Hyppää sisältöön

Kalajoen maastopalon kustannukset nousevat yli kahteen miljoonaan euroon – kunnille tulossa lisälasku

Heinäkuussa Kalajoen Rautiossa riehuneen maastopalon sammutuskustannukset alkavat olla selvillä. Jokilaaksojen pelastuslaitos on tähän mennessä kirjannut yli kahden miljoonan euron kustannukset.

Kalajoen kaksi viikkoa kestänyttä maastopaloa oli kesällä sammuttamassa melkein 1500 ihmistä. Kuva: Privat / Peter Björkman

Kalajoen laajan maastopalon kustannukset kohoavat yli kahteen miljoonaan euroon. Maastoa paloi heinäkuussa liki 230 hehtaaria. Palo on lähihistorian toiseksi suurin.

Summa on syksyn mittaan noussut sitä mukaa, kun maan eri pelastuslaitokset ovat laskuttaneet Jokilaaksojen pelastuslaitosta avustaan.

Tällä hetkellä laskuri on runsaassa 2,2 miljoonassa eurossa. Ainakin yksi lasku on saapumatta vielä, kertoo pelastusjohtaja Jarmo Haapanen.

Valtio on varannut lisätalousarvioon 1,6 miljoonaa euroa korvauksia suurpalosta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Ylijäävä osa eli noin 600 000 euroa on löydyttävä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueen kunnilta. Kuntien maksettavaksi koituva summa on noussut yli 200 000 eurolla siitä, kun pelastuslaitos laati lisäbudjettinsa lokakuussa.

Esimerkiksi Ylivieskan kaupunginhallitus käsittelee ensi viikolla talousarviomuutoksia ja on kirjannut Jokilaaksojen pelastuslaitokselta lisämenon, joka Ylivieskan osalta oli tuolloin 56 000 euroa. Pelastusjohtaja ennakoi, että kyseinen summa nousee vielä.

Valtion osuus kattaa suurimman osan

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen ei ole pettynyt valtiolta tulevaan summaan, vaikka se ei kata kaikkia suurpalon kustannuksia. Hän pitää sen suuruutta hyvänä ennakkotapauksena.

Esimerkiksi vuonna 2006 Raahen Mattilanperällä sammutettiin laajaa maastopaloa, jonka kustannukset kohosivat 400 000 euroon. Valtio korvasi pelastuslaitoksen kustannuksista tuolloin noin 5%.

Tällä kertaa runsaan kahden miljoonan euron kustannuksista on luvattu maksaa korvauksia 1,6 miljoonaa euroa.

– Korvaus on nyt siis huomattavasti suurempi osuus kustannuksista. Näen sen positiivisena ilmiönä ja toivoisin, että se olisi tulevaisuuteen jopa linjaratkaisu, että tällaisiin merkittäviin onnettomuuksien torjuntakustannuksiin tulisi valtio reilulla summalla mukaan, sanoo Haapanen.

Vuonna 2018 pelastuslakia muutettiin ja silloin poistui harkinnanvaraisen valtionosuuden mahdollisuus. Ennen sitä poikkeuksellisen suurissa onnettomuuksissa valtion korvauksen osuus oli 5%.

Yli tuhat ihmistä töissä

Suurin osa maastopalon sammutuskustannuksista on henkilöstömenoja. Pelastusjohtaja ei ole laskenut tarkasti eri menoeriä, mutta vetää yhtäläisyysmerkin tavanomaisiin pelastusmenoihin.

– Esimerkiksi meidän pelastuslaitoksemme normaaleista toimintamenoista on vuosittain 75% henkilöstömenoja. Sama tilanne on tässä suurpalossa.

Jarmo Haapanen laskee, että Kalajoella kesällä kaksi viikkoa riehunutta maastopaloa oli sammuttamassa Jokilaaksojen pelastuslaitokselta 360 eri henkilöä.

Muualta päin Suomea saapui apuun suurin piirtein 1000 henkeä. Paikalla oli siis vajaat 1500 ihmistä eripituisina aikoina tuolla kahden viikon jaksolla.

– Tässä oli erikoinen piirre se pitkäkestoisuus. Palo oli pitkäkestoisesti haasteellinen ja oli pelkoa, että palo lähtisi vielä leviämään laajemmalle. Se vaikutti henkilöstön tarpeeseen.

12.11.2021 kello 9.11. artikkelista korjattu maastopalon sijainti: se ei ollut Kalajoen Rahja, vaan Rautio.