Uuden kampuksen ilmastovaikutukset puhuttavat Oulussa – yliopisto ei halua keskustella aiheesta ennen kuin suunnitelmat ovat tarkentuneet

Aalto-yliopiston professorin mukaan uuden kampuksen rakentaminen Ouluun nostaisi ilmastopäästöjä enemmän kuin nykyisten tilojen saneeraus. Oulun yliopisto pitää ilmastovaikutusten arvioimista vielä liian aikaisena.

Linnanmaan kampukselle on vuosien mittaan rakennettu laaja korkeakoulualue, johon liittyy myös paljon yritysten ja tutkimuslaitosten tiloja sekä opiskelija-asuntoja. Kuva: Risto Degerman / Yle

Oulun yliopiston hallitus haluaa Ouluun uutta yliopistokampusta. Se rakennettaisiin keskustaan Raksilan nykyiselle marketalueelle.

Noin 30 000 kerrosneliömetrin laajuisen kampuksen pitäisi kaavailujen mukaan valmistua vuosikymmenen lopulla. Osa toiminnoista jätettäisiin edelleen Linnanmaalle ja lääketieteellisen tiedekunnan kampus jäisi Kontinkankaalle yliopistollisen sairaalan yhteyteen.

Aalto-yliopiston kiinteistöjohtamisen professori Seppo Junnila on laskenut, että uuden kampuksen rakentaminen Oulun keskustaan nostaisi ilmastopäästöt aivan uudelle tasolle verrattuna siihen, että toiminta jatkuisi nykyisellä kampuksella Linnanmaalla.

Junnila on arvioinut Oulun yliopiston hiilijalanjäljen suuruutta osana kiinteistörakentaja Technopolikselle tekemäänsä laajempaa ilmastoraporttia.

Siinä todetaan, että uusi kampus jättäisi rakennusvaiheessa niin suuren piikin hiilijalanjälkeen, että sitä ei lähivuosikymmenten aikana pystytä kompensoimaan, vaikka uuden kiinteistön hillijalanjälki sen jälkeen olisikin nykyisiä pienempi.

Yliopiston muuttosuunnitelmia vastustava entinen koulutusrehtori ja nykyinen yliopiston konenäön ja signaalianalyysin tutkimuskeskuksen johtaja, professori Olli Silvén on yrittänyt nostaa keskusteluun myös ilmastoteemaa, mutta yliopiston johto kieltäytyy keskustelusta.

Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kieltäytyi myös Ylen haastattelusta. Rehtorin puolesta haastattelupyyntöön vastannut viestintäjohtaja Marja Jokinen perustelee asiaa sillä, että “kampuksen hiilijalanjäljestä on tässä kohtaa vaikea sanoa mihinkään todelliseen perustuvaa tarkempaa”.

Seppo Junnilan tekemässä laskelmassa eri rakentamisvaihtoehtojen ilmastopäästöjä on verrattu toisiinsa arvioimalla, kuinka monen tonnin hiilidioksidipäästöä eri vaihtoehdot tarkoittaisivat. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Rakentamisen ja kiinteistöjen ilmastovaikutuksia pitkään tutkineen Seppo Junnilan mukaan on selvää, että uuden kampuksen rakentaminen on ilmastollisesti suurempi päästöjen aiheuttaja kuin vanhan muuttaminen.

Hän ei ota kantaa siihen kannattaako uuden kampuksen rakentaminen vai ei, koska siihen vaikuttaa niin moni asia.

– Ilmastonmuutoksen näkökulmasta katsottuna on kuitenkin hyvin vaikea saada rakennettua uusi kampus kestävästi, Junnila sanoo.

Suomen ilmastopoliittisten linjausten mukaisesti myös Linnanmaan kampuksen omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy SYK on selvittänyt omasta puolestaan korkeakoulujen ja niiden rakentamisen hiilijalanjälkeä.

SYK:n toimitusjohtaja Sanna Sianoja sanoo, että selvitysten johtopäätökset ovat selkeät.

– Uudisrakennus on hiilijalanjäljiltään aina aidosti paljon rasittavampi kuin olemassa olevien rakennusten peruskorjaaminen, hän sanoo.

– Ja onhan se kansakunnankin kannalta aika haastavaa, jos kaikki rakennetaan uudestaan. Se ei ole kestävää, Sianoja sanoo.

Nykyiseen kampukseen satsattu paljon

Oulun yliopisto perusteli uutta keskustakampusta alun perin nykyisten tilojen kalleudella. Julkisen kritiikin jälkeen ja tarkemman kustannusvertailun jälkeen perusteina ovat sittemmin painottuneet erityisesti yliopiston vetovoima, imago ja elinvoima.

