Presidentti Niinistö pohtii, houkutteleeko löysä lainsäädäntö turvapaikanhakijoita Suomeen: "Me erotumme pohjoismaisista kumppaneista"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli Valko-Venäjän toiminnasta alkuviikosta Puolan presidentin kanssa. Osapuolet pohtivat, pyrkiikö Valko-Venäjä hajoittamaan toiminnallaan EU:n yhtenäisyyttä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö näkee valmiuslaissa kehittämisen tarpeita. Niinistö kuvattiin marraskuun alussa Glasgow'ssa. Kuva: Hannah Mckay / Lehtikuva

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on seurannut huolestuneena Valko-Venäjän toimintaa rajoillaan.

Tuhansia lähinnä Lähi-idästä kotoisin olevia siirtolaisia on pyrkinyt Valko-Venäjän rajojen yli Puolaan, Latviaan ja Liettuaan.

– Kyllä se pahalta näyttää. Erityisesti se, että Valko-Venäjä on työntämässä ihmisiä rajan yli kiihtyvällä tahdilla. Ja liike suuntautuu erityisesti Puolaan, Niinistö sanoo Ylen haastattelussa.

Niinistö keskusteli alkuviikosta Puolan presidentin Andrzej Dudan kanssa tilanteesta. Molemmat miettivät erityisesti kysymystä siitä, miksi Valko-Venäjä kohdistaa painetta nimenomaan Puolaan.

– Ennakkoon tiedossa oli se, että Puola laittaa voimakkaasti kampoihin. Herää ajatus siitä, että haetaanko suorastaan konfliktia rajalle, vai haetaanko kiilaa Euroopan unionin sisälle.

Euroopan unionin tuomioistuin määräsikin Puolan maksamaan miljoona euroa päivässä oikeusvaltiovaltiorikkomusten takia.

– Kumpikin teoria korostaa hybridikäyttöä, pitkälle vietyä hybridikäyttöä, Niinistö sanoo.

EU on pitänyt Valko-Venäjän toimintaa hybridioperaationa, jonka tavoitteena on painostaa unionia luopumaan Valko-Venäjälle asetetuista pakotteista.

Niinistö pitää tilannetta erilaisena kuin vuonna 2015

Julkisessa keskustelussa Valko-Venäjän toimintaa on verrattu vuoden 2015 tilanteeseen, jolloin Europpaan tuli yli miljoona siirtolaista. Suomi vastaanotti yhteensä yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Määrät olivat sellaisia, joihin ei Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa ollut totuttu.

Niinistö näkee nykyisten ja kuuden vuoden takaisten tapahtumien välillä eroja.

– Näissä on tiettyjä eroja. Meillä näytti vuonna 2015, että sieltä tulee väkeä omatahtoisesti. Nyt sitten on selvemmin Valko-Venäjällä virallista ohjausta, Niinistö sanoo.

Eri uutismediat ovat raportoineet, että valkovenäläiset viranomaiset toisivat ihmisiä Puolan vastaiselle rajalle.

Saksalainen Die Welt -lehti puolestaan kertoi torstaina, että Puolan rajalla olevien ihmisten pääkohteina olisivat Saksa ja Suomi.

Lehti perustaa tietonsa Euroopan komission salaiseen asiakirjaan, jonka se on saanut haltuunsa.

– Minä en toivo, enkä oikein usko, että törmäämme itärajalla tällaiseen tilanteeseen. Se tietysti aiheuttaa huolta, että ihmiset mielellään suuntaisivat Puolan ja Baltian läpi Suomeen, Niinistö sanoo.

Die Weltin tietojen mukaan Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin saapuu viikossa 4–7 lentoa, joissa on siirtolaisia kyydissä.

Suomella on löysä lainsäädäntö

Presidentti Niinistön mukaan nykyinen valmiuslaki on uudistamisen tarpeessa. Hän sanoo ottaneensa asian esille usean hallituksen kanssa.

– Siitä on jo puolitoista vuotta aikaa, kun täällä Mäntyniemessä viimeksi kovasti puhuttiin valmiuslain uudistamisen tarpeesta. En nyt oikein tiedä, missä se on.

Niinistön mukaan noin 10 vuotta sitten uudistettu valmiuslaki ei tunnista hybridivaikuttamista “vihreine miehineen”.

Presidentti myös kiinnittää huomiota siihen, että miksi siirtolaiset suuntaavat nyt ainakin saksalaislehden tietojen mukaan Saksaan ja Suomeen.

– Olen muutamaan kertaan uudenvuodenpuheessa todennut, että nykymaailmassa ei ole oikein mahdollista toimia kovin löysällä lainsäädännöllä verrattuna verrokkeihin esimerkiksi Pohjoismaihin. Ruotsissa tämä selvästi näkyy, ja siellä lainsäädäntö kovenee kaikilta osin. Tanskassa ollaan kovin, kovin pitkällä. Me erotumme pohjoismaisista kumppaneista.

Niinistön on tulkittu uudenvuodenpuheessaan nostaneen turvapaikkapolitiikan (siirryt toiseen palveluun) esille ja esittäneen, ettei Suomessa saisi olla asian suhteen naiivi.

Niinistö ei näe muuta tietä tilanteesta ulos kuin keskustelun. EU:n pitäisi käydä dialogia kaikkien naapureiden kanssa, mukaan lukien Valko-Venäjä ja Venäjä.

– Uskon dialogin voimaan, ja vaikka se ei tuottaisi tulosta, niin ainakin on yritetty.

Myös Venäjää on syytetty Valko-Venäjän tilanteen kärjistämisestä. Niinistö mukaan hänellä ei ole tiedossa selkeitä viitteitä asiasta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 12.11. klo 23:een asti.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: Ylen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo, miksi EU on pulassa Valko-Venäjän luoman rajakriisin kanssa.

Valko-Venäjän ja Puolan rajalle on pysäytetty tuhansia siirtolaisia Valko-Venäjän joukkojen saattamana. Eurooppa on jälleen turvapaikkakriisin edessä, kun yhtäältä pitäisi noudattaa kansainvälisiä turvapaikkasopimuksia, mutta toisaalta ei haluta antautua Aljaksandr Lukašenkan painostukselle. Tässä jaksossa Ylen Berliinin-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo, miten ihmishengistä tehtiin poliittisia pelinappuloita ja miten EU ratkaisee tilanteen.

Lue lisää: