Koronapandemia tasasi lastenhoitovastuuta ja kotitöitä isien ja äitien välillä – mutta muutos oli vain väliaikainen

Etätyö ja lasten hoitaminen kotona aiheuttivat vanhemmille stressiä ja pakottivat jakamaan vastuuta uudella tavalla.

Koronapandemian alkaessa valtaosa lapsista siirtyi päiväkodista kotihoitoon. Kuvituskuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kun koronavirus iski Suomeen keväällä 2020 työssäkäyville suositeltiin etätyön tekemistä, jos se työtehtävät huomioiden oli mahdollista. Tartuntariskin takia maan hallitus suositteli alle kouluikäisten lasten jäämistä pois varhaiskasvatuksesta.

Monessa perheessä näin pystyttiin toimimaan. THL:n ja Jyväskylän yliopiston kyselyn mukaan keväällä 2020 koronasulkutilan aikana 5-vuotiaista lapsista kaksi kolmasosaa hoidettiin päiväkodin sijaan kotona.

– Aika monessa perheessä pääteltiin hallituksen suosituksen olevan niin vahva, että se koski myös tilanteita, joissa on mahdollista ottaa lapsi kotiin vaikka etätyö kärsii, sanoo erikoistutkija Johanna Närvi THL:stä.

Arki mullistui, kun monen kodin seinien sisäpuolella oli arkipäivisinkin etätyöläisiä ja päiväkoti-ikäisiä. Monessa perheessä oli lisäksi etäkoululaisia. Lastenhoitoa ja kotitöitä oli yhtäkkiä totuttua enemmän.

Poikkeustilanne kuormitti varsinkin äitejä

Muuttunut tilanne koettiin perheissä varsin stressaavana. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Jyväskylän yliopiston raportista (siirryt toiseen palveluun).

– Moni vanhempi koki lastenhoidon ja työnteon yhteensovittamisen erityisen hankalana. Äidit kertoivat hankaluuksista isiä yleisemmin, mutta myös isät kokivat laajasti tilanteen kuormittavana.

Äideistä 43 prosenttia koki tilanteen erittäin tai melko vaikeana. Isistä näin koki 29 prosenttia.

Erikoistutkija Johanna Närvi huomauttaa, että perheiden tilanteet olivat hyvin monenlaisia. Osassa työt jatkuvat työpaikoilla ja lapset menivät normaalisti päivähoitoon. Painetta lastenhoidon ja kotitöiden uusjakoon ei tällöin syntynyt.

Sen sijaan toisen vanhemman siirtyminen kotiin etätöihin muutti tilannetta.

– Lastenhoidon jakaminen uudella tavalla oli yleisempää, jos äiti jatkoi läsnätyössä ja isä siirtyi etätöihin, Närvi sanoo.

Isät ottivat enemmän vastuuta lastenhoidosta

Sukupuoli vaikuttaa yhä vahvasti kotitöiden jakautumiseen siten, että naiset käyttävät niihin enemmän aikaa kuin miehet.

– Suurin muutos tapahtui lastenhoidossa, johon isät osallistuivat normaalitilannetta enemmän. Muissa kotitöissä muutos pienempi, sanoo erikoistutkija Johanna Närvi.

Joissakin perheissä äidit ottivat normaalitilannetta enemmän vastuuta, ja toisissa isät. Työnjakoon heijastui se, olivatko he läsnä työpaikalla tai etätöissä tai työvoiman ulkopuolella.

Kun lapset muutaman kuukauden kestäneen tiukan koronasulun hellittäessä palasivat päiväkotiin, loksahti työnjako aiempiin uomiinsa. Vaikka etätyösuositus jatkui, kotityöiden jakautuminen palasi pandemiaa edeltävään aikaan.

– Kevään 2020 koronasulku kesti vain pari kuukautta. Se oli niin lyhyt aika, että muutokset eri sukupuolta olevien vanhempien työnjaossa eivät ehtineet vakiintua.

Pandemia toi esiin myös etätyön hyödyt

Koronavuoden loppupuolella työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen koettiin samoin kuin ennen pandemiaa. Äideistä enää 10 ja isistä kahdeksan prosenttia koki tilanteen vaikeaksi.

Etätyössä jatkaneet äidit kokivat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpommaksi kuin työpaikalla työskentelevät äidit. Pakotettu etätyö toi esiin myös sen mahdolliset hyödyt, kuten työmatkoissa säästetyn ajan.

Tämä voi vaikuttaa perheiden hyvinvointiin myös tulevina vuosina, kun kynnys etätyön tekemiseen on madaltunut.

– Etätyö on jo pitkään nähty työn ja muun elämän yhteensovittamisen keinona, silloin kun varsinkin varhaiskasvatus on arjen tukena.

Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan todeta, että lastenhoidon ja kotitöiden jakautumisen taustalla vaikuttavaa vahvoja ajatuksia ja ihanteita vanhempien rooleista. Lisäksi työelämän rakenteissa on käytännön esteitä, jotka vaikeuttavat yksilöllisten ratkaisujen tekemistä työn ja perheen yhteensovittamisen palapelissä.

THL:n ja Jyväskylän yliopiston kyselyyn vastasi 1 800 noin 5-vuotiaan lapsen vanhempaa. Äidit vastasivat siihen isiä useammin. Muun muassa tästä syystä tulokset eivät ole täysin yleistettävissä koko väestöön.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.