Linnanmaan kampukselle muutti vastikään myös Oulun ammattikorkeakoulu ja muuttoa perusteltiin erityisesti yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön parantamisella ja poikkeuksellisen vahvan tutkimus- ja opiskeluyhteisön luomisella.

Ennen kääntymistään muuton kannalle Oulun yliopisto korosti uuden Euroopan mitassakin poikkeuksellisen laajan yhteiskampuksen etuja. Sen sanottiin kokoavan alueella entisiä enemmän opiskelijoita, tutkijoita ja tutkimuskumppaneita ympäri maailmaa.

Linnanmaan kampuksella on tehty viime vuosien aikaan suuria muutoksia ja tilamuutoksia, kun Oulun ammattikorkeakoulu muutti alueelle. Kuva: Risto Degerman / Yle

Oulun yliopiston sivuilla viitataan siihen, että nykyinen Linnanmaan kampus jättää hyvin suuren hiilijalanjäljen. Tätä perustellaan Suomen Yliopistokiinteistöjen vuonna 2018 tekemällä laskelmalla, jossa on vertailtu eri yliopistokampusten ilmastovaikutuksia. Vertailussa Oulun jälki on suurin.

Suomen Yliopistokiinteistöjen toimitusjohtajan Sanna Sianojan mukaan iso hiilijalanjälki selittyy sillä, että Linnanmaalla käytetään kaukolämpöä, jonka tuottamiseen Oulun Energia Oy on käyttänyt polttoturvetta.

Viime aikoina turpeen käyttö on vähentynyt, mikä pienentää myös Linnanmaan laskennallista hiilijalanjälkeä. Samalla kun osa alueesta siirtyi ammattikorkeakouluille ja tutkimuslaitoksille, yliopiston käytössä olevia tiloja on myös pienennetty ja saneerattu.

Sanna Sianoja korostaa, että yliopistokiinteistöjen tavoitteena on koko maassa saada kampukset tulevaisuudessa aidosti hiilineutraaleiksi. Tähän mennessä tavoite on saavutettu kompensaatioilla, mutta esimerkiksi Turussa on yliopistojen kiinteistöjen hiilijalanjälkeä pystytty pienentämään siirtymällä maalämmön käyttöön.

Hirsi ja puu voisivat pienentää hiilijalanjälkeä

Seppo Junnila korostaa, että rakennusten ilmastovaikutusten ymmärtämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota rakennusten käytöstä aiheutuviin vaikutuksiin, koska ympäristökuormaa kertyy pikku hiljaa koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Sen lisäksi pitää kiinnittää huomiota myös ympäristökuormaan, joka syntyy rakennusten elinkaaren alkuvaiheessa, kun niitä rakennetaan.

– Kun tehdään vaikutusarviota, nämä molemmat näkökulmat pitää olla mukana, vaikka toistaiseksi rakentamisen aiheuttaman hiilipiikin eli kiinteistön tekemisen ja materiaalien käytön vaikutuksia ei ole käytännössä otettu huomioon ollenkaan, Junnila sanoo.

Rakentamisen alkuvaiheen hiilipiikin suuruuteen voidaan nykyisin vaikuttaa lähinnä kierrätysmateriaaleilla ja vanhojen tilojen uudelleenkäytöllä. Tulevaisuudessa kehitteillä on materiaaleja, joiden hiilijalanjälki on nykyistä pienempi.

Suomessa olisi myös mahdollisuus käyttää materiaalina puuta, joka kasvaessaan sitoo hiiltä. Nykyinen puurakentaminen ei kuitenkaan yleensä täytä tätä vaatimusta, koska puun osuus rakentamisessa on Junnilan mukaan verrattain pieni.

– Pitää puhua todella massiivisesta puunkäytöstä eli silloin tarkoitetaan teollisia puurakenteita tai hirsirakentamista.

Oulun yliopiston mukaan uuden kampuksen hankesuunnittelu etenee aikataulussaan. Viestintäjohtaja Marja Jokisen mukaan oikea hetki avata suunnitelmaa on vasta, kun suunnitelma on valmis joulukuussa.

Siihen saakka yliopisto ei halua kertoa tarkemmin sen enempää sitä, mitä uudelle kampukselle on lopulta tarkoitus sijoittaa eikä sitä, miten siinä ilmastovaikutukset aiotaan ottaa huomioon.

Sen yliopisto on kuitenkin todennut, että keskustakampus vähentäisi ainakin osan liikenteen päästöistä, kun liikkumisen tarve vähenisi. Seppo Junnilan mukaan se ei kuitenkaan riitä kuromaan rakentamisaikaisen hiilipiikin vaikutusta.

Viiden kilometrin matka Oulun ydinkeskustasta Linnanmaalle kestää paikallisbussilla tai pyörällä parikymmentä minuuttia.