasvatus katsotaan alkutuotannon sijaan teolliseksi toiminnaksi. Tästä syystä sähkövero laskee EU:n minimiluokkaan. Finnforelin Pekka Viljakaisen mukaan taloudellinen merkitys on noin 250 000 euroa yhtä tehdasta kohden.

Maailmanvalloitus edessä

Finnforel on nyt kasvuvauhdissa. Yhtiöllä on suunnitelmia avata Varkauden tehdasta vastaavia laitoksia Britanniaan, Keski-Eurooppaan, Lähi-itään ja Venäjälle.

Suomalaisesta allaskalasta tehdään myös vientituote.

– Totta kai me myös viemme kalaa Suomesta maailmalle. Mutta ekologisesti ja luonnonsuojelun näkövinkkelistä se on vain välitie. Ei ole mitään järkeä, että suihkukoneet kärräävät kalaa Norjasta tai Suomesta Lähi-itään. Iso kalantuotanto pitää tapahtua kyseisessä maassa, sanoo Pekka Viljakainen.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een saakka.

Korjattu 12.11.2021 klo 7.15: Pekka Viljakainen oli 14-vuotias perustaessaan yrityksen, ei myydessään sen